Uusi materiaali puurimaydin veneisiin

Miten kukaan voisi mainostaa tuotetta jota ei ole kaupallisesti edes saatavana.
Vai tarkoitatko että mainostettiin lehteä eikä uutta puumateriaalia?

Voit myös korvata suuren osan oikean kerrosrakenteen E-lasikuidusta tehdyistä pintalaminaateista tuollaisella käsitellyllä puutuotteella, niin saat kevyemmän ja jäykemmän rungon samalla lujuudella, ja vieläpä halvemmilla materiaalikuluilla ja isommissa veneissä kenties vähemmällä työllä. Samalla kestävyys ulkopuolisia iskuja vastaan kasvaa huomattavasti.
Kaikkea laminaattia ei kannata korvata, koska puu ei saa kastua!
Valitettavasti tuo ei onnistu ihan vielä, koska materiaalia ei vielä ole kaupallisesti saatavissa.

Materiaalin jäykkyysarvot ovat kuitenkin suhteessa tiheyteen selvästi paremmat kuin E-lasilaminaatilla, alumiinilla, tai teräksellä. Materiaalin lujuusarvot eivät pärjää hyvälle E-lasilaminaatille vedossa, mutta muissa suunnissa kylläkin, ja katkokuitumattopolyesterilaminaatille kaikissa suunnissa.
Hiilikuitulaminaatti on sitten parhaimmillaan vielä parempaa, mutta samalla myös huomattavasti kalliimpaa.

mielenkiintoinen.puu kirjoitti:

Voit myös korvata suuren osan oikean kerrosrakenteen E-lasikuidusta tehdyistä pintalaminaateista tuollaisella käsitellyllä puutuotteella, niin saat kevyemmän ja jäykemmän rungon samalla lujuudella, ja vieläpä halvemmilla materiaalikuluilla ja isommissa veneissä kenties vähemmällä työllä. Samalla kestävyys ulkopuolisia iskuja vastaan kasvaa huomattavasti.
Kaikkea laminaattia ei kannata korvata, koska puu ei saa kastua!
Valitettavasti tuo ei onnistu ihan vielä, koska materiaalia ei vielä ole kaupallisesti saatavissa.

Materiaalin jäykkyysarvot ovat kuitenkin suhteessa tiheyteen selvästi paremmat kuin E-lasilaminaatilla, alumiinilla, tai teräksellä. Materiaalin lujuusarvot eivät pärjää hyvälle E-lasilaminaatille vedossa, mutta muissa suunnissa kylläkin, ja katkokuitumattopolyesterilaminaatille kaikissa suunnissa.
Hiilikuitulaminaatti on sitten parhaimmillaan vielä parempaa, mutta samalla myös huomattavasti kalliimpaa.

Lue lisää

Väliaineen lujuusarvoilla ei ole kerrosrakenteessa muuta merkitystä kuin kerrosrakenteen pintakerroksia kohtisuorassa suunnassa oleva puristuslujuus. Kuoret kantavat kaiken muun kuormituksen. Puu on huono väliaine koska se mätänee. Muotittomassa rakentamisessa ei ole mitään järkeä jos tehdään veneitä kaupallisesti, eli tavoitteena enemmän kuin yksi vene.

mielenkiintoinen.puu kirjoitti:

Voit myös korvata suuren osan oikean kerrosrakenteen E-lasikuidusta tehdyistä pintalaminaateista tuollaisella käsitellyllä puutuotteella, niin saat kevyemmän ja jäykemmän rungon samalla lujuudella, ja vieläpä halvemmilla materiaalikuluilla ja isommissa veneissä kenties vähemmällä työllä. Samalla kestävyys ulkopuolisia iskuja vastaan kasvaa huomattavasti.
Kaikkea laminaattia ei kannata korvata, koska puu ei saa kastua!
Valitettavasti tuo ei onnistu ihan vielä, koska materiaalia ei vielä ole kaupallisesti saatavissa.

Materiaalin jäykkyysarvot ovat kuitenkin suhteessa tiheyteen selvästi paremmat kuin E-lasilaminaatilla, alumiinilla, tai teräksellä. Materiaalin lujuusarvot eivät pärjää hyvälle E-lasilaminaatille vedossa, mutta muissa suunnissa kylläkin, ja katkokuitumattopolyesterilaminaatille kaikissa suunnissa.
Hiilikuitulaminaatti on sitten parhaimmillaan vielä parempaa, mutta samalla myös huomattavasti kalliimpaa.

Lue lisää

Paksuuden kasvattaminen on ylivoimaisesti tehokkain tapa lisätä kuorirakenteen paikallista jäykkyyttä. Kerrosrakenteessa kevyellä ydinaineella se onnistuu painoa oleellisesti kavattamatta. Raskaan, kuormia kantavan ydinaineen ongelma on se, että rakenteen kokonaispaksuutta ei voida kasvattaa ilman, että paino kasvaa. Painoa optimoidessa myös pintalaminaatteja joudutan ohentamaan kun osa kuormista jää ydinaineen kannettavaksi. Pienempi kokonaispaksuus ja ohuempi pintalaminaatti aiheuttavat sen, että kuoren paikallinen jäykkyys ei välttämättä ole riittävä (kävely, aaltojen iskut, lommahdus). Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin.

No, aika näyttää miten käy. Onhan tuo mielenkiintoinen materiaali.

mielipiteeni kirjoitti:

Väliaineen lujuusarvoilla ei ole kerrosrakenteessa muuta merkitystä kuin kerrosrakenteen pintakerroksia kohtisuorassa suunnassa oleva puristuslujuus. Kuoret kantavat kaiken muun kuormituksen. Puu on huono väliaine koska se mätänee. Muotittomassa rakentamisessa ei ole mitään järkeä jos tehdään veneitä kaupallisesti, eli tavoitteena enemmän kuin yksi vene.

Lue lisää

Toinen oleellinen ydinmateriaalin ominaisuus on pintalaminaatin suuntainen leikkauslujuus. Kerrosrakenne ei toimi, jos pintalaminaatit pääsevät liukumaan toisiinsa nähden.

Kerrosvoileipä kirjoitti:

Toinen oleellinen ydinmateriaalin ominaisuus on pintalaminaatin suuntainen leikkauslujuus. Kerrosrakenne ei toimi, jos pintalaminaatit pääsevät liukumaan toisiinsa nähden.

Lue lisää

Tämä onkin ydinmateriaalin ensisijainen funktio. Sandwich toimii samalla tavalla kuin I-palkki. Laipat kantavat taivutuksen ja uuma tuo korkeuden ja välitää leikkauksen avulla voimat laippojen välillä.

mielipiteeni kirjoitti:

Väliaineen lujuusarvoilla ei ole kerrosrakenteessa muuta merkitystä kuin kerrosrakenteen pintakerroksia kohtisuorassa suunnassa oleva puristuslujuus. Kuoret kantavat kaiken muun kuormituksen. Puu on huono väliaine koska se mätänee. Muotittomassa rakentamisessa ei ole mitään järkeä jos tehdään veneitä kaupallisesti, eli tavoitteena enemmän kuin yksi vene.

Lue lisää

"Muotittomassa rakentamisessa ei ole mitään järkeä jos tehdään veneitä kaupallisesti, eli tavoitteena enemmän kuin yksi vene."
Liittyykö tämä jotenkin ketjun aiheena olevaan yksittäiskappaleena tehtyihin veneisiin?
Nekin tehdään varsin usein teetettyinä, eli kaupallisesti.

Kerrosvoileipä kirjoitti:

Paksuuden kasvattaminen on ylivoimaisesti tehokkain tapa lisätä kuorirakenteen paikallista jäykkyyttä. Kerrosrakenteessa kevyellä ydinaineella se onnistuu painoa oleellisesti kavattamatta. Raskaan, kuormia kantavan ydinaineen ongelma on se, että rakenteen kokonaispaksuutta ei voida kasvattaa ilman, että paino kasvaa. Painoa optimoidessa myös pintalaminaatteja joudutan ohentamaan kun osa kuormista jää ydinaineen kannettavaksi. Pienempi kokonaispaksuus ja ohuempi pintalaminaatti aiheuttavat sen, että kuoren paikallinen jäykkyys ei välttämättä ole riittävä (kävely, aaltojen iskut, lommahdus). Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin.

No, aika näyttää miten käy. Onhan tuo mielenkiintoinen materiaali.

Lue lisää

" Pienempi kokonaispaksuus ja ohuempi pintalaminaatti aiheuttavat sen, että kuoren paikallinen jäykkyys ei välttämättä ole riittävä (kävely, aaltojen iskut, lommahdus). "

Jos ydin on tarpeeksi jäykkää ja lujaa, ei kuoren paikallisella lujuudella ja jäykkyydellä ole mitään merkitystä veneen rungon lujuusominaisuuksien kannalta.

Jos taas ydin on kevyttä ja juuri riittävän lujaa kantamaan leikkauskuorman ja puristuksen paikallisesti pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa, kestää kuori paljon paremmin paikallisia kuormia kun se on paksumpi ja sen tiheys alhaisempi, eli lasikuitulaminaatti kannattaa tuosta syystäkin vaihtaa osin paksumpaan ja kevyempään modifioituun puutuotteeseen, ellei siitä aiheudu liikaa kustannuksia.
Sarjaveneissä niitä taatusti tulisi, paitsi ehkä kaikkein suurimmissa, mutta niissä koko ydinmateriaalia ei edes tarvita, koska kun runko on riittävän lujaa kestämään globaalin taivutuksen( masto painaa keskeltä alas ja staagit ja ison jalus vetävät päädyistä ylös), on se umpilaminaattisenakin riittävän lujaa kestämään paikallisen paneelin taivutuksen. Toisaalta niitä kaikkein suurimpia ei tehdä sarjoina muutenkaan, ne kun on kaikki yksilöitä.
esim: https://en.wikipedia.org/wiki/A_(sailing_yacht) ei todellakaan ole sarjavene.

yksplusyksonkaks kirjoitti:

" Pienempi kokonaispaksuus ja ohuempi pintalaminaatti aiheuttavat sen, että kuoren paikallinen jäykkyys ei välttämättä ole riittävä (kävely, aaltojen iskut, lommahdus). "

Jos ydin on tarpeeksi jäykkää ja lujaa, ei kuoren paikallisella lujuudella ja jäykkyydellä ole mitään merkitystä veneen rungon lujuusominaisuuksien kannalta.

Jos taas ydin on kevyttä ja juuri riittävän lujaa kantamaan leikkauskuorman ja puristuksen paikallisesti pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa, kestää kuori paljon paremmin paikallisia kuormia kun se on paksumpi ja sen tiheys alhaisempi, eli lasikuitulaminaatti kannattaa tuosta syystäkin vaihtaa osin paksumpaan ja kevyempään modifioituun puutuotteeseen, ellei siitä aiheudu liikaa kustannuksia.
Sarjaveneissä niitä taatusti tulisi, paitsi ehkä kaikkein suurimmissa, mutta niissä koko ydinmateriaalia ei edes tarvita, koska kun runko on riittävän lujaa kestämään globaalin taivutuksen( masto painaa keskeltä alas ja staagit ja ison jalus vetävät päädyistä ylös), on se umpilaminaattisenakin riittävän lujaa kestämään paikallisen paneelin taivutuksen. Toisaalta niitä kaikkein suurimpia ei tehdä sarjoina muutenkaan, ne kun on kaikki yksilöitä.
esim: https://en.wikipedia.org/wiki/A_(sailing_yacht) ei todellakaan ole sarjavene.

Lue lisää

"Jos ydin on tarpeeksi jäykkää ja lujaa, ei kuoren paikallisella lujuudella ja jäykkyydellä ole mitään merkitystä veneen rungon lujuusominaisuuksien kannalta."

Väärin, veneen pitää kestää nuo globaalit rasitukset, mutta myös paikalliset rasitukset. Jos paikallinen jäykkyys on aivan riittämätön, voi kuori lommahtaa paikallisesti itsekseenkin pelkästään globaalien rasitusten vuoksi. Puhumattakaan aaltojen kuormista, laituriin tai toiseen veneeseen nojaamisesta jne... Mitä ohuempi kuori on, sitä enemmän tarvitaan veneen sisälle laipioita, kaaria, jäykisteitä yms., joiden teko maksaa. Tämä näkyy esim. alumiiniveneissä:

http://fredoya.com/building-conception-aluminium-hull/

Perinteisessä kerrosrakenteessa pintalaminaatit tuovat sekä rungon globaalin jäykkyyden, että paikallisen jäykkyyden optimaalisella tavalla. Optimaalisella sen vuoksi, että sekä globaalia että lokaalia kuormaa kantava laminaatti on siinä tuotu rakenteen pinnoille mahdollsimman kauas kuoren neutraalitasosta. Kun kevyellä ytimellä kerrosrakenne tehdään tarpeeksi paksuksi, on kuori itsessään riittävän jäykkä, eikä kaaria yms. tarvita.

Lähes kaikki suuretkin muovikomposiiteista tehdyt purjeveneet ovat kerrosrakenteisia. Umpilaminaattia käytetään vain alueilla, jossa pistekuormat ja kuoreen kohdistuvat momentit ovat huomattavan suuria, lähinnä kölin alueella ja vesilinjan alla kosteuden keston varmistamiseksi.

Toki tuota ihmepuuta voisi käyttää viiluna vaahtoytimen molemmin puolin. Mutta silloinkin tarvitaan vielä lujitemuovi suojaamaan kosteudelta.

Hyvä esimerkki kerrosrakenteesta on nähtävillä venemessuilla. Clubswan 50:ssä on esillä pala kerrosrakenteista turkkilevyä, joka on äärimmäisen jäykkä eikä paina juuri mitään.

Kerrosleipä kirjoitti:

"Jos ydin on tarpeeksi jäykkää ja lujaa, ei kuoren paikallisella lujuudella ja jäykkyydellä ole mitään merkitystä veneen rungon lujuusominaisuuksien kannalta."

Väärin, veneen pitää kestää nuo globaalit rasitukset, mutta myös paikalliset rasitukset. Jos paikallinen jäykkyys on aivan riittämätön, voi kuori lommahtaa paikallisesti itsekseenkin pelkästään globaalien rasitusten vuoksi. Puhumattakaan aaltojen kuormista, laituriin tai toiseen veneeseen nojaamisesta jne... Mitä ohuempi kuori on, sitä enemmän tarvitaan veneen sisälle laipioita, kaaria, jäykisteitä yms., joiden teko maksaa. Tämä näkyy esim. alumiiniveneissä:

http://fredoya.com/building-conception-aluminium-hull/

Perinteisessä kerrosrakenteessa pintalaminaatit tuovat sekä rungon globaalin jäykkyyden, että paikallisen jäykkyyden optimaalisella tavalla. Optimaalisella sen vuoksi, että sekä globaalia että lokaalia kuormaa kantava laminaatti on siinä tuotu rakenteen pinnoille mahdollsimman kauas kuoren neutraalitasosta. Kun kevyellä ytimellä kerrosrakenne tehdään tarpeeksi paksuksi, on kuori itsessään riittävän jäykkä, eikä kaaria yms. tarvita.

Lähes kaikki suuretkin muovikomposiiteista tehdyt purjeveneet ovat kerrosrakenteisia. Umpilaminaattia käytetään vain alueilla, jossa pistekuormat ja kuoreen kohdistuvat momentit ovat huomattavan suuria, lähinnä kölin alueella ja vesilinjan alla kosteuden keston varmistamiseksi.

Toki tuota ihmepuuta voisi käyttää viiluna vaahtoytimen molemmin puolin. Mutta silloinkin tarvitaan vielä lujitemuovi suojaamaan kosteudelta.

Hyvä esimerkki kerrosrakenteesta on nähtävillä venemessuilla. Clubswan 50:ssä on esillä pala kerrosrakenteista turkkilevyä, joka on äärimmäisen jäykkä eikä paina juuri mitään.

Lue lisää

"Väärin, veneen pitää kestää nuo globaalit rasitukset, mutta myös paikalliset rasitukset. Jos paikallinen jäykkyys on aivan riittämätön, voi kuori lommahtaa paikallisesti itsekseenkin pelkästään globaalien rasitusten vuoksi. Puhumattakaan aaltojen kuormista, laituriin tai toiseen veneeseen nojaamisesta jne... "

Vaikuttaa siltä että olet ymmärtänyt sanan kuori merkityksen pieleen. Se tarkoittaa sitä ytimen kahta puolta olevaa pintalaminaattia, ei koko kerrosrakenteista paneelia ydin mukaanlukien.

Kuori ei todellakaan lommahda paikallisesti olipa se miten ohut tahansa, jos ydin on luja ja jäykkä, ja kuoret siinä kunnolla kiinni. Veneen samoin kuin siinä käytettyjen paneelien siis todellakin pitää kestää paikallisia taivutuskuormia, mutta kuoren välttämättä ei tarvitse.
Kuoret voisi tehdä vaikka jostain elastomerista, esim ohuesta kumista, jos ydin kantaa kuormat yksinään ja tarvitsee vesitiiviin kalvon suojakseen. Siinä on vaan se ongelma etteivät elastomeerit kestä viiltoja, jolloin vesi pääsee sisään. Ohutkin (0,5 mm) luja lasikuitulaminaatti taas kestää viiltämistä riittävästi.

"Mitä ohuempi kuori on, sitä enemmän tarvitaan veneen sisälle laipioita, kaaria, jäykisteitä yms., joiden teko maksaa. "

Ei ihan noin. Jäykkyys ratkaisee, eikä paksuus. 5 mm teräs tarvitsee vähemmän sisäisiä tukirakenteita harvemmassa kuin 6 mm alumiini vaikka onkin millin ohuempi.
8mm puutuoteydin, jolla on 80 GPa E-moduli pituussuunnassa, ei tarvitse muutaman laipion ja kölipalkistojen sekä konepedin lisäksi muita lisäjäykisteitä yleisimän kokoluokan (10...12 m) köliveneissä. Ja nuo tarvitaan joka tapauksessa vaikka puu olisi paksumpaakin, joten niitä ei voi laskea lisäkuluksi. Kuitenkin 8mm puutuoteydin painaa saman kuin 4mm alumiini (10,5 kg/m^2).

Kerrosleipä kirjoitti:

"Jos ydin on tarpeeksi jäykkää ja lujaa, ei kuoren paikallisella lujuudella ja jäykkyydellä ole mitään merkitystä veneen rungon lujuusominaisuuksien kannalta."

Väärin, veneen pitää kestää nuo globaalit rasitukset, mutta myös paikalliset rasitukset. Jos paikallinen jäykkyys on aivan riittämätön, voi kuori lommahtaa paikallisesti itsekseenkin pelkästään globaalien rasitusten vuoksi. Puhumattakaan aaltojen kuormista, laituriin tai toiseen veneeseen nojaamisesta jne... Mitä ohuempi kuori on, sitä enemmän tarvitaan veneen sisälle laipioita, kaaria, jäykisteitä yms., joiden teko maksaa. Tämä näkyy esim. alumiiniveneissä:

http://fredoya.com/building-conception-aluminium-hull/

Perinteisessä kerrosrakenteessa pintalaminaatit tuovat sekä rungon globaalin jäykkyyden, että paikallisen jäykkyyden optimaalisella tavalla. Optimaalisella sen vuoksi, että sekä globaalia että lokaalia kuormaa kantava laminaatti on siinä tuotu rakenteen pinnoille mahdollsimman kauas kuoren neutraalitasosta. Kun kevyellä ytimellä kerrosrakenne tehdään tarpeeksi paksuksi, on kuori itsessään riittävän jäykkä, eikä kaaria yms. tarvita.

Lähes kaikki suuretkin muovikomposiiteista tehdyt purjeveneet ovat kerrosrakenteisia. Umpilaminaattia käytetään vain alueilla, jossa pistekuormat ja kuoreen kohdistuvat momentit ovat huomattavan suuria, lähinnä kölin alueella ja vesilinjan alla kosteuden keston varmistamiseksi.

Toki tuota ihmepuuta voisi käyttää viiluna vaahtoytimen molemmin puolin. Mutta silloinkin tarvitaan vielä lujitemuovi suojaamaan kosteudelta.

Hyvä esimerkki kerrosrakenteesta on nähtävillä venemessuilla. Clubswan 50:ssä on esillä pala kerrosrakenteista turkkilevyä, joka on äärimmäisen jäykkä eikä paina juuri mitään.

Lue lisää

"Lähes kaikki suuretkin muovikomposiiteista tehdyt purjeveneet ovat kerrosrakenteisia. Umpilaminaattia käytetään vain alueilla, jossa pistekuormat ja kuoreen kohdistuvat momentit ovat huomattavan suuria, lähinnä kölin alueella ja vesilinjan alla kosteuden keston varmistamiseksi. "

No esim Volvo ocean race kilpailuissa aikanaan käytetyt Vo70 veneet olivat nimenomaan vesilinjan alta umpilaminaattia, eikä syy todellakaan ollut vedenkeston varmistaminen, vaan se ettei kevyestä ytimestä olisi ollut mitään hyötyä, kun paneeli kantoi paikallisen taivutuksen muutenkin sillä laminaatti paksuudella minkä globaali pitkittäinen vetojännitys vaatii. Ihan sama pätee enemmän cruising mallisiin veneisiin, mutta vasta hieman suuremmista alkaen, koska ilman painavalla bulbilla varustettua syvää kanttiköliä sama kuormitustaso globaalissa taivutuksessa syntyy vasta suuremmissa 100 ft veneissä.

Kannessa saattaa silti olla kerrosrakenne, koska se sallii suuremman osan kantta kantavan globaalissa taivutuksessa syntyviä puristuskuormia. Sama asia kuin ettei leveälaippaisen teräs I-palkin koko laippaa lasketa taivutuskuormaa kantavaksi, vaan vain osa siitä uuman lähellä. Laipan reuna kun taipuu poikittain siten että oikaisee mutkan suoremmaksi kuin heti uuman vieressä, eikä siten joudu samalle venymätasolle. Ilman kerrosrakennetta suurien veneiden kansi siis kantaisi oikein hyvin kävelemisen päältä ja muut lokaaliset kuormat, mutta globaaleihin osallistuu paremmin väliaineen kanssa. Lisäbonuksena kannen kondensaatio vältetään, eli omistajan niskaan ei sada tiivistyvää vettä sisätiloissa, mistä voisi tulla sanomista.

Kyljet taas ovat niin paljon ohuempaa laminaattia, globaalin taivutuskuorman aiheuttaman vedon tai puristuksen puuttumisen neutraaliakselin läheltä seurauksena, että kerrosrakenne tarvitaan. Paitsi tietysti paikallisesti siellä missä poikittainen taivutus on suurta, eli rustien ja maston lähellä, mutta ne kuormat kannetaan yleensä kiinni laminoidulla erillisellä palkistolla tai laipioilla, eikä runkokuoren laminaatilla yksinään, joten sielläkin voi kerrosrakenne olla tarpeen, eikä sen poisjättämisellä pieneltä alueelta saavutettaisi merkittävää säästöä painossa tai hinnassa.

Kerrosvoileipä kirjoitti:

Paksuuden kasvattaminen on ylivoimaisesti tehokkain tapa lisätä kuorirakenteen paikallista jäykkyyttä. Kerrosrakenteessa kevyellä ydinaineella se onnistuu painoa oleellisesti kavattamatta. Raskaan, kuormia kantavan ydinaineen ongelma on se, että rakenteen kokonaispaksuutta ei voida kasvattaa ilman, että paino kasvaa. Painoa optimoidessa myös pintalaminaatteja joudutan ohentamaan kun osa kuormista jää ydinaineen kannettavaksi. Pienempi kokonaispaksuus ja ohuempi pintalaminaatti aiheuttavat sen, että kuoren paikallinen jäykkyys ei välttämättä ole riittävä (kävely, aaltojen iskut, lommahdus). Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin.

No, aika näyttää miten käy. Onhan tuo mielenkiintoinen materiaali.

Lue lisää

"Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin."

No vertaillaanpa samanpainoisia paneeleita:
8 mm puutuotetta, 1300 kg/m^3 sekä 0,8 mm laminaattia, 1773 kg/m^3 eli 10,4 kg/m^2 1,42 kg/m^2 = 11,82 kg/m^2.
Tai vaihtoehtoisesti 15 mm seetriä, 433 kg/m^3 sekä 3,0 mm laminaattia 1773 kg/m^3 eli 6,50 kg/m^2 5,32 kg/m ^2 = 11,82 kg/m^2.

Miten käy paneelin taivutuslujuuden ja -jäykkyyden verrattuna samanpainoiseen alkuperäiseen 15 mm seetri ydin lasikuitulaminaattiin?
Laminaatin 0/90 E-moduli 15 GPa kumpaankin suuntaan, tuolla tiheydellä noin 45 % tilavuudesta E-lasia 69 GPa UD:lle. Puutuotteelle 80GPa syysuuntaan, eli 40 GPa 0/90 suuntauksella kumpaankin suuntaan.
Puutuotteelle I = b*42,667 mm^4 ja sen kuorilaminaatille I = 14,123 mm^4.
Yhteensä molemmille suunnille E*I = 1,70668 Nm^2 0,21185 Nm^2 = 1,9185 Nm^2
Seetriytimen UD laminaatille E = 30 GPa ja I = 204,75 mm^4
Yhteensä poikittaissuunnassa E*I = 6,1425 Nm^2
Pitkittäissuunnassa seetrille I = 281,25 mm^4 E = 7,7 GPa syysuunnassa taivutukselle eli yhteensä E*I = 2,1656 Nm^2

Tulos, pitkittäissuunnassa puutuote versio jäi vain hieman jälkeen 1,92 < 2,17, pitkittäin seetrin laminaatit vie voiton selvästi tällä kuitu suuntauksella, eli kaikki UD:ta poikkisyysuuntaan.
Kun huomioidaan vaatimukset diagonaalisuunnassa ei eroa jää poikittaisuunnassa ollenkaan, koska seetriydin vaatii silloin osan laminaatista -45 suuntauksella, mutta puutuoteytimen lujuusarvot ovat siinä jo yksinäänenemmän kuin riittäviä.
Poikittaissuunnassa ero tasoittuu, mutta Cedar ytimellä vie silti voiton, kun ei huomioida seetrin alhaista liukumodulia tässä suunnassa (selvästi vähemmän kuin PVC vaahdolla).
Kun sekin huomioidaan huomataan taivutusjäykkyyden olevan poikittaissuunnassa myös sama.
Lujuudet paneelin pinnan suunnassa ovat paljon hankalampia käsitellä, eikä puutuotteelle ole kaikkia olennaisia tietoja edes saatavissa (väsyykö materiaali ja miten?). Pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa ne ovat puutuotteelle täysin ylivoimaisia, ja sama tulos olisi myös PVC vaahtoytimelle tehdyn laminaatin osalta.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että lujuudet riittäisivät tuollaiselle puutuotteelle ohuempanakin, mutta silloin tarvittaisiin hieman enemmän sisäisiä jäykisteitä jäykkyyden takia, 6mm paksuna ei kuitenkaan vielä paljoakaan. => paino tippuu hieman, työtä tulee lisää.
Pallonkiertoveneeseen sopiva materiaali, eli kun halutaan iskunkestävyyttä, eikä voi jokaisen pikkukolhun jälkeen heti nostaa ylös vedestä. Ja kun kyse on yksilönä tehdystä veneestä, eli sarjavenettä ei pidetä vaihtoehtona. Kilpaveneissä hiilikuitulaminaatti hunajakenno on edelleenkin lyömätön, mutta kallis. Ja Puristuslujuudessa parempi boorikuitulaminaatti vieläkin kalliimpi sekä vähemmän jäykkä parhaaseen hiilariin verrattuna.

Lähde seetrin (western red) E-modulille:
https://uccshes.files.wordpress.com/2012/09/mechanical-properties-of-wood-_usfs.pdf
sivu 4-7 taulukon 4-3a yläreunassa.

yksplusyksonkaks kirjoitti:

"Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin."

No vertaillaanpa samanpainoisia paneeleita:
8 mm puutuotetta, 1300 kg/m^3 sekä 0,8 mm laminaattia, 1773 kg/m^3 eli 10,4 kg/m^2 1,42 kg/m^2 = 11,82 kg/m^2.
Tai vaihtoehtoisesti 15 mm seetriä, 433 kg/m^3 sekä 3,0 mm laminaattia 1773 kg/m^3 eli 6,50 kg/m^2 5,32 kg/m ^2 = 11,82 kg/m^2.

Miten käy paneelin taivutuslujuuden ja -jäykkyyden verrattuna samanpainoiseen alkuperäiseen 15 mm seetri ydin lasikuitulaminaattiin?
Laminaatin 0/90 E-moduli 15 GPa kumpaankin suuntaan, tuolla tiheydellä noin 45 % tilavuudesta E-lasia 69 GPa UD:lle. Puutuotteelle 80GPa syysuuntaan, eli 40 GPa 0/90 suuntauksella kumpaankin suuntaan.
Puutuotteelle I = b*42,667 mm^4 ja sen kuorilaminaatille I = 14,123 mm^4.
Yhteensä molemmille suunnille E*I = 1,70668 Nm^2 0,21185 Nm^2 = 1,9185 Nm^2
Seetriytimen UD laminaatille E = 30 GPa ja I = 204,75 mm^4
Yhteensä poikittaissuunnassa E*I = 6,1425 Nm^2
Pitkittäissuunnassa seetrille I = 281,25 mm^4 E = 7,7 GPa syysuunnassa taivutukselle eli yhteensä E*I = 2,1656 Nm^2

Tulos, pitkittäissuunnassa puutuote versio jäi vain hieman jälkeen 1,92 < 2,17, pitkittäin seetrin laminaatit vie voiton selvästi tällä kuitu suuntauksella, eli kaikki UD:ta poikkisyysuuntaan.
Kun huomioidaan vaatimukset diagonaalisuunnassa ei eroa jää poikittaisuunnassa ollenkaan, koska seetriydin vaatii silloin osan laminaatista -45 suuntauksella, mutta puutuoteytimen lujuusarvot ovat siinä jo yksinäänenemmän kuin riittäviä.
Poikittaissuunnassa ero tasoittuu, mutta Cedar ytimellä vie silti voiton, kun ei huomioida seetrin alhaista liukumodulia tässä suunnassa (selvästi vähemmän kuin PVC vaahdolla).
Kun sekin huomioidaan huomataan taivutusjäykkyyden olevan poikittaissuunnassa myös sama.
Lujuudet paneelin pinnan suunnassa ovat paljon hankalampia käsitellä, eikä puutuotteelle ole kaikkia olennaisia tietoja edes saatavissa (väsyykö materiaali ja miten?). Pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa ne ovat puutuotteelle täysin ylivoimaisia, ja sama tulos olisi myös PVC vaahtoytimelle tehdyn laminaatin osalta.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että lujuudet riittäisivät tuollaiselle puutuotteelle ohuempanakin, mutta silloin tarvittaisiin hieman enemmän sisäisiä jäykisteitä jäykkyyden takia, 6mm paksuna ei kuitenkaan vielä paljoakaan. => paino tippuu hieman, työtä tulee lisää.
Pallonkiertoveneeseen sopiva materiaali, eli kun halutaan iskunkestävyyttä, eikä voi jokaisen pikkukolhun jälkeen heti nostaa ylös vedestä. Ja kun kyse on yksilönä tehdystä veneestä, eli sarjavenettä ei pidetä vaihtoehtona. Kilpaveneissä hiilikuitulaminaatti hunajakenno on edelleenkin lyömätön, mutta kallis. Ja Puristuslujuudessa parempi boorikuitulaminaatti vieläkin kalliimpi sekä vähemmän jäykkä parhaaseen hiilariin verrattuna.

Lähde seetrin (western red) E-modulille:
https://uccshes.files.wordpress.com/2012/09/mechanical-properties-of-wood-_usfs.pdf
sivu 4-7 taulukon 4-3a yläreunassa.

Lue lisää

Korjattu versio, isoin muutos capseilla:
"Tulos, pitkittäissuunnassa puutuote versio jäi vain hieman jälkeen 1,92 < 2,17, POIKITTAIN seetrin laminaatit vie voiton selvästi tällä kuitu suuntauksella, eli kun kaikki UD:ta poikittain syysuuntaan.
Kun huomioidaan vaatimukset diagonaalisuunnassa ei eroa jää poikittaisuunnassa enää ollenkaan, koska seetriydin vaatii silloin osan laminaatista -45 suuntauksella, mutta puutuoteytimen lujuusarvot ovat siinä jo yksinään enemmän kuin riittäviä."

yksplusyksonkaks kirjoitti:

"Normaalissa puurimarakenteessa puuriman paksuus lienee jossain 10-15 mm paikkeilla, ja pintalaminaatin paksuus muutmassa millissä (toki veneen koko ja paikka vaikuttaa). Vaikea kuvitella, että rakennetta pystyisi tuosta läheteä kauheasti ohentamaan vaikka ydin lujempaa olisikin."

No vertaillaanpa samanpainoisia paneeleita:
8 mm puutuotetta, 1300 kg/m^3 sekä 0,8 mm laminaattia, 1773 kg/m^3 eli 10,4 kg/m^2 1,42 kg/m^2 = 11,82 kg/m^2.
Tai vaihtoehtoisesti 15 mm seetriä, 433 kg/m^3 sekä 3,0 mm laminaattia 1773 kg/m^3 eli 6,50 kg/m^2 5,32 kg/m ^2 = 11,82 kg/m^2.

Miten käy paneelin taivutuslujuuden ja -jäykkyyden verrattuna samanpainoiseen alkuperäiseen 15 mm seetri ydin lasikuitulaminaattiin?
Laminaatin 0/90 E-moduli 15 GPa kumpaankin suuntaan, tuolla tiheydellä noin 45 % tilavuudesta E-lasia 69 GPa UD:lle. Puutuotteelle 80GPa syysuuntaan, eli 40 GPa 0/90 suuntauksella kumpaankin suuntaan.
Puutuotteelle I = b*42,667 mm^4 ja sen kuorilaminaatille I = 14,123 mm^4.
Yhteensä molemmille suunnille E*I = 1,70668 Nm^2 0,21185 Nm^2 = 1,9185 Nm^2
Seetriytimen UD laminaatille E = 30 GPa ja I = 204,75 mm^4
Yhteensä poikittaissuunnassa E*I = 6,1425 Nm^2
Pitkittäissuunnassa seetrille I = 281,25 mm^4 E = 7,7 GPa syysuunnassa taivutukselle eli yhteensä E*I = 2,1656 Nm^2

Tulos, pitkittäissuunnassa puutuote versio jäi vain hieman jälkeen 1,92 < 2,17, pitkittäin seetrin laminaatit vie voiton selvästi tällä kuitu suuntauksella, eli kaikki UD:ta poikkisyysuuntaan.
Kun huomioidaan vaatimukset diagonaalisuunnassa ei eroa jää poikittaisuunnassa ollenkaan, koska seetriydin vaatii silloin osan laminaatista -45 suuntauksella, mutta puutuoteytimen lujuusarvot ovat siinä jo yksinäänenemmän kuin riittäviä.
Poikittaissuunnassa ero tasoittuu, mutta Cedar ytimellä vie silti voiton, kun ei huomioida seetrin alhaista liukumodulia tässä suunnassa (selvästi vähemmän kuin PVC vaahdolla).
Kun sekin huomioidaan huomataan taivutusjäykkyyden olevan poikittaissuunnassa myös sama.
Lujuudet paneelin pinnan suunnassa ovat paljon hankalampia käsitellä, eikä puutuotteelle ole kaikkia olennaisia tietoja edes saatavissa (väsyykö materiaali ja miten?). Pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa ne ovat puutuotteelle täysin ylivoimaisia, ja sama tulos olisi myös PVC vaahtoytimelle tehdyn laminaatin osalta.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että lujuudet riittäisivät tuollaiselle puutuotteelle ohuempanakin, mutta silloin tarvittaisiin hieman enemmän sisäisiä jäykisteitä jäykkyyden takia, 6mm paksuna ei kuitenkaan vielä paljoakaan. => paino tippuu hieman, työtä tulee lisää.
Pallonkiertoveneeseen sopiva materiaali, eli kun halutaan iskunkestävyyttä, eikä voi jokaisen pikkukolhun jälkeen heti nostaa ylös vedestä. Ja kun kyse on yksilönä tehdystä veneestä, eli sarjavenettä ei pidetä vaihtoehtona. Kilpaveneissä hiilikuitulaminaatti hunajakenno on edelleenkin lyömätön, mutta kallis. Ja Puristuslujuudessa parempi boorikuitulaminaatti vieläkin kalliimpi sekä vähemmän jäykkä parhaaseen hiilariin verrattuna.

Lähde seetrin (western red) E-modulille:
https://uccshes.files.wordpress.com/2012/09/mechanical-properties-of-wood-_usfs.pdf
sivu 4-7 taulukon 4-3a yläreunassa.

Lue lisää

Toinen korjaus: "69 GPa UD:lle"
pitää tietenkin olla 69 GPa pelkälle UD kuidulle, eikä UD laminaatille.
UD laminaatille sekoitussäännön mukaan 43,5% tilavuudesta kuituja >= E = 30 GPa, käytännssä siihen ei ihan päästä, mutta 45% tilavuus suhteela suunnilleen päästään.

yksplusyksonkaks kirjoitti:

"Lähes kaikki suuretkin muovikomposiiteista tehdyt purjeveneet ovat kerrosrakenteisia. Umpilaminaattia käytetään vain alueilla, jossa pistekuormat ja kuoreen kohdistuvat momentit ovat huomattavan suuria, lähinnä kölin alueella ja vesilinjan alla kosteuden keston varmistamiseksi. "

No esim Volvo ocean race kilpailuissa aikanaan käytetyt Vo70 veneet olivat nimenomaan vesilinjan alta umpilaminaattia, eikä syy todellakaan ollut vedenkeston varmistaminen, vaan se ettei kevyestä ytimestä olisi ollut mitään hyötyä, kun paneeli kantoi paikallisen taivutuksen muutenkin sillä laminaatti paksuudella minkä globaali pitkittäinen vetojännitys vaatii. Ihan sama pätee enemmän cruising mallisiin veneisiin, mutta vasta hieman suuremmista alkaen, koska ilman painavalla bulbilla varustettua syvää kanttiköliä sama kuormitustaso globaalissa taivutuksessa syntyy vasta suuremmissa 100 ft veneissä.

Kannessa saattaa silti olla kerrosrakenne, koska se sallii suuremman osan kantta kantavan globaalissa taivutuksessa syntyviä puristuskuormia. Sama asia kuin ettei leveälaippaisen teräs I-palkin koko laippaa lasketa taivutuskuormaa kantavaksi, vaan vain osa siitä uuman lähellä. Laipan reuna kun taipuu poikittain siten että oikaisee mutkan suoremmaksi kuin heti uuman vieressä, eikä siten joudu samalle venymätasolle. Ilman kerrosrakennetta suurien veneiden kansi siis kantaisi oikein hyvin kävelemisen päältä ja muut lokaaliset kuormat, mutta globaaleihin osallistuu paremmin väliaineen kanssa. Lisäbonuksena kannen kondensaatio vältetään, eli omistajan niskaan ei sada tiivistyvää vettä sisätiloissa, mistä voisi tulla sanomista.

Kyljet taas ovat niin paljon ohuempaa laminaattia, globaalin taivutuskuorman aiheuttaman vedon tai puristuksen puuttumisen neutraaliakselin läheltä seurauksena, että kerrosrakenne tarvitaan. Paitsi tietysti paikallisesti siellä missä poikittainen taivutus on suurta, eli rustien ja maston lähellä, mutta ne kuormat kannetaan yleensä kiinni laminoidulla erillisellä palkistolla tai laipioilla, eikä runkokuoren laminaatilla yksinään, joten sielläkin voi kerrosrakenne olla tarpeen, eikä sen poisjättämisellä pieneltä alueelta saavutettaisi merkittävää säästöä painossa tai hinnassa.

Lue lisää

Tuskin yksikään VOR 70 vene oli koko vesilinjan alapuoliselta osaltaan umpilaminaattia. Jollain alueilla saattoi ollakin. Ainakin osasyy tuohon oli sääntö:
"An intention in setting the minimum panel weights was to allow designers to opt for single skin in parts of the bottom without incurring a weight penalty, to avoid the possibility of core shear in areas notorious for damage due to slamming"
http://www.hiswasymposium.com/assets/files/pdf/2006/[email protected]

Säännöllä siis pakoitettiin tekemään pohjaosasta painava, jolloin myös umpilaminaatti tuli vaihtoehdoksi. En nopeasti löytänyt speksiä noille, mutta muistikuva on että E3:sta kryssillä pettänyt pohjaosa oli kerrosrakennetta.

VOR 65:ssa mainitaan Corecell keulan slamming-alueilla: http://www.ybw.com/boats-for-sale/6431534?currency=

Tuossa siis taitaa olla koko runko kerrosrakennetta. Corecellejä on monenlaisia, mutta yleensä tuolla viitatataan hyvän iskunkestävyyden ja väsymislujuuden omaavaan hiukan painavampaan ydinaineiseen.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin yksikään VOR 70 vene oli koko vesilinjan alapuoliselta osaltaan umpilaminaattia. Jollain alueilla saattoi ollakin. Ainakin osasyy tuohon oli sääntö:
"An intention in setting the minimum panel weights was to allow designers to opt for single skin in parts of the bottom without incurring a weight penalty, to avoid the possibility of core shear in areas notorious for damage due to slamming"
http://www.hiswasymposium.com/assets/files/pdf/2006/[email protected]

Säännöllä siis pakoitettiin tekemään pohjaosasta painava, jolloin myös umpilaminaatti tuli vaihtoehdoksi. En nopeasti löytänyt speksiä noille, mutta muistikuva on että E3:sta kryssillä pettänyt pohjaosa oli kerrosrakennetta.

VOR 65:ssa mainitaan Corecell keulan slamming-alueilla: http://www.ybw.com/boats-for-sale/6431534?currency=

Tuossa siis taitaa olla koko runko kerrosrakennetta. Corecellejä on monenlaisia, mutta yleensä tuolla viitatataan hyvän iskunkestävyyden ja väsymislujuuden omaavaan hiukan painavampaan ydinaineiseen.

Lue lisää

Tässä linkkiä:
https://www.youtube.com/watch?v=g99Pdy-TGe4
Eipä näkynyt mitään jälkeä kerrosrakenteesta vaurioalueella.
Sitten vilkaisin toisenkin: https://www.youtube.com/watch?v=rZXnYjfe9wE
ja kuinkas ollakaan siinä näkyy täysin selvästi kerrosrakenne myös keulassa vaurioalueella.
2011-2012 kisassa siis ainakin oli mukana kerrosrakenteisia VOR veneitä.
Oliko sitä ennen tai jälkeen?

VOR70 kirjoitti:

Tässä linkkiä:
https://www.youtube.com/watch?v=g99Pdy-TGe4
Eipä näkynyt mitään jälkeä kerrosrakenteesta vaurioalueella.
Sitten vilkaisin toisenkin: https://www.youtube.com/watch?v=rZXnYjfe9wE
ja kuinkas ollakaan siinä näkyy täysin selvästi kerrosrakenne myös keulassa vaurioalueella.
2011-2012 kisassa siis ainakin oli mukana kerrosrakenteisia VOR veneitä.
Oliko sitä ennen tai jälkeen?

Lue lisää

Kyseessä on rakenteiden optimointi, ja riippuen siitä mitä osa-aluetta painotetaan, voidaan päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Lisäksi kuvien perusteella on kovin vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, laminaattirakenteissa kun on muitakin ulottovuuksia kuin umpi ja kerroslevyrakenne.

Jos vene tehdään teräksen sijasta alumiinista kasvattaen samalla rungon paksuutta, onko siinäkin mielestäsi kyseessä ikiliikkuja?
Ymmärrätkö että alumiinista saadaan kevyempää kuin teräksestä, vaikkei ydinmateriaalia ole missään ja vaikka alumiinilla ja teräksellä olisi ihan sama ominaislujuus ja ominaisjäykkyys?
Jos alumiinista siirrytään tiheydeltään vieläkin kevyempään materiaaliin, jolla on selvästi parempi ominaislujuus ja ominaisjäykkyys, niin miksei kevenisi edelleen samalla lujuudella ja samoista syistä?

Kevenee toki, mutta on lujuus/paino-suhteeltaan huonompi kuin lasikuitu-balsa/vaahto kerroslevyrakenne.

Lordvoileipä kirjoitti:

Kevenee toki, mutta on lujuus/paino-suhteeltaan huonompi kuin lasikuitu-balsa/vaahto kerroslevyrakenne.

Riippuu veneen koosta.
Tyypillisestä 50 jalkaisessa köliveneestä saa keveämmän, jos ydin pidetään samana, mutta suurin osa kuoresta vaihdetaan ominaislujuudeltaan -jäykkyydeltään parempaan ja tiheydeltään pienempään materiaaliin.
Mikäli lasikuitu vaihdetaan jo piirustuspöydällä hiilikuituun, tämä toteutuu, mutta hinta kasvaa merkittävästi. Jos taas kyse on yksilöstä ja lasikuitu vaihdetaankin sitä edullisempaan sekä ominaislujuudeltaan ja jäykkyydeltään parempaan puutuotteeseen hinta jää alhaisemmaksi ja siltikin kevenee, ja lisäksi kestää paikallisia iskukuormia paremmin.
30-jalkaisessa sama ei välttämättä päde, koska jokaisen kerroksen välissä on liimakalvo, mikä lisää kokonaispainoa runkopaneelissa, joten kerrosten määrän kasvattaminen voi lisätä painoa samanverran kuin sitä muuten säästyisi.
Kaikissa yllä mainituissa tapauksissa samalla ydinaineen paksuudella puutuotteella pinnassa saavutetaan myös suurempi kokonaispaksuus, mikä lisää paneelin jäykkyyttä. Se voidaan haluttaessa kompensoida siirtymällä hieman ohuempaan ydinaineeseen, mikä säästää hieman hinnassa.

Se kuitukerros pitää sen vesitiiviin kalvon ehjänä ja helpottaa sen saamista kauttaaltaan tasapaksuiseksi.
Pelkällä hartsilla pinnoittaminen ja maalaaminen sopii pieniin veneisiin jotka nostetaan kuiville monta kertaa kaudessa, jolloin pinnoitteen viat huomataan ajoissa.
Kyllästäminen taas ei onnistu puulle, joka on puristettu huokoisemattomaksi, joten se ei tuollaiselle puutuoteelle ole edes vaihtoehto.

pannaan.vaan kirjoitti:

Se kuitukerros pitää sen vesitiiviin kalvon ehjänä ja helpottaa sen saamista kauttaaltaan tasapaksuiseksi.
Pelkällä hartsilla pinnoittaminen ja maalaaminen sopii pieniin veneisiin jotka nostetaan kuiville monta kertaa kaudessa, jolloin pinnoitteen viat huomataan ajoissa.
Kyllästäminen taas ei onnistu puulle, joka on puristettu huokoisemattomaksi, joten se ei tuollaiselle puutuoteelle ole edes vaihtoehto.

Lue lisää

Mun entinen vene on kyllä todella surkeassa kunnossa oltuaan ainakin kymmenen vuotta käytännössä täysin hoitamattomana. Mutta jopa syville naarmuille vedetyt kyljetkin ovat vielä virheettömät muuten kuin esteettisesti. Vene on vuonna -78 ristiinlaminoimalla tehty, eikä vesilinjan allakaan ole kuitukerrosta. Kyljet on lakattu, joten puun tila on hyvin näkyvissä. Kannen puoli on se, mikä ei heitteillejättöä ole kestänyt. Eli kyllä kuiduttakin kestää, ei kaipaa hartsikerrostakaan.

Tietynlainen ongelma perinteisessä ristiinlaminoinnissa on puun pehmeys. Siihen tulee kohtalaisen helposti painumia ja naarmuja, jotka tosin ovat haitaksi ainoastaan ulkonäölle. Tuo uusi pun käsittelytapa poistaisi senkin ongelman.