Kelan elatustuesta

Nelelenene

Jotenkin outoja ne kelan ehdot elatuatuen saannille:

Lapsi ei saa asu eltusvelvollisen luona?
Jos lapsen elatuavelvollinen on kuollut?

Jos esim yksinhuoltajana saa elatustukea ja sotten jostain ilmaantuu lapsen toinen vanhempi, joka ryhtyy suorittamaan etävanhempana elatusapua ja sitten hän kuoleekin. Tilanne palaa takaisin ennalleen, mutta enää ei mahdollisuutta elatustukeen?

Kelan elatustuki siis kannustaa vanhempia pysymään hengissä, mutta lapset ei enää voi asua vanhempiensa/elatusvelvollisten kanssa??

Luulen, ettei niiyä Kelan ehtoja tarvitae kirjaimellisesti ottaa. Kaikki elatustuen saajat arvioidaan tapauskohtaisesti?

18

643

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eioletapauskohtaista

      No siis lapsihan ei voi asua sen luona jonka velvollisuus on maksaa elatusapua ja jolla ei välttämättä kuitenkaan ole elatuskykyä koska tämä ihminen on se etävanhempi.
      Miten lähivanhempi maksaisi lapsestaan elatusapua kun jo käytännössä elättää lastaan mm. asumisen ruoan vaatteiden laskujen maksun yms. kautta.

      Kelahan ei myöskään maksa elatustukea jos elatussopimusta ei ole tehty tai on tehty ns. nollasopimus vaikka etävanhemmalla olisi elatuskykyä muttei haluja maksaa. Sopimus pitää lisäksi olla vahvistettu joko sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimessa.

      Ei yhteiskunnan tehtävä ole maksaa sellaisen vanhemman puolesta lapsen elatusta joka siihen kykenisi muttei halua.

      Jos lapsen vanhempi kuolee niin lapsi perii vanhemman ja saa lapsen eläkettä. Siksi elatustukea ei enää siinä tilanteessa makseta.

      Eikä toinen vanhempi vain ilmesty lapsen elämään vaan jos isä haluaakin olla lapsen elämässä mukana, tehdään isyydentunnustus huoltosopimus, sopimus lapsen asumisesta, tapaamissopimus sekä elatussopimus. Tällöin taas lapsella on oikeus elatustukeen mikäli isällä ei ole elatuskykyä. Isän kuollessa lapsella on oikeus eläkkeeseen.

      Kuitenkin lapsen syntyessä molemmilla lapsen vanhemmilla on velvollisuus puhua totta isyyden selvityksessä joten jos äiti ei valehtele isyyden selvityksessä siitä kuka on isä niin isä ei voi yhtäkkiä ilmestyä lapsen elämään ja aiheuttaa näitä kuvaamiasi ongelmia koska ne sopimukset jotka tuolla ylhäällä mainitsin tehdään isyyden selvittämisen jälkeen. Isäehdokashan ei voi valehdella koska tarvittaessa tehdään DNA-tutkimus jolla isyydestä saadaan varmuus.

      Näitä päätöksiä ei todellakaan ratkaista tapauskohtaisesti vaan kaikilta vaaditaan että samat kriteerit täyttyy jotta elatustukea voi saada.

      • Nelelenene

        Olet oikeassa ja en itse ymmärtänyt elatusvelvollisen käsitettä. Luulin sillä tarkoitettavan molempia vanhempia koska elatuslaissa sanotaan että molemmat vanhemmat velvollisia elättämään lapsensa.

        Elatustuella pyritään siis kattamaan elatusvelvollisen elatuskykyä. Jos lapsi muuttaa hänen eli etävanhemman luo, niin lähivanhemmasta tulee elatusvelvollinen ja elatustuki arvioidaan uudelleen uuden etävanhemman tulojen perusteella.

        Tuomioistuimessa elatusapua ei kuitenkaan sidota elatustukeen vaan elatusapu arvioidaan elatuslain hengen mukaisesti molempien vanhempien elatuskykyjen perusteella. Ehkä Kelassa voitaisiin pohtia samanlaista yhdenvertaisuuteen perustuvaa lähestymistapaa asiaan ja arvioida elatustuki molempien vanhempien elatuskykyjen perusteella. Eikö ole yhteiskunnan varojen tuhlausta, jos lähivanhempi pystyisi elatuskyvyllään kattamaan lapsen elatuksen ja lapselle kuitenkin myönnetään elatustuki etävanhemman huonon elatuskyvyn perusteella? Jos lapsi muuttaisi sitten vaikka etävanhemman luo, niin elatustuki loppuisi vaikka molempien vanhempien elatuskyvyt pysyvät samana. Kai elatustuen tarkoitus on auttaa vanhempia elättämään lapsensa, eikä eriarvoistaa vanhempia tai siis kannustaa lapsia asumaan rikkaan vanhemman luona?


      • Eioletapauskohtaista

        Kelassa ei enää harkita elatuskykyä koska se on tehty jo elatussopimusta laadittaessa. Kela maksaa vain sen osan mitä elatusvelvollinen ei kykene maksamaan tai elatustuen verran plus sen mitä elatusvelvolliselta saadaan perittyä jos elatustuki maksetaan sen takia että elatusvelvollinen ei sitä maksa.
        Sosiaalitoimeen vahvistamassa elatusavusta on olemassa laskentakaava jossa lasketaan kyllä molempien vanhempien elatuskyky. Vaikka yleisesti ajatellaan että lähivanhempi voi maksattaa etävanhemmalla mitä tahansa niin se ei pidä paikkaansa vaan elatusmaksuihin katsotaan vain tietyt toteen näytettävät kulut jotka ovat lapsen kuluja. Lastenvalvoja ei myöskään voi tehdä muuta kuin vahvistaa vanhempien sopimaan elatusavun. Jos sopimusta ei synny niin tehdään elatusavusta kanne jonka asianomistajana on lapsi. Ei lähivanhempi. Kanteen tekee lastenvalvoja. Tämän jälkeen neuvottelu jatkuu tuomioistuimien puolella ja mikäli edelleenkään ei sopimusta synny niin tuomioistuin määrää elatusavun määrän.
        Eli käytännössä elatusavusta otetaan huomioon molemmat vanhemmat ja lähtökohtaisesti molemmat myös maksavat lapsensa elämisen eikä suinkaan yhteiskunta. Vanhempia ei auteta maksamaan lapsensa elatusta vaan jos toinen vanhemmista ei lapsen elatukseen kykene osallistumaan niin siinä tilanteessa yhteiskunta paikkaa tätä vanhempaa jos kyse on siitä ettei elatuskykyä ole. Jos on muttei halua maksaa niin se kyllä peritään takaisin. Elatusvelka on myös ulosotossa ensimmäisenä ulosmitattavaa velkaa. Elatusavusta ei näin pysty keplottelemaan irti joka on hyvä asia.
        Ehkä suurimmat ongelmat elatusavun suuruuden kanssa tulee pareilla jotka eivät lasketa elatusavun suuruutta omia menoja (joihin on myös tarkat kriteerit) ja tuloja vaan sopivat jostain könttäsummasta kuukausittain ja tekevät pitkän sopimuksen.
        Lapsen elatuksen tarve on erilainen eri ikäkausina joka myös ohjaa elatusavun laskentaa. Myös mm. avoliitto vaikuttaa mm. asumismenojen laskemiseen sekä lähi- että etävanhemmalla.
        Hyvin paljon yleisesti ajatellaan että etävanhempi olisi vain maksaja mutta mikäli elatusapu arvioidaan oikein, ei näin pääse käymään.


      • ontapauskohtaista
        Eioletapauskohtaista kirjoitti:

        Kelassa ei enää harkita elatuskykyä koska se on tehty jo elatussopimusta laadittaessa. Kela maksaa vain sen osan mitä elatusvelvollinen ei kykene maksamaan tai elatustuen verran plus sen mitä elatusvelvolliselta saadaan perittyä jos elatustuki maksetaan sen takia että elatusvelvollinen ei sitä maksa.
        Sosiaalitoimeen vahvistamassa elatusavusta on olemassa laskentakaava jossa lasketaan kyllä molempien vanhempien elatuskyky. Vaikka yleisesti ajatellaan että lähivanhempi voi maksattaa etävanhemmalla mitä tahansa niin se ei pidä paikkaansa vaan elatusmaksuihin katsotaan vain tietyt toteen näytettävät kulut jotka ovat lapsen kuluja. Lastenvalvoja ei myöskään voi tehdä muuta kuin vahvistaa vanhempien sopimaan elatusavun. Jos sopimusta ei synny niin tehdään elatusavusta kanne jonka asianomistajana on lapsi. Ei lähivanhempi. Kanteen tekee lastenvalvoja. Tämän jälkeen neuvottelu jatkuu tuomioistuimien puolella ja mikäli edelleenkään ei sopimusta synny niin tuomioistuin määrää elatusavun määrän.
        Eli käytännössä elatusavusta otetaan huomioon molemmat vanhemmat ja lähtökohtaisesti molemmat myös maksavat lapsensa elämisen eikä suinkaan yhteiskunta. Vanhempia ei auteta maksamaan lapsensa elatusta vaan jos toinen vanhemmista ei lapsen elatukseen kykene osallistumaan niin siinä tilanteessa yhteiskunta paikkaa tätä vanhempaa jos kyse on siitä ettei elatuskykyä ole. Jos on muttei halua maksaa niin se kyllä peritään takaisin. Elatusvelka on myös ulosotossa ensimmäisenä ulosmitattavaa velkaa. Elatusavusta ei näin pysty keplottelemaan irti joka on hyvä asia.
        Ehkä suurimmat ongelmat elatusavun suuruuden kanssa tulee pareilla jotka eivät lasketa elatusavun suuruutta omia menoja (joihin on myös tarkat kriteerit) ja tuloja vaan sopivat jostain könttäsummasta kuukausittain ja tekevät pitkän sopimuksen.
        Lapsen elatuksen tarve on erilainen eri ikäkausina joka myös ohjaa elatusavun laskentaa. Myös mm. avoliitto vaikuttaa mm. asumismenojen laskemiseen sekä lähi- että etävanhemmalla.
        Hyvin paljon yleisesti ajatellaan että etävanhempi olisi vain maksaja mutta mikäli elatusapu arvioidaan oikein, ei näin pääse käymään.

        Tärkein unohtui; kela, sosiaalitoimi/ lastenvalvoja ei ole lapsia mm. elatusta koskevassa asiassa asianosainen- ja sopimusosapuoli. Elatustukilaki/ laskelmat ym. eivät sido lapsen vanhempia; vanhemmat voivat päättää lastensa asiat miten haluavat, eikä elatusapua tarvitse edes sopia-


      • Anonyymi

        No siis lapsihan voi tietenkin asua sen luona jonka "velvollisuus" on maksaa sitä vastikkeetonta "elatusapua", ja jolla on elatuskykyä, koska tämä ihminen ei ole se "lähivanhempi". Miten " etävanhempi" maksaisi lapsestaan vastikkeetonta "elatusapua" kun jo käytännössä elättää lastaan mm. asumisen ruoan vaatteiden laskujen maksun yms. kautta.

        Kelahan myös maksaa sitä vastikkeetonta "elatustukea", kun "elatussopimusta" ei ole tehty tai on tehty ns. nollasopimus vaikka vanhemmalla olisi elatuskykyä, muttei haluja maksaa, koska vieraannutettuna lapsistaan "lastensuojelun, lastenvalvojan" menettelyssä. . Sopimusta ei pidä lisäksi olla vahvistettu joko sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimessa.

        Yhteiskunnan tehtävänä aina maksaa isän- ja lapsen elatus sellaisen lapsen-- ja vanhemman puolesta, jotka vieraannuttaneet toisistaan "lastensuojelun, lastenvalvojan" menettelyssä tuomioistuimessa lapsen olosuhteista, joka siihen kykenisi muttei em. syystä maksa ja lapsen etu on: yhteishuolto, vuoroasuminen, ei elatusta, lapsilisät puoliksi molemmille lapsen vanhemmille.

        Jos lapsen vanhempi kuolee niin lapsi ei peri vanhempaansa, eikä saa lapsen eläkettä. Elatustukea- ja apua ei makseta.

        Eikä toinen vanhempi vain ilmesty lapsen elämään, vaan jos vieraannuttaja "äiti- ja lastensuojelu" haluaakin olla lapsen elämässä mukana, tehdään narsismitunnustus- eikä mitään huoltoa-, asumista-, tapaamisoikeutta-, sekä elatusta koskevaa sopimusta siis ei koskaan tehdä. Vanhemmat ovat automaattisesti aina lastensa huoltajia lastensa omalla, oikealla ristiäisissä vanhempien lapsillensa antamalla nimellä- lapset asuvat 50/50 vanhemmillaan ja elatusta ei koskaan suoriteta, lapsilisät tasan. Lapsella ei ole koskaan oikeutta elatustukeen mikäli vieraanuttaja "äidillä- ja viranomaisilla" ei ole elatuskykyä. Äidin kuollessa isällä- ja lapsilla oikeus eläkkeeseen.

        Kuitenkin lapsen syntyessä lapsen äidillä
        ja "lastensuojelun" viranomaisilla on velvollisuus puhua totta äitiyden selvityksessä, joten kun äiti valehtelee isyyden selvityksessä siitä kuka on isä niin äiti ei voi yhtäkkiä ilmestyä lapsen elämään ja aiheuttaa näitä ongelmia, niitä sopimuksia ei ole koskaan tehty vieraannuttaja "äidin- ja lastensuojelun, lastenvalvojan" menettelyssä. Elatustahan ei koskaan suoriteta vieraannuttaja "äidille- lastensuojelun viranomaisille", eikä äitiyttä selvitetty. Äitiehdokashan ei voi valehdella koska tarvittaessa tehdään DNA-tutkimus jolla äitiydestä saadaan varmuus.

        Näitä päätöksiä ei todellakaan ratkaista tapauskohtaisesti vaan kaikilta " lastensuojelun" viranomaisilta vaaditaan että samat kriteerit täyttyy jotta elatustukea ei voi saada- eikä makseta. Lapsen elatusta ei koskaan suoriteta.


      • Anonyymi
        Eioletapauskohtaista kirjoitti:

        Kelassa ei enää harkita elatuskykyä koska se on tehty jo elatussopimusta laadittaessa. Kela maksaa vain sen osan mitä elatusvelvollinen ei kykene maksamaan tai elatustuen verran plus sen mitä elatusvelvolliselta saadaan perittyä jos elatustuki maksetaan sen takia että elatusvelvollinen ei sitä maksa.
        Sosiaalitoimeen vahvistamassa elatusavusta on olemassa laskentakaava jossa lasketaan kyllä molempien vanhempien elatuskyky. Vaikka yleisesti ajatellaan että lähivanhempi voi maksattaa etävanhemmalla mitä tahansa niin se ei pidä paikkaansa vaan elatusmaksuihin katsotaan vain tietyt toteen näytettävät kulut jotka ovat lapsen kuluja. Lastenvalvoja ei myöskään voi tehdä muuta kuin vahvistaa vanhempien sopimaan elatusavun. Jos sopimusta ei synny niin tehdään elatusavusta kanne jonka asianomistajana on lapsi. Ei lähivanhempi. Kanteen tekee lastenvalvoja. Tämän jälkeen neuvottelu jatkuu tuomioistuimien puolella ja mikäli edelleenkään ei sopimusta synny niin tuomioistuin määrää elatusavun määrän.
        Eli käytännössä elatusavusta otetaan huomioon molemmat vanhemmat ja lähtökohtaisesti molemmat myös maksavat lapsensa elämisen eikä suinkaan yhteiskunta. Vanhempia ei auteta maksamaan lapsensa elatusta vaan jos toinen vanhemmista ei lapsen elatukseen kykene osallistumaan niin siinä tilanteessa yhteiskunta paikkaa tätä vanhempaa jos kyse on siitä ettei elatuskykyä ole. Jos on muttei halua maksaa niin se kyllä peritään takaisin. Elatusvelka on myös ulosotossa ensimmäisenä ulosmitattavaa velkaa. Elatusavusta ei näin pysty keplottelemaan irti joka on hyvä asia.
        Ehkä suurimmat ongelmat elatusavun suuruuden kanssa tulee pareilla jotka eivät lasketa elatusavun suuruutta omia menoja (joihin on myös tarkat kriteerit) ja tuloja vaan sopivat jostain könttäsummasta kuukausittain ja tekevät pitkän sopimuksen.
        Lapsen elatuksen tarve on erilainen eri ikäkausina joka myös ohjaa elatusavun laskentaa. Myös mm. avoliitto vaikuttaa mm. asumismenojen laskemiseen sekä lähi- että etävanhemmalla.
        Hyvin paljon yleisesti ajatellaan että etävanhempi olisi vain maksaja mutta mikäli elatusapu arvioidaan oikein, ei näin pääse käymään.

        Asianomistajana vieraannuttaja äiti, joka maksoi itse oikeudenkäyntikulunsa hävitessään jutun. Kannetta ei siis tee- eikä tehnyt "lastenvalvoja"- hänellä ei ole siihen mitään juridista ja muutakaan toimivaltaa, sillä vanhempien väliset lapsiensa koskevat asiat, mahdolliset sopimukset ovat aina vapaaehtoisia, eikä lastenvalvojalla ole niihin mitään toimivaltaa. Lastenvalvoja- ja/ tai sosiaalitoimisto ei ole asiassa asianosainen- ja sopimusosapuoli. Lastenvalvojalle ja/ tai sosiaalitoimelle, tuomioistuimelle ei tarvitse myöskään mitään tuloja- ja menoja, lapsen- ja vanhemman kuluja. menoja, tuloja esittää. Lapsen elatuksesta on ainoastaan oikeusministeriön perusteeton suositus, joka ei ole mikään laki- eikä sido lapsen vanhempia heidän omassa päätöksenteossaan. Vieraannuttaja "äidille- ja lastensuojelun vieranomaisille" ei elatuksia koskaan makseta- ei ole isän toimesta koskaan maksettu, piste.


      • Anonyymi
        Eioletapauskohtaista kirjoitti:

        Kelassa ei enää harkita elatuskykyä koska se on tehty jo elatussopimusta laadittaessa. Kela maksaa vain sen osan mitä elatusvelvollinen ei kykene maksamaan tai elatustuen verran plus sen mitä elatusvelvolliselta saadaan perittyä jos elatustuki maksetaan sen takia että elatusvelvollinen ei sitä maksa.
        Sosiaalitoimeen vahvistamassa elatusavusta on olemassa laskentakaava jossa lasketaan kyllä molempien vanhempien elatuskyky. Vaikka yleisesti ajatellaan että lähivanhempi voi maksattaa etävanhemmalla mitä tahansa niin se ei pidä paikkaansa vaan elatusmaksuihin katsotaan vain tietyt toteen näytettävät kulut jotka ovat lapsen kuluja. Lastenvalvoja ei myöskään voi tehdä muuta kuin vahvistaa vanhempien sopimaan elatusavun. Jos sopimusta ei synny niin tehdään elatusavusta kanne jonka asianomistajana on lapsi. Ei lähivanhempi. Kanteen tekee lastenvalvoja. Tämän jälkeen neuvottelu jatkuu tuomioistuimien puolella ja mikäli edelleenkään ei sopimusta synny niin tuomioistuin määrää elatusavun määrän.
        Eli käytännössä elatusavusta otetaan huomioon molemmat vanhemmat ja lähtökohtaisesti molemmat myös maksavat lapsensa elämisen eikä suinkaan yhteiskunta. Vanhempia ei auteta maksamaan lapsensa elatusta vaan jos toinen vanhemmista ei lapsen elatukseen kykene osallistumaan niin siinä tilanteessa yhteiskunta paikkaa tätä vanhempaa jos kyse on siitä ettei elatuskykyä ole. Jos on muttei halua maksaa niin se kyllä peritään takaisin. Elatusvelka on myös ulosotossa ensimmäisenä ulosmitattavaa velkaa. Elatusavusta ei näin pysty keplottelemaan irti joka on hyvä asia.
        Ehkä suurimmat ongelmat elatusavun suuruuden kanssa tulee pareilla jotka eivät lasketa elatusavun suuruutta omia menoja (joihin on myös tarkat kriteerit) ja tuloja vaan sopivat jostain könttäsummasta kuukausittain ja tekevät pitkän sopimuksen.
        Lapsen elatuksen tarve on erilainen eri ikäkausina joka myös ohjaa elatusavun laskentaa. Myös mm. avoliitto vaikuttaa mm. asumismenojen laskemiseen sekä lähi- että etävanhemmalla.
        Hyvin paljon yleisesti ajatellaan että etävanhempi olisi vain maksaja mutta mikäli elatusapu arvioidaan oikein, ei näin pääse käymään.

        Eli käytännössä elatusavussa ei oteta huomioon mitään molempia lapsen vanhempia vieraannuttaessaan lapset isästään- ja suvustaan "lastensuojelun, lastenvalvojan" menettelyssä. ja siten molemmat eivät myöskään maksa lapsensa elatusta, vaan lasten vieraannuttaja yhteiskunta maksaa... Vanhempia autetaan siten maksamaan lapsensa elatusta, kun toinen vanhemmista ei lapsen elatusta suorita vieraannutettuna omista lapsistaan viranomaismenettelyssä, niin siinä tilanteessa yhteiskunta paikkaa tätä viranomaisvalehtelua tuomioistuimessa lapsen olosuhteista, vaikka elatuskykyä olisi. Kun elatuskykyä on muttei halua maksaa niin sitä ei kyllä peritä takaisin- ei ole koskaan peritty, eikä peritä. Vieraanutusvelka on myös ulosotossa ensimmäisenä ulosmitattavaa velkaa. Elatusavusta pystyy kyllä hyvin keplottelemaan irti joka on hyvä asia vieraannutettuna omista lapsistaan "lastensuojelun, lastenvalvojan" omassa viranomaismenettelyssä.
        Ehkä suurimmat ongelmat elatusavun suuruuden kanssa tulee vieraannuttaja " äidin-ja lastensuojelun, lastenvalvojan" oman menettelyn johdosta, jotka eivät lasketa lapsen huoltajuudessa- ja ja asumisessa isällään omia vieraannuttaja äidin tuloja (joihin on myös tarkat kriteerit) . Lapsen elatuksen tarve ei ole erilainen eri ikäkausina joka ei myöskään ohjaa mitenkään elatusavun laskentaa. Mahdollinen vanhempien välinen keskinäinen- ja vapaaehtoinen lapsen elatusapua- ja/ tai tukea koskeva sopimus tehdäänsiten aina kunnes lapsi 18 vuotta (ei lapsen 18- vuotispäivänä, vaan päättyy päivää ennen lapsen 18- vuotispäiväivää), samoin myös "tuomioistuimessa".


    • tärkeinunohtui

      kela, sosiaalitoimi/ lastenvalvoja ei ole lapsia mm. elatusta koskevassa asiassa asianosainen- ja sopimusosapuoli. Elatustukilaki/ laskelmat ym. eivät sido lapsen vanhempia; vanhemmat voivat päättää lastensa asiat miten haluavat, eikä elatusapua tarvitse edes sopia-

      • Eioletapauskohtaista

        Aivan. Elatusapua ei tarvitse sopia mitenkään jos ei halua. Pienituloisen lähivanhemman näkökulmasta elatusapu on kuitenkin hyvä sopia koska tällöin hän saa elatustukea kelalta jota ei voi saada jos ei ole voimassa olevaa elatusapusopimusta.
        Elatusapu on ensisijainen tuki jos toisena olisi vaikkapa toimeentulotuki. Yleensä myös viranomaiset ohjaavat hakemaan muut tuet ennen toimeentulotukea. Ei toimeentulotuella aleta paikkaamaan sitä että toinen vanhempi ei osallistu lapsen elättämiseen.
        On myös huoltajan velvollisuus hoitaa elatussopimus kuntoon jos tulot ovat pienet koska hän on lapsen edunvalvoja ja elatus kuuluu molempien vanhempien velvollisuuksiin ja lapsen oikeuksiin.
        Tietenkään hyvätuloisilla vanhemmilla ei ole mitään syytä sopia elatuksesta mikäli kumpikaan ei sitä halua tehdä.
        Avioeron yhteydessä lapsen asuminen, tapaaminen, huoltajuus ja elatus täytyy yleensä sopia.


      • ontapauskohtaista
        Eioletapauskohtaista kirjoitti:

        Aivan. Elatusapua ei tarvitse sopia mitenkään jos ei halua. Pienituloisen lähivanhemman näkökulmasta elatusapu on kuitenkin hyvä sopia koska tällöin hän saa elatustukea kelalta jota ei voi saada jos ei ole voimassa olevaa elatusapusopimusta.
        Elatusapu on ensisijainen tuki jos toisena olisi vaikkapa toimeentulotuki. Yleensä myös viranomaiset ohjaavat hakemaan muut tuet ennen toimeentulotukea. Ei toimeentulotuella aleta paikkaamaan sitä että toinen vanhempi ei osallistu lapsen elättämiseen.
        On myös huoltajan velvollisuus hoitaa elatussopimus kuntoon jos tulot ovat pienet koska hän on lapsen edunvalvoja ja elatus kuuluu molempien vanhempien velvollisuuksiin ja lapsen oikeuksiin.
        Tietenkään hyvätuloisilla vanhemmilla ei ole mitään syytä sopia elatuksesta mikäli kumpikaan ei sitä halua tehdä.
        Avioeron yhteydessä lapsen asuminen, tapaaminen, huoltajuus ja elatus täytyy yleensä sopia.

        Aivan. Elatusapua ei tarvitse sopia mitenkään jos ei halua. Pienituloisen lähivanhemman näkökulmasta elatusapua ei kuitenkaan ole hyvä sopia, koska lapsen vanhemmat vastaavat tasavertaisesti lapsensa elatuksesta yhteishuollossa, lapsen asuessa vuoroviikoin molemmilla vanhemillaan lapsen edun mukaisena.

        Elatusapu/ tuki on viimesijainen tuki. Yleensä myös lapsen tarkoitushakuiset vieraannuttaja "iranomaiset" perättömin selvityksin, lausumin lapsen olosuhteista ohjaavat äitiä hakemaan tarkoitushakuista "yksinhuoltajuutta" vieraannuttaessaan lapset ensin tarkoitushakuisesti
        omasta isästään- ja suvustaan "viranomais-" menettelysssä; yhteistyössä vieraannuttaja äidin kanssa perättömin selvityksin, lausumin mm. tuomioistuimessa lapsen olosuhteista.

        Ei elatusavulla/ tuella aleta paikkaamaan toimeentulotukea;
        sitä ettei toisen vanhemman anneta edes osallistua lapsensa elatukseen käytännössä yhteishuollossa- ja vuoroviikko asumisessa, lapsen tapaamisoikeudessa lapsensa elättämiseen
        käytännössä.

        On myös huoltajan velvollisuus hoitaa yhteishuolto ja lasten vuoroasuminen vanhemmillaan kuntoon; molemmat lapsen vanhemmat ovat lapsensa edunvalvojia- eli höpö höpö tarkoitushakuinen "yksinhuoltaja", yh-ruikku- aivan lapsen
        yhteishuolto- ja vuoroasuminen molemmilla vanhemmillaan ilman vastikkeetonta elatusta kuuluu molempien vanhempien velvollisuuksiin ja lapsen oikeuksiin.

        Avioeron yhteydessä lapsen asumisesta/ tapaamisoikeudesta, huoltajuudesta- ja elatuksesta ei tarvitse mitään sopia; lapsia-
        ja lapsen huoltoa, asumista/ tapaamisoikeutta, elatusta ym. koskevat asiat ovat yksinomaan vanhempien välisiä keskinäisiä- ja vapaaehtoisia sopimusasioita, joista vanhemmat ainoastaan yhdessä päättävät.

        Sosiaalitoimi/ "lastenvalvoja, lastensuojelu", kela ei ole lapsia koskevassa asiassa asianosainen- ja sopimusosapuoli. Lapsen
        vanhemmat yhdessä päättävät; ei muut ulkopuoliset tahot.


      • Kopsjokuputosijunasta

        Sinä taas.
        Ei ole vanhemman velvollisuus sopia vuoroasumisesta mikäli se ei ole lapsen etu. Lapsen etu ei ole sama asia kuin sinun tai lapsen lähihuoltajan tahto.

        Yhteishuolto on vanhemmilla lähtökohtaisesti silloin kun he ovat naimisissa kun lapsi syntyy. Jos eivät ole niin huoltajuudesta täytyy sopia, muutoin vain äiti on lapsen huoltaja.

        Suomessa on erittäin harvinaista että lapsi ei saisi tavata toista vanhempaansa lainkaan. Siihen ei riitä edes päihteiden käyttö eikä rikollisuus vaan tapaamiset järjestetään silloin siten että lapsella on turvallista tavata vanhempaansa jonka luona ei asu.

        Jos toiselta vanhemmalta on evätty täysin lapsen tapaamiset viranomaisten taholta, tapaavalla vanhemmalla on kyseessä jo todella vakavat ongelmat.

        Lapsen asioista päättävät lähtökohtaisesti omat vanhemmat mutta jos he eivät kykene päättämään lapsen asioista yhdessä niin yksinhuolto on lapsen edun kannalta parempi. Mikäli lasta koskevista sopimuksista ei päästä yhteisymmärrykseen lastenvalvojan luona niin asia etenee tuomioistuimeen.

        Lapsella on oikeus elatukseen josta hänen molemmat vanhempansa vastaavat. Voit lopettaa tuon vastikkeettoman elatusavun jauhamisen. Sen elatusavun vastike on lapsen hyvinvointi ei tapaaminen, huoltajuus eikä asumisjärjestelyt. Jos et itse elä satasella kuukaudessa niin miksi lapsesi pitäisi pystyä elämään?

        Elatusapu on lapsen oikeus. Et ajattele lapsen etua jos kieltäydyt velvollisuudesi elättää lastasi. Myös lähivanhempi elättää lasta omilla tuloillaan. Elatuksesta sopiminen ei ole niin vapaaehtoista että sen voisi jättää maksamatta jos elatuskykyä on.

        Elatustuen saamisen kriteeri ei ole yksinhuoltajuus. Elatustukea saavat myös yhteishuoltajuudessa olevat lähivanhemmat. Sen kriteerinä on se ettei toinen elatusvelvollinen kykene elättämään lasta. Tai ei sopimuksesta huolimatta maksa elatusta. Joten Kela ja sosiaalitoimi eivät ole sopimuksen osapuolia vaan auttavat sitä osapuolta joka on heikommassa tilanteessa vaikkapa siksi että sopimuksesta huolimatta elatusta ei makseta.

        Toimeentulotuki taas ei liity mitenkään lapsen sopimuksiin tai etävanhemman osallistumiseen lapsen elämään. Etävanhempi on eri perhettä ja eri ruokakuntaa koska asuu eri osoitteessa joten häntä ei pyynnöistäkään huolimatta oteta huomioon toimeentulotukea hakevan perheen hakemuksessa eikä päätöksessä.
        Toimeentulotuen Saamisen kriteereinä ovat perheen tulot ja menot. Ei se miten etävanhempi haluaisi osallistua lapsen elämään. Etävanhemmalla ei ole oikeutta saada tietää entisen perheensä toimeentulotuki-oikeudesta.

        Lastensuojelun asiakkuudelle on myös täysin eri kriteerit kuin avioero tai huoltajuuskiistat. Lastensuojelun tarkoitus on auttaa lasta joka elämässään kokee kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Sekä Psyykkistä tai fyysistä.

        Se miten kaikille näille palstoille kirjoitat lapseen liittyvistä sopimuksista ja käytännöistä kuulostaa siltä että jos näitä ei olisi lailla suojattu niin sinä määräisit kaiken lapsesi ja entisen puolisosi elämässä. Täysin tuntemattomia ihmisiä täällä haukut koska oma elämäsi on syystä tai toisesta onnetonta. Et herätä sääliä etkä sympatiaa.


      • yhruikkukoputosijunasta
        Kopsjokuputosijunasta kirjoitti:

        Sinä taas.
        Ei ole vanhemman velvollisuus sopia vuoroasumisesta mikäli se ei ole lapsen etu. Lapsen etu ei ole sama asia kuin sinun tai lapsen lähihuoltajan tahto.

        Yhteishuolto on vanhemmilla lähtökohtaisesti silloin kun he ovat naimisissa kun lapsi syntyy. Jos eivät ole niin huoltajuudesta täytyy sopia, muutoin vain äiti on lapsen huoltaja.

        Suomessa on erittäin harvinaista että lapsi ei saisi tavata toista vanhempaansa lainkaan. Siihen ei riitä edes päihteiden käyttö eikä rikollisuus vaan tapaamiset järjestetään silloin siten että lapsella on turvallista tavata vanhempaansa jonka luona ei asu.

        Jos toiselta vanhemmalta on evätty täysin lapsen tapaamiset viranomaisten taholta, tapaavalla vanhemmalla on kyseessä jo todella vakavat ongelmat.

        Lapsen asioista päättävät lähtökohtaisesti omat vanhemmat mutta jos he eivät kykene päättämään lapsen asioista yhdessä niin yksinhuolto on lapsen edun kannalta parempi. Mikäli lasta koskevista sopimuksista ei päästä yhteisymmärrykseen lastenvalvojan luona niin asia etenee tuomioistuimeen.

        Lapsella on oikeus elatukseen josta hänen molemmat vanhempansa vastaavat. Voit lopettaa tuon vastikkeettoman elatusavun jauhamisen. Sen elatusavun vastike on lapsen hyvinvointi ei tapaaminen, huoltajuus eikä asumisjärjestelyt. Jos et itse elä satasella kuukaudessa niin miksi lapsesi pitäisi pystyä elämään?

        Elatusapu on lapsen oikeus. Et ajattele lapsen etua jos kieltäydyt velvollisuudesi elättää lastasi. Myös lähivanhempi elättää lasta omilla tuloillaan. Elatuksesta sopiminen ei ole niin vapaaehtoista että sen voisi jättää maksamatta jos elatuskykyä on.

        Elatustuen saamisen kriteeri ei ole yksinhuoltajuus. Elatustukea saavat myös yhteishuoltajuudessa olevat lähivanhemmat. Sen kriteerinä on se ettei toinen elatusvelvollinen kykene elättämään lasta. Tai ei sopimuksesta huolimatta maksa elatusta. Joten Kela ja sosiaalitoimi eivät ole sopimuksen osapuolia vaan auttavat sitä osapuolta joka on heikommassa tilanteessa vaikkapa siksi että sopimuksesta huolimatta elatusta ei makseta.

        Toimeentulotuki taas ei liity mitenkään lapsen sopimuksiin tai etävanhemman osallistumiseen lapsen elämään. Etävanhempi on eri perhettä ja eri ruokakuntaa koska asuu eri osoitteessa joten häntä ei pyynnöistäkään huolimatta oteta huomioon toimeentulotukea hakevan perheen hakemuksessa eikä päätöksessä.
        Toimeentulotuen Saamisen kriteereinä ovat perheen tulot ja menot. Ei se miten etävanhempi haluaisi osallistua lapsen elämään. Etävanhemmalla ei ole oikeutta saada tietää entisen perheensä toimeentulotuki-oikeudesta.

        Lastensuojelun asiakkuudelle on myös täysin eri kriteerit kuin avioero tai huoltajuuskiistat. Lastensuojelun tarkoitus on auttaa lasta joka elämässään kokee kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Sekä Psyykkistä tai fyysistä.

        Se miten kaikille näille palstoille kirjoitat lapseen liittyvistä sopimuksista ja käytännöistä kuulostaa siltä että jos näitä ei olisi lailla suojattu niin sinä määräisit kaiken lapsesi ja entisen puolisosi elämässä. Täysin tuntemattomia ihmisiä täällä haukut koska oma elämäsi on syystä tai toisesta onnetonta. Et herätä sääliä etkä sympatiaa.

        Se miten kaikille näille palstoille kirjoitat lapseen liittyvistä sopimuksista- ja käytännöistä kuulostaa siltä, että näitä olisi
        lailla suojattu kuten virheellisesti toteat; niin sinä määräisit kaiken lapsesi- ja entisen puolisosi elämässä
        tarkoitushakuisessa sosiaalitoimen/ "lastensuojelun, lasten valvojan" järjestämässä "yksinhuollossa"-
        Täysin tuntemattomia ihmisiä täällä haukut koska oma elämäsi on syystä tai toisesta onnetonta. Et herätä sääliä etkä sympatiaa.


      • Hiemanomituista
        yhruikkukoputosijunasta kirjoitti:

        Se miten kaikille näille palstoille kirjoitat lapseen liittyvistä sopimuksista- ja käytännöistä kuulostaa siltä, että näitä olisi
        lailla suojattu kuten virheellisesti toteat; niin sinä määräisit kaiken lapsesi- ja entisen puolisosi elämässä
        tarkoitushakuisessa sosiaalitoimen/ "lastensuojelun, lasten valvojan" järjestämässä "yksinhuollossa"-
        Täysin tuntemattomia ihmisiä täällä haukut koska oma elämäsi on syystä tai toisesta onnetonta. Et herätä sääliä etkä sympatiaa.

        Kaikki keskustelut päättyvät siihen kun sinä liityt keskusteluun ja alat vääristelemään toisten tekstejä puoliksi kopioimalla niitä. Kukaan ei jaksa lukea kymmeniä vääristeltyjä tekstejä. Eikö ylläpito voisi puuttua jo tämän ihmisen kirjoitteluun vai onko tarkoituksena että keskustelupalstalle ei enää viitsitä kirjoittaa?


    • sihnkiaatu

      mitkä tapaukset yleensä "eväävät" isän tapaamisoikeuden?

      • Harvinaistaon

        Vanhemman täytyy olla vaarallinen lapsen psyykkiselle ja/ tai fyysiselle kehitykselle.
        Mutta kun lapsia sijoitetaan myös mm. pahoinpitelyiden takia ja silti saavat tavata vanhempiaan valvotusti niin näyttäisi rima olevan aika korkealla ennenkuin tapaamiset evätään täysin. Oikeushan ne viime tingassa päättää.
        Ja nythän siis kyse tapaamisten eväämisestä täysin. Ei valvotuista tapaamisista eikä luonapito-oikeudesta.


      • Anonyymi

        Ei isällä ole tapaamisoikeutta - lapsella on; mitkä eväävät lapsen tapaamisoikeudet- vastaus; perätön lausuma lapsen olosuhteista tuomioistuimessa "lastensuojelun, lastenvalvojan" menettelyssä


      • Anonyymi
        Harvinaistaon kirjoitti:

        Vanhemman täytyy olla vaarallinen lapsen psyykkiselle ja/ tai fyysiselle kehitykselle.
        Mutta kun lapsia sijoitetaan myös mm. pahoinpitelyiden takia ja silti saavat tavata vanhempiaan valvotusti niin näyttäisi rima olevan aika korkealla ennenkuin tapaamiset evätään täysin. Oikeushan ne viime tingassa päättää.
        Ja nythän siis kyse tapaamisten eväämisestä täysin. Ei valvotuista tapaamisista eikä luonapito-oikeudesta.

        ... "lastensuojeluhan" ne viime tingassa "päättää", jota vanhempi ei koskaan omassa menettelyssään noudata.


      • Anonyymi
        Harvinaistaon kirjoitti:

        Vanhemman täytyy olla vaarallinen lapsen psyykkiselle ja/ tai fyysiselle kehitykselle.
        Mutta kun lapsia sijoitetaan myös mm. pahoinpitelyiden takia ja silti saavat tavata vanhempiaan valvotusti niin näyttäisi rima olevan aika korkealla ennenkuin tapaamiset evätään täysin. Oikeushan ne viime tingassa päättää.
        Ja nythän siis kyse tapaamisten eväämisestä täysin. Ei valvotuista tapaamisista eikä luonapito-oikeudesta.

        Viranomaisen täytyy olla vaarallinen lapsen psyykkiselle ja/ tai fyysiselle kehitykselle.
        Mutta kun lapsia sijoitetaan myös mm. viranomaisten pahoinpitelyiden takia ja silti saavat tavata viranomaisia valvotusti niin näyttäisi rima olevan aika korkealla ennenkuin tapaamiset viranomaisilta evätään täysin. Oikeushan ei viime tingassa päätä yhtään mitään

        Ja nythän siis kyse virheellisestä viranomaismenettelystä sekä lasten- ja isän kaltoinkohtelusta. Ei vieraannuttaja äidin huoltajuudessa-a eikä luonapito-oikeudesta.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet liian komea!

      Ei tuollaisia uskalla lähestyä 🤔
      Ikävä
      139
      1807
    2. Mitä haluaisit ?

      Mitä tahtoisit sanoa hänelle, muttet uskalla ?
      Ikävä
      96
      1598
    3. Martina uinnin jälkeen sijalla 436! Tästä tuli riemun päivä!

      Martina painaa menemään sitkeästi kuin sissi! Rambolla ja Martinalla on molemmilla hidas aamu 🤣
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      1314
    4. Haha, nyt vähän naurattaa:)

      Kun täällä on kovasti ollut aloituksia niistä M syömistä, niin nyt on M ja Mimmin stooreissa hirveä valkopyykkipäivä terveellisestä ruoasta.. 😂 Miksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      121
      1278
    5. Mitä kaipaat.......

      Mitä kaipaat hänessä eniten ? ♥️
      Ikävä
      59
      1270
    6. luomua olla pitää

      sitä sinä olet :) ei "tahroja" ihossa ei turhaa meikkiä eikä feikkiä. just siitä tykkään, olet se kaunis oma itsesi :) äläkä nyt sano että et ole kaun
      Ikävä
      127
      1145
    7. Parasta mitä hän ....

      Mikä on parasta mitä ikävöimäsi henkilö on sanonut sinulle?
      Ikävä
      38
      915
    8. Sofian dj-deitti

      No nyt on päässy hyvään seuraan, joko päästään romanssin makuun? :)
      Kotimaiset julkkisjuorut
      39
      899
    9. Tuleeko mielipiteestä rikos?

      Sananvapaus kyseenalaistetaan? Tuleeko sodan toisen osapuolen puolustusmielipide rikolliseksi toiminnaksi? Tai vastaavasti sodan osapuolen tekojen syy
      Maailman menoa
      462
      881
    10. Hauskaa iltaa

      mun hehkulampulle :) Jos et ois antan anteeks mulle, ni oisit saanu postissa sellasen nallekarhun, minkä paidassa lukee I'm sorry :) Kohta saunaan
      Ikävä
      149
      869
    Aihe