http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802092200731400_u0.shtml
Työntekijäjärjestöjen tulisi aloittaa määrätietoinen kamppanja - nyt. 6-vuotinen kamppanja.
****
Presidentti Niinistöllä ei tule olemaan jatkokautta ellei perustuslakia muuteta, mikä valitettavasti ei ole poissuljettua. Niinistöä tulisi väheksyä työntekijäjärjestöjen lehdissä kaikessa mitä Niinistö tekee, sanoo ja kirjoittaa. Pieniä iskuja rosteriin. Niinistöä tulisi väheksyä huonoksi puhujaksi / keskustelijaksi - mitä hän onkin. Yleensä huonot keskustelijat joutuvat naurahtamaan tai hymähtämään, kun eivät meinaa ymmärtää mitä vastapuoli sanoo. Naurahtelu toistuu useita kertoja päivittäin. Varttuneella iällä merkittävissä viroissa naurahtelun / hymähtelyn voidaan virheellisesti katsoa kuuluvan kyseisen henkilkön identiteettiin - naurahtelua / hymähtelyä siis jatkunut lapsuudesta saakka.
Matti Vanhanen on sanonut, että Niinistö valitsee erittäin valikoivasti esiintymisensä, mikä on erittäin tyypillistä huonoille puhujille. Käytännössä Niinistön lähipiirissä oleva henkilö - ei runoilija tyttö - kirjoittaa Niinistön puheet. Työntekijäjärjestöjen tulisi korostaa Niinistön heikkoja puhujan lahjoja - mahdollisimman paljon. Kun Niinistö valittiin presidentiksi toisen kerran ja hän joutui heti tentattavaksi, niin hän joutui miettimään poikkeuksellisen pitkiä aikoja ennen kuin vastasi - ennen kuin vastasi helppoihin kysymyksiin.
Niinistö on keskinkertaista huonompi kirjoittaja.
****
Porvari J. K. Paasikivi (Kokoomus) hillotolpalla
Hieman ennen Suomen itsenäisyyttä Paasikivi (kok.) "väsyi" politiikkaan ja pomppasi hillotolpalle eli KOP:iin. Niinistö on käynyt hillotolpalla ennen presidenttiyttään eli kokoomuksen hillotolppaperinne on siis alkanut jo ennen Suomen itsenäistymistä. Hillotolpalle ovat viime aikoina siirtyneet Stubb (kok.), Laura Räty (kok.), Lasse Männistö (kok.), Joonas Turunen (kok.)...
Työntekijäjärjestöjen pitäisi lehdissään korostaa kokoomuslaisten hillotolppa-alttiutta ja hillotolpan yli satavuotisia perinteitä.
Lehdissä voitaisiin palata myös Suomen itsenäistymiseen. Kokoomuksen Paasikivihän vastusti viimeiseen saakka Suomen itsenäisyyttä ja olisi halunnut pysyä Venäjän alaisuudessa. Jos Kokoomuksen Paasikivi olisi saanut tahtonsa läpi, ei Suomi olisi edelleenkään itsenäinen.
Työntekijäjärjestöjen tulisi korostaa Kokoomuksen Suomen itsenäisyyden järjestelmällistä vastustamista sata vuotta sitten.
Itsenäistymisen jälkeen Paasikivellä oli haaveena kuningaskunta - ei tasavalta. On enemmän työläisten ansiota, että Suomi on tasavalta. Paasikiven pyrki saamaan jonkin vieraanvallan kaverin Suomeen kuninkaaksi, että suomalaisia olisi itsenäistymisen jälkeen hallinnut edelleen jokin vieras valtio.
Onko tässä Niinistön jälkimmäisessä presidenttiydessä Kokoomuksen kaipuuta kuningaskuntaan? Olisiko pikkuprinssikin valmiiksi tehtynä? Perustuslain muutosta vailla?
Työntekijäjärjestöt voisivat kirjoittaa Paasikiven kaipuusta kuningaskuntaan - mikä jatkui kuolemaan saakka. Työntekijärjestöjen lehdet voisivat syöttää aktiivisesti lehdissään nyky-kokoomuslaisten kaipuusta kuningaskuntaan, ja että kokoomuksella tällainen suunnitelma perustuslakimuutoksineen olisi valmiina.
Oliko Paasikivi vain ylioppinut, kokoomuksen jäsenkirjan omaava vätys? Paasikivellä on ollut roolia Suomen itsenäistymisen aikaan ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä, ja tuona aikanahan Paasikivi ei roolistaan huolimatta saanut mitään konkreettista aikaan. Paasikivi oli keskivertoa heikompi puhuja ja kirjoittaja, vaikka oli ylioppinut.
Työntekijäjärjestöjen tulisi aloittaa määrätietoinen kamppanja - nyt. 6-vuotinen kamppanja.
****
Presidentti Niinistöllä ei tule olemaan jatkokautta ellei perustuslakia muuteta, mikä valitettavasti ei ole poissuljettua. Niinistöä tulisi väheksyä työntekijäjärjestöjen lehdissä kaikessa mitä Niinistö tekee, sanoo ja kirjoittaa. Pieniä iskuja rosteriin. Niinistöä tulisi väheksyä huonoksi puhujaksi / keskustelijaksi - mitä hän onkin. Yleensä huonot keskustelijat joutuvat naurahtamaan tai hymähtämään, kun eivät meinaa ymmärtää mitä vastapuoli sanoo. Naurahtelu toistuu useita kertoja päivittäin. Varttuneella iällä merkittävissä viroissa naurahtelun / hymähtelyn voidaan virheellisesti katsoa kuuluvan kyseisen henkilkön identiteettiin - naurahtelua / hymähtelyä siis jatkunut lapsuudesta saakka.
Matti Vanhanen on sanonut, että Niinistö valitsee erittäin valikoivasti esiintymisensä, mikä on erittäin tyypillistä huonoille puhujille. Käytännössä Niinistön lähipiirissä oleva henkilö - ei runoilija tyttö - kirjoittaa Niinistön puheet. Työntekijäjärjestöjen tulisi korostaa Niinistön heikkoja puhujan lahjoja - mahdollisimman paljon. Kun Niinistö valittiin presidentiksi toisen kerran ja hän joutui heti tentattavaksi, niin hän joutui miettimään poikkeuksellisen pitkiä aikoja ennen kuin vastasi - ennen kuin vastasi helppoihin kysymyksiin.
Niinistö on keskinkertaista huonompi kirjoittaja.
****
Porvari J. K. Paasikivi (Kokoomus) hillotolpalla
Hieman ennen Suomen itsenäisyyttä Paasikivi (kok.) "väsyi" politiikkaan ja pomppasi hillotolpalle eli KOP:iin. Niinistö on käynyt hillotolpalla ennen presidenttiyttään eli kokoomuksen hillotolppaperinne on siis alkanut jo ennen Suomen itsenäistymistä. Hillotolpalle ovat viime aikoina siirtyneet Stubb (kok.), Laura Räty (kok.), Lasse Männistö (kok.), Joonas Turunen (kok.)...
Työntekijäjärjestöjen pitäisi lehdissään korostaa kokoomuslaisten hillotolppa-alttiutta ja hillotolpan yli satavuotisia perinteitä.
Lehdissä voitaisiin palata myös Suomen itsenäistymiseen. Kokoomuksen Paasikivihän vastusti viimeiseen saakka Suomen itsenäisyyttä ja olisi halunnut pysyä Venäjän alaisuudessa. Jos Kokoomuksen Paasikivi olisi saanut tahtonsa läpi, ei Suomi olisi edelleenkään itsenäinen.
Työntekijäjärjestöjen tulisi korostaa Kokoomuksen Suomen itsenäisyyden järjestelmällistä vastustamista sata vuotta sitten.
Itsenäistymisen jälkeen Paasikivellä oli haaveena kuningaskunta - ei tasavalta. On enemmän työläisten ansiota, että Suomi on tasavalta. Paasikiven pyrki saamaan jonkin vieraanvallan kaverin Suomeen kuninkaaksi, että suomalaisia olisi itsenäistymisen jälkeen hallinnut edelleen jokin vieras valtio.
Onko tässä Niinistön jälkimmäisessä presidenttiydessä Kokoomuksen kaipuuta kuningaskuntaan? Olisiko pikkuprinssikin valmiiksi tehtynä? Perustuslain muutosta vailla?
Työntekijäjärjestöt voisivat kirjoittaa Paasikiven kaipuusta kuningaskuntaan - mikä jatkui kuolemaan saakka. Työntekijärjestöjen lehdet voisivat syöttää aktiivisesti lehdissään nyky-kokoomuslaisten kaipuusta kuningaskuntaan, ja että kokoomuksella tällainen suunnitelma perustuslakimuutoksineen olisi valmiina.
Oliko Paasikivi vain ylioppinut, kokoomuksen jäsenkirjan omaava vätys? Paasikivellä on ollut roolia Suomen itsenäistymisen aikaan ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä, ja tuona aikanahan Paasikivi ei roolistaan huolimatta saanut mitään konkreettista aikaan. Paasikivi oli keskivertoa heikompi puhuja ja kirjoittaja, vaikka oli ylioppinut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työntekijäjärjestöt voisivat pohtia lehdissään vastakkainasettelua.
Kun porvari on presidenttinä ja / tai hallituspuolueena, niin pyritään synnyttämään kuvaa "vastakkainasettelun aika on ohi". Ja kun presidenttinä on muu kuin porvari, niin vastakkainasettelu on äärimmäistä. Sama juttu hallituksessa.
Kun presidenttinä on porvari, niin silloin on "vahva presidentti". Ja kun on muu kuin porvari presidenttinä, niin on erittäin heikko, kuouluja käymätön ja mistään ymmärtämätön presidentti.
Ulkopoliittinen vastakkaiasettelu presidentin näkökulmasta. Median ja kokoomuksen mielestä on erittäin selkeää ja johdonmukaista, että Niinistön ollessa presidenttinä, hänelle kuuluu ulkopoliittinen johto.
Ei ole kovinkaan montaa vuotta kun Tarja Halonen oli presidenttinä. Halosen kautta kuvasti median ja eri puolueiden kyseenalaistaminen kuka johtaa ulkopolitiikkaa.
Monesti työläiset tukevat porvaripresidenttiä mikä on demokraattisesti valittu, mutta toisinpäin kahtiajako on äärimmäistä.
Tällaisia asioita pitäisi korostaa 6-vuotisen jakson aikana työntekijäjärjestöjen lehdissä. Hillotolppaporvarit olisivat sata vuotta sitten mielellään jatkaneet Venäjän ikeessä rikastumista, siinä missä työläisten olot olisivat entisestään kurjistuneet.
Monesti kun neuvoteltiin Venäjän kanssa Suomelle tärkeistä asioista, niin monesti neuvotteluissa oli tilanne, missä Paasikivi jäi kahden kesken venäläisen neuvottelijan kanssa.
***************
https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/suomesta-yritettiin-tehda-vuonna-1918-kuningaskunta-alkutahdit-kirjoitettiin-jo-vuonna-1915-200728669
***************
Vuonna 1944 ihmeteltiin miksi sotakorvauksista ei voitu suurempaa osuutta maksaa metsäteollisuuden tuotteina. Tuolloinhan Paasikivi oli neuvottelemassa MILLÄ TAVALLA MAKSU SUORITETAAN.
Eniten hyötyivät Wärtsilä, Lokomo, Kone, Valmet, Strömberg, Enso-Gutzeit ja Ahlström. Joko porvareiden suorassa omistuksessa tai valtion kautta porvareiden "hallinnassa".
Sotakorvausten maksu edellytti edellä mainittujen tehtaiden "modernisointia" veronmaksajien rahoilla. Sotakorvausten maksun jälkeen tuloskuntoiset tehtaat olivat siis porvareiden hallinassa.
Vetikö J. K. Paasikivi "välistä" porvareille sotakorvausneuvotteluissa vuonna 1944? Hieman myöhemminhän Paasikivestä tuli presidentti valvovaan sopimiaan toimituksia.
Tällaisia asioita kannattaisi kirjoitella työntekijäjärjestöjen lehdissä.
Mitä Paasikivi sopi? Keitä oli paikalla kun neuvoteltiin ja sovittiin? Vetikö Hillotolppa-Paasikivi välistä?