Oliko hyväkin syy? Vai jaettiinko Eurooppa kahden diktaattorin kesken 23.8. 1939?
Miksi NL hyökkäsi Puolaan, Baltiaan ja Suomeen ?
Valkosoturi
17206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Unohtamatta Romaniaa, jolta uhkavaatimuksella otettiin eräitä alueita kesällä 1940. Saksa sentään jätti yhden naapureistaan rauhaan, nimittäin Sveitsin, mutta Neuvostoliitto oli kaikkien kimpussa vuosina 1939-40.
------Saksa sentään jätti yhden naapureistaan rauhaan, nimittäin Sveitsin, mutta Neuvostoliitto oli kaikkien kimpussa vuosina 1939-40----
Miten N-liitto oli Sveitsin kimpussa ?
Sveitsi ei ollut NL:n naapuri. Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Romania olivat. Liettua tosin vasta sen jälkeen kun Puola oli jaettu.
Puolahan on muutenkin ollut varsin omituinen valtiomuodostelma. Sillä on tällä hetkellä seitsemän rajanaapuria, jotka ovat eri valtiot kuin 30 vuoden takaiset kolme.
------Sveitsi ei ollut NL:n naapuri---
Ei niin, kas kun muistit vai iskäkö kertoi. Sanoit vain neukun olleen kaikkien kimpussa erottelematta oliko naapuri vai ei. Joten oli sinulle ihan oikea vastaus, trolli.
vasurit eivät lainkaan tunne MR-sopimusta tai sitten antavat siitä aivan väärän kuvan.
Onhan se kipeä paikka.
sijaita se stallarien ihannoima NL? Joko sinne pääsee turistit?
Ei hyökännyt muualle kuin Suomeen eikä MR-sopimuksessa jaettu Eurooppaa. Miten joku kehtaa tulla noin olemattomilla tiedoilla tänne uhoomaan ?
Puolassakin haki vain omaa maatansa takaisin ja sehän oli -41 täysin sallittua Suomellekin. Vai mitä porvarit, eikö ollutkin ?
"Puolassakin haki vain omaa maatansa takaisin ja sehän oli -41 täysin sallittua Suomellekin."
Älä höpötä!
Puolan alueet kuuluivat Puolalle I maailmansodan rauhansopimuksen nojalla n. 20 vuotta. Sitä paitsi NL:n varastamat Puolan alueet olivat kuuluneet Puolan(-Liettuan) kuningaskunnalle 1790 luvulle asti kunnes Preussi-Venäjä ja Itävalta-Unkari jakoivat Puolan.
Miksi muuten Puolassa piti suoritta Katy:n joukkomurha?
Tietysti siksi koska Saksa ja NL olivat sopineet mahdollisen vastarinta-aineksen tuhoamisesta ja vankien vaihtamisesta, jos se kiinnosti toista osapuolta.
NL:n mielenkiinto ei rajoittunut vain Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaa ja Romaniaan vaan se halusi välirauhan aikana Saksan painostavan Turkkia niin että NL saisi Dardanellien salmiin perustaa tukikohtia. Näin se voisi estää liikenteen Mustalle merelle. Saksa kieltäytyi vedoten vuoden 1925 sopimuksen salmien demilitarisoinnista.
Stallari: "Ei hyökännyt muualle kuin Suomeen eikä MR-sopimuksessa jaettu Eurooppaa."
Minkä maan puna-armeija sitten hyökkäsi Puolaan, Baltian maihin ja Romaniaan?
Miten joku kehtaa tulla noin olemattomilla tiedoilla tänne uhoomaan ?
Miksi sitten salisessa lisäpöytäkirjassa määritettiin etupiirien rajaksi Liettuan pohjoisraja?
Miksi NL tuki Saksanhyökkäystä länteen öljyllä, viljalla ja raaka-aineilla?
Miksi Saksa uhkasi Ruotsia sodalla, jos se auttaa Suomea?
"Puolassakin haki vain omaa maatansa takaisin ja sehän oli -41 täysin sallittua Suomellekin. Vai mitä porvarit, eikö ollutkin ? "
Salliko NL sen? Ja salliko Suomi kesän -44 hyökkäyksen, kos aNL
Stallari: "Ei hyökännyt muualle kuin Suomeen eikä MR-sopimuksessa jaettu Eurooppaa. Miten joku kehtaa tulla noin olemattomilla tiedoilla tänne uhoomaan ? "
Mistä maasta sitten olivat Baltiaan, Puolaan ja Romaniaan hyökänneet Puna-armeijan joukot?
Miksi MR-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin yhteinen hyökkäys Puolaan?
Ja etupiirien rajaksi Liettuan pohjoisraja?
Miksi Saksa uhkasi Ruotsia sodalla, jos se auttaa Suomea Talvisodassa?
Kannattaako uhota neuvostopropagandan varassa?
"Kannattaako uhota neuvostopropagandan varassa?"
Neuvostoliitto teki itsemurhan tajuttuaan, ettei homma pelitä, ja sekös noita palstan tiltuja kyrsii niin maar vietävästi ; )
"Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939"
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-–-brestin-salailtu-voitonparaati-2291939
"NL ja Natsi-Saksa: Aseveljet/Waffenbrüder 1939-1941"
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-ja-natsi-saksa-aseveljetwaffenbrueder-1939-1941
.....Mistä maasta sitten olivat Baltiaan, Puolaan ja Romaniaan hyökänneet Puna-armeijan joukot....
Huoh mitä tietämättömyyttä. Kaikki nuo alueet olivat neukulta edellissodan jälkeen ryövättyjä alueita ja suomalaisen doktriinin mukaan ei ole ollenkaan väärin se kun tai jos valtio palauttelee aiemmassa sodassa menettämiään alueita. Niin meille uskoteltiin kesällä -41 vai oliko se jo sittenkin valetta.
Sitä paitsi, Baltiaan ja Bessarabiaan mennessä ei mitään sotatoimia edes ollut toisin kuin -41 Karjalaan ja Kannakselle mennessä.
- edelleen se, että Neuvostoliitto teki itsemurhan ; )
"Huoh mitä tietämättömyyttä."
Totta tosiaan. Tuliko freudilainen lipsahdus? ; )
Tiltulla on joko huono muisti tai muutoin huteraoppinen päävärkki, sillä hän jättää kommentistaan pois Suomen ja Neuvosto-Venäjän kanssa tehdyn Tarton rauhansopimuksen ja vuonna 1932 Suomen ja Neuvostoliiton vällille solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen, jotka molemmat Neuvostoliitto rikkoi ensin hyökätessään Suomeen marraskuussa 1939, tarkoituksena vallata koko Suomi ja liittää se Otto Ville Kuusisen feikkihallitusta apuna käyttäen Neuvostoliittoon.
" . . . ja suomalaisen doktriinin mukaan ei ole ollenkaan väärin se kun tai jos valtio palauttelee aiemmassa sodassa menettämiään alueita. Niin meille uskoteltiin kesällä -41 vai oliko se jo sittenkin valetta."
Jatkosota syttyi sen jälkeen kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomen kaupunkeja ja muita kohteita 22.-25.6.1941.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha
"1 artikla.
1. Korkeat sopimuspuolet takaavat molemminpuolisesti loukkaamattomiksi Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliset nykyiset rajat sellaisina, joiksi ne on vahvistettu Tartossa 14 päivänä lokakuuta 1920 tehdyssä rauhansopimuksessa, joka pysyy niiden välisten suhteiden järkkymättömänä perustana, ja sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toista sopimuspuolta vastaan.
2. Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä."
https://histdoc.net/historia/nonaggr.html
Baltian maat Neuvostoliitto painosti väkivallalla uhkaamalla alistumaan, mitä se yritti myös Suomeen, tuloksetta, kuten tiedämme.
Puolan Neuvostoliitto valtasi sotilasvoimalla yhdessä Saksan kanssa, kuten olivat sopineetkin.
Niin, että tiltu on nyt sitten jatkossa oppivaisempi, ja kirjoittaa vaikka jääkaapin oveen muistilapun, jossa nämä asiat kerrotaan.
Miksi hyökkäsi Afganistaniin ? Aivan älytön teko!
Eurooppa ei jaettu 23.8 1939.Mahdollisuuksia oli suhteiden parantamiseen vielä vuonna 1941.Mitään tällaista Suomi ei halunnut tehdä Neuvostoliiton kanssa.Pavel Sutulin. SUOMI: VICTIM OR AGGRESSOR (osa 2)
Saksalaiset joukot,jotka saapuvat Pohjois-Suomen alueelle.
Tämän taustalla on erittäin mielenkiintoinen tämän ajan Neuvostoliiton ja Suomen suhteet. Keväällä 1941 alkaen Neuvostoliitto pehmensi suhtautumista voimakkaasti Suomeen. Uusia vaatimuksia suomalaisille ei enää esitetty, Suomen uusi lähettiläs. Orlov antoi vaikutelman miehen "Helsingissä, koulutettuja, joustava, hymyillen ja huomioon ottava ." [1] Suomessa jopa tehnyt selväksi, että Neuvostoliitto on valmis harkitsemaan kantaansa suhteessa Ruotsin-Suomen liitto. [2] Mutta merkittävimpiä Suomessa ilmentymä "uusi kurssi" Neuvostoliiton oli Mikäli tapahtunut, ei välttämättä 30, 1941, kun aikana jäähyväiset tapaaminen eron Suomen ministerin Paasikiven Stalin yllättäen ilmoitti: "Annan teille pienen henkilökohtaisen lahjan ja antaa Suomelle 20 000 tonnia [viljaa]. " [3] Tämän seurauksena jo samana päivänä Paasikivi voisi keskustella teknisistä seikoista tarjouksesta Mikojanin kanssa. Erityisen ystävällinen asenne Neuvostoliiton Suomen tällä kaudella näyttää kontrastin sellainen politiikka sitten suoritettiin myös Suomen osalta Britanniassa. Britannian tällä kaudella otti hyvin kovan linjan kanssa asioidessaan Helsingissä, joka lopulta johti siihen, että 14. kesäkuuta Englannin ja ulkoministeriön edes keskusteltu mahdollisuudesta Suomen kansalaisten Petsamon internoinnin alueella. [5]On syytä panna merkille, että Neuvostoliiton johto sai vuonna 1941 toistuvasti tiedustelutietoja Suomen tilanteesta ja sen vuorovaikutuksesta Saksan kanssa. 30. huhtikuu 1941 sai raportin Berlin "vanhinta", ilmoitti Moskovassa " saatujen tietojen mukaan ilmailualan pääkonttori, viime päivinä on lisääntynyt aktiivisuus yhteistyö Saksan ja Suomen pääesikunnan kanssa, mikä ilmaistaan yhteiseen kehittämiseen toimintasuunnitelmat sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Oletetaan, että saksalaisjoukot hyökkäävät Karjalan tasavaltaan Petsamo-nikkelikaivojen säilyttämiseksi, millä on suuri merkitys . 14 toukokuuta 1941 Moskovassa, toimien kautta sen agentit Lontoossa, on käytössään tiedot kohdassa "Saksassa ja Suomessa", kertoo Britannian tiedustelupalvelun materiaalia 20-27 04, jossa muun muassa todetaan, että " siinä tapauksessa, saksalais-venäläisen konflikti Saksa olisi kaikin pyrkimyksiä ottaa Suomi mukaan Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaiset välittömästi käynnistää hyökkäyksen Murmanskin alueella . Saksan merivoimat ja ilmavoimat avustaa Suomen armeijaa, joka sijaitsee Etelä-Suomessa . " Helsingissä asuva Neuvostoliitto, E.T. Sinitsyn muisteli myöhemmin, että keväällä Suomessa " vihamielisyys meitä vastaan kasvaa. Radiossa, sanomalehdissä, teatterin suurimman osan ajasta ilmoitettiin natsi-Saksan voitoista Euroopan rintamilla. Hallitseva eliitti otti omakseen jokaisen saksalaisten voitto " [8]. Myös ulkomaiset tarkkailijat ovat huomauttaneet tästä. Koska 22. maaliskuuta Britannian suurlähettiläs Neuvostoliiton Cripps sanoi Vyshinskylle, että " viime vuosina Suomessa on parannettu anti-Neuvostoliiton propagandan-innoittamista Saksa: vierailut saksa joukot Suomessa - Yleiset Seidel ja eversti Buschenhagen, luentokiertueelle saksalaisen professorin Hindelberga Helsinki, Suomi käyttäytyminen lehdistö, toimittaa Suomelle saksalaisia elokuvia " [9].Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että Neuvostoliiton johto oli hyvin tietoinen siitä uhasta, että Suomi liittyisi Saksaan tulevassa sodassa ja että tällaisessa tilanteessa olevat voimat menetelmät ovat hyödyttömiä. Neuvostoliitto teki sen hyväntahtoisen pyrkimyksensä ainakin heikentämään Suomen halu tehdä yhteistyötä Saksan kanssa. Valitettavasti tämä yritys kuitenkin valitettavasti osoittautui hedelmättömäksi ja Neuvostoliitto saavutti vain sen tosiasian, että Suomi ennen sotaa merkittävästi kasvatti vähäistä viljantuotantoaan.
Waldemar Erfurtin Saksan joukkojen päällikkö Mikkelin marsalkka Mannerheimin päämajassa
Samaan aikaan Berliinissä he päättivät aloittaa lopulliset suunnitelmat yhteistoiminnasta Suomen kanssa sotaa vastaan Neuvostoliittoa vastaan. Päivänä toukokuuta 4: ää julkaistiin OKW direktiivin neuvottelujen aloittamiseksi Suomessa, 99 ja 12. päivänä toukokuuta Jodl antoivat tietoja Saksan ulkoministeriö että " on aika tehdä yksityiskohtaisia neuvotteluja sotilaallisesta yhteistyöstä Suomessa " [10]. Neuvottelukutsu on lähetetty suomalaisille 20. toukokuuta kautta erikoislähettiläs Schnurre, joka haastattelussa Ryti ehdotti lähettää Saksaan, " pääesikunnan yhdei tai useammman virkailijan " .
"Tämän taustalla on erittäin mielenkiintoinen tämän ajan Neuvostoliiton ja Suomen suhteet. Keväällä 1941 alkaen Neuvostoliitto pehmensi suhtautumista voimakkaasti Suomeen. Uusia vaatimuksia suomalaisille ei enää esitetty, "
Keväällä 1941 oli Neuvostoliiton kannalta jo myöhäistä! Neukku oli koko vuoden kiusannut, painostanut ja uhkaillut Suomea ja ampui mm. 14.6.1940 suomalaisen matkustajakone Kalevan mereen (kaikkine matkustajineen) vaikka maiden välillä oli rauhantila!
Kaikki huipentui Molotovin nuhkailuun Berliinissä!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".