Vähän on synkät mietteet tänään, mutta hyvä olisi tämä asia saada selväksi ainoaa lasta ajatellen.
Onko jossain yksiselitteinen ohje, mitä perikunnan (tässä tapauksessa ainoan lapsen) pitää tehdä, jos asossa asuva äiti kuolee (yksin asuva)? Lapsella ei ole tarvetta asunnolle.
Yritin tavata tuolta lakipykälistä, mutta se tuntui ihan toivottomalta.
Olettaisin, että jotain tällaista:
- ilmoitus asoyhtiöön ja asunnon irtisanomimen
- kuinka kauan vastiketta joutuu maksamaan vielä omistajan kuoleman jälkeen? Päteekö tähänkin se 3 kk:n sääntö, jota käytetään asunnosta lähtiessä?
- mitä muuta olennaista?
Kiitos. Teen lapselleni ohjekirjaa otsikolla "After I am gone" - hänen toiveestaan.
Aso-asunnon omistajan kuolema
LostInInfinity
11
5886
Vastaukset
- yewuw
Eiköhän selvinne asumisoikeustaloa hallinnoivasta yhtiöstä ja tässä kovin pitkälle parane ennakoida, kun on lakimuutoskin tuloillaan.
- Tässä_ohjeet_tapaukseen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650
16.7.1990/650
Dokumentin versiot
Laki asumisoikeusasunnoista
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
§§§
7 luku
Asumisoikeuden haltijan avioero, kuolema tai konkurssi
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
30 § (momentti)
Asumisoikeus osituksessa
Puoliso, jolla on oikeus saada osituksessa avio-oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta (tasinkoa), saa tasinkona vaatia itselleen toiselle puolisolle kuuluvan asumisoikeuden, jos
1) asumisoikeuden nojalla hallittua huoneistoa käytettiin puolisoiden yhteisenä kotina
2) milloin ositus toimitetaan elossa olevien puolisoiden kesken, puoliso on enemmän asunnon tarpeessa.
Jos 24 §:ää noudattaen määrättävä asumisoikeuden pääoma-arvo on suurempi kuin puolisolle tuleva tasinko tai jos puolisolla ei ole oikeutta tasinkoon, hänellä on 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisin edellytyksin oikeus osituksessa lunastaa toisen puolison asumisoikeus itselleen suorittamalla toiselle puolisolle rahana asumisoikeuden arvon ja hänelle mahdollisesti tasinkona tulevan määrän erotus. Mitä edellä on sanottu, sovelletaan vastaavasti puolisoiden omaisuuden erottelussa.
Jos asumisoikeus on pantattu sen hankkimista varten otetusta asumisoikeuden haltijapuolison velasta, edellytyksenä 1 ja 2 momentin mukaiselle asumisoikeuden siirrolle on, että asumisoikeuden saava puoliso maksaa velan tai ottaa sen vastattavakseen. Velan määrä on tällöin puolisolle tulevaa tasinkoa suoritettaessa ja 2 momentissa tarkoitettua erotusta määrättäessä laskettava asumisoikeuden arvon vähennykseksi. Velkojalla ei ole oikeutta ilman painavia syitä kieltäytyä hyväksymästä edellä tarkoitettua velan maksua tai velkavastuun siirtoa.
Puolisolla ei kuitenkaan ole 1 ja 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, jos asumisoikeuden siirtyminen hänelle olisi asumisoikeuden haltijan kannalta kohtuutonta ottaen huomioon avioliiton kesto ja muut olosuhteet.
Mitä tässä pykälässä säädetään sovelletaan vastaavasti asumisoikeuteen, joka kuuluu puolisoille yhdessä.
31 §
Asumisoikeuden haltijan kuolema
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoikeus kuuluu kuolinpesään.
Jos asumisoikeus perinnön tai yleisjälkisäädöksen nojalla siirtyy henkilölle, joka perittävän kuollessa vakinaisesti asui muualla kuin huoneistossa, 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä, joka tuolloin vakinaisesti asui huoneistossa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa saannosta tiedon saatuaan lunastaa asumisoikeus itselleen. Jos lunastukseen oikeutettuja ja halukkaita on useampi kuin yksi, lunastusoikeus kuuluu heille yhdessä. Lunastushinta on määrättävä 24 §:n säännöksiä noudattaen.
Jos asumisoikeus perinnön tai testamentin nojalla siirtyy henkilölle, joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan ei voi olla asumisoikeuden luovutuksensaaja, eikä asumisoikeutta lunasteta 2 momentin mukaisesti tai talon omistajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa luovuteta 2 momentissa tai 23 §:n 1 momentin 1 taikka 3 kohdassa tarkoitetulle henkilölle, talon omistajalla on oikeus lunastaa asumisoikeus 24 §:n mukaisesta luovutushinnasta. (14.2.2003/127)
Mitä 3 momentissa säädetään ei sovelleta niin kauan kuin huoneisto on perintökaaren säännösten nojalla eloonjääneen puolison hallinnassa.
32 §
Ositukseen, perintöön tai lunastukseen perustuva asumisoikeuden siirto
Jos asumisoikeus luovutetaan tasinkona tai lunastetaan 30 tai 31 §:n nojalla, sovelletaan vastaavasti, mitä 23 §:n 3 momentissa säädetään. Talon omistajan on laadittava uusi asumisoikeussopimus henkilön kanssa, joka on saanut asumisoikeuden perinnön tai testamentin nojalla.
etc.
-------------------------------------------------------------------------
https://www.laki24.fi/asunnon-myynti-kuoleman-jalkeen/ - jjfjdsffdsj
HASOn usein kysytyissä http://www.haso.fi/usein-kysytyt-kysymykset oli tällainen teksti
Kuolinpesän edustajan pitää tehdä kirjallinen irtisanomisilmoitus kuolinpesän puolesta isännöitsijätoimistoon tai asumisoikeus voidaan siirtää elossa olevalle henkilölle. Asumisoikeusasuntoa ei voi jättää perikunnan hallintaan. HUOM! Myös tapauksissa, joissa asumisoikeus on kahden haltijan nimissä ja toinen heistä kuolee, asuntoon jäävälle haltijalle on tehtävä uusi asumisoikeussopimus pelkästään hänen nimiinsä.
Mikäli kuolinpesä irtisanoo asumisoikeusasunnon, tarvitaan irtisanomisilmoitukseen kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitus tai valtakirjat niiltä osakkailta, jotka eivät allekirjoita ilmoitusta.Voidakseen edistää irtisanomista isännöitsijätoimisto tarvitsee irtisanomisilmoituksen liitteeksi kuolleen asumisoikeuden haltijan virkatodistuksen. Myös mahdollinen testamentti on toimitettava isännöitsijätoimistoon.
Irtisanomisaika on kolme kuukautta, jonka ajan vastuut asunnosta säilyvät kuolinpesällä.Irtisanomisilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hintalaskelma asumisoikeusmaksun arvosta toimitetaan kuolinpesälle tai kuolinpesän edustajalle, kun irtisanominen otetaan käsittelyyn. Asumisoikeusmaksu määräytyy kuolinpäivän rakennuskustannusindeksin mukaan.- gdaeas
Kopioit tekstiä suoraan Hason sivuilta, vaikka olisit voinut selvittää suoraan laista. Tuossa on harhaanjohtavasti todettu, että asumisoikeutta ei voi jättää perikunnan hallintaan, mutta kenenkäs muun hallinnassa se olisi, jos leski jää asumaan edesmenneen puolisonsa asumisoikeusasuntoon, eikä osakkaista kukaan halua jakoa.
- gdgdfgdf
gdaeas kirjoitti:
Kopioit tekstiä suoraan Hason sivuilta, vaikka olisit voinut selvittää suoraan laista. Tuossa on harhaanjohtavasti todettu, että asumisoikeutta ei voi jättää perikunnan hallintaan, mutta kenenkäs muun hallinnassa se olisi, jos leski jää asumaan edesmenneen puolisonsa asumisoikeusasuntoon, eikä osakkaista kukaan halua jakoa.
No ei se nyt oikeastaan ole harhaanjohtavaa, koska perikunnalla ei voi olla asumisoikeusnumeroa, eikä täten oikeutta asumisoikeusasuntoon. Perikunnan jäsenellä voi olla numero joten tietty henkilö perikunnasta voi saada asumisoikeuden.
- gdaeas
gdgdfgdf kirjoitti:
No ei se nyt oikeastaan ole harhaanjohtavaa, koska perikunnalla ei voi olla asumisoikeusnumeroa, eikä täten oikeutta asumisoikeusasuntoon. Perikunnan jäsenellä voi olla numero joten tietty henkilö perikunnasta voi saada asumisoikeuden.
Asumisoikeuslain 31 §:n 1. momentin mukaan asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoikeus kuuluu kuolinpesään ja koska ja samaisen pykälän 4. mom. todetaan, ettei 3. momentissa säädettyä talon omistajan viimesijaista lunastusoikeutta sovelleta niin kauan kuin huoneisto on perintökaaren säännösten nojalla eloonjääneen puolison hallinnassa, joten lesken ei ole mikään pakko lunastaa asumisoikeutta, mutta saa asua vaikka elämänsä loppuun ja asumisoikeus jää täksi ajaksi kuolinpesälle, jos osakkaat eivät halua ositusta tai jakoa. Lakitekstissä ei ole käytetty perikunta-termiä, yleisesti sillä tarkoitettaneen kuolinpesän osakkaita, eikä siis pelkästään perillisiä.
- IKSEL
gdaeas kirjoitti:
Asumisoikeuslain 31 §:n 1. momentin mukaan asumisoikeuden haltijan kuoltua asumisoikeus kuuluu kuolinpesään ja koska ja samaisen pykälän 4. mom. todetaan, ettei 3. momentissa säädettyä talon omistajan viimesijaista lunastusoikeutta sovelleta niin kauan kuin huoneisto on perintökaaren säännösten nojalla eloonjääneen puolison hallinnassa, joten lesken ei ole mikään pakko lunastaa asumisoikeutta, mutta saa asua vaikka elämänsä loppuun ja asumisoikeus jää täksi ajaksi kuolinpesälle, jos osakkaat eivät halua ositusta tai jakoa. Lakitekstissä ei ole käytetty perikunta-termiä, yleisesti sillä tarkoitettaneen kuolinpesän osakkaita, eikä siis pelkästään perillisiä.
Ei leski voi jäädä asuntoon vain asumaan, vaan asunto pitää siirtää hänen nimiinsä. Ja tuohon siirtoon tarvitsee asumisoikeusnumeron.
- gdaeas
IKSEL kirjoitti:
Ei leski voi jäädä asuntoon vain asumaan, vaan asunto pitää siirtää hänen nimiinsä. Ja tuohon siirtoon tarvitsee asumisoikeusnumeron.
Eihän sille löydy laista perusteita, että pitäisi siirtää lesken nimiin luovutuksen kautta, vaan nimenomaan saa asua perintökaaressa säädetyn leskenoikeuden turvin.
- Ainoalapsi
Joo. Minun vanhemmaltani jäi ylivelkainen kuolinpesä ja Haso on nyt vaatimassa noita 3 kk:n vastikkeita pian jo oikeusteitse. Pesällä ei välttämättä ole kaikkiin niihin rahaa (selviää pian, onko, riippuu muista velkojista myös). On vaikea käsittää, että niihin velkoihin ei pätisi samat säännöt kuin muihinkin velkoihin - jos pesä on ylivelkainen eikä raha riitä vastikkeiden maksuun, niin koko velkaa ei voi maksaa (sen sijaan että velka periytyisi). Olen hoitanut kaiken lain mukaan oikein ja tunnollisesti (perunkirjoituksen ym.).
- 487383
Niin että mikä siinä sitten on ongelmana, vai pitäisikö velkojien jättää saataviensa periminen siihen jos osakas ilmoittaa, että kuolinpesä on ylivelkainen.
- yksvaan
Taitaa olla niin että nämä aso yhtiöt pyrkivät kuittaamaan asumisoikeusmaksusta kaikki heidän saatavansa. Tätä oikeutta ei ole ainakaan silloin kun se on velkojan velan vakuutena tai asumisoikeus on ulosmitattu. Mutta muutoin heillä ehkä on ns kuittausoikeus. Mikäli he aikovat kuittausta käyttää, kannattaa ainakin kysyä että mihin lain kohtaan he perustavat tämän oikeutensa. Muutoinhan pesä kannattaa hakea pesänselvittäjän hallintoon. Ongelmana tässä on kulut. Pesänselvittäjä on yleensä juristi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as593166Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232964- 512862
- 562668
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582548Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482530On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532301Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782188- 452082
- 692078