Alkkisongelma

Oikeassa olet.
Kunpa poliitikot ja virkamiehetkin oppisivat tuon tiedon, niin ei heidän tarvitsisi turhaan näperrellä viikko kausia 0,8 %-yksiköstä.
Muttakun meillä päättävät harrastelijat puuhastelee ja hoitavaa vaan tilastoja, eikä itse alkoholismia edes pyritä hoitamaan kun sitä ei tunneta.

ex-juoppo kirjoitti:

Oikeassa olet.
Kunpa poliitikot ja virkamiehetkin oppisivat tuon tiedon, niin ei heidän tarvitsisi turhaan näperrellä viikko kausia 0,8 %-yksiköstä.
Muttakun meillä päättävät harrastelijat puuhastelee ja hoitavaa vaan tilastoja, eikä itse alkoholismia edes pyritä hoitamaan kun sitä ei tunneta.

Lue lisää

Ilmeisesti on niin, että lääketieteellinen tulkinta ja esim. AA:lainen tulkinta alkoholismin olemuksesta eivät edelleenkään ole kohdanneet ja hyväksyneet toinen toisiaan.

Itse henk.kohtaisesti hyväksyn tietyssä määrin / paljolti molemmat tulkinnat, mutten täysin kumpaakaan.

Kyseessä siis oma yhteistulkintani, perustuen omiin kokemuksiini niin itseni kohdalla kuin mitä olen muiden kohdalla asiasta ymmärtänyt.

Kolmas, aivan huomionarvoinen näkökanta alkoholismin olemuksesta on uskonnollinen / hengellinen.

Alkoholismi ei ole helppotulkintainen "sairaus" tai henkilön "ongelma".

Tämän kohdalla vaikuttavat monet eri seikat, eikä itse sairauskaan ilmene kaikilla välttämättä aivan samoin.

Lääketiede ilm. erittelee alkoholistit kahden eri tyypityksen mukaan: l - ja ll -tyypin alkoholisteiksi.

l -tyypin alkoholismi on nk. pitkäaikaisesti
"juomalla hankittu" alkoholismi ja joka kehittyy aikuisiällä. Runsas juominen ei alkoholisoi kaikkia (nk. "juopot"), kun taas tietyt toiset yksilöt alkoholisoituvat.

Itse ilm. edustin (edustan) nuoruusiällä syntynyttä, ll-tyypin aggressiivista alkoholismia. Tällainen nuori omaa tietynlaisen persoonallisuuden ja tullessaan kosketuksiin alkoholin kanssa, hän alkoholisoituu nopeasti.

Olen ollut raittiina jo kauan, mutta edelleen tiedostan alkoholismin vaarat.

Tiedot alkoholismista ja esim. sen lääketieteellisistä tyypityksistä löytyvät hakusanoilla netistä.

Omia.kokemuksia kirjoitti:

Ilmeisesti on niin, että lääketieteellinen tulkinta ja esim. AA:lainen tulkinta alkoholismin olemuksesta eivät edelleenkään ole kohdanneet ja hyväksyneet toinen toisiaan.

Itse henk.kohtaisesti hyväksyn tietyssä määrin / paljolti molemmat tulkinnat, mutten täysin kumpaakaan.

Kyseessä siis oma yhteistulkintani, perustuen omiin kokemuksiini niin itseni kohdalla kuin mitä olen muiden kohdalla asiasta ymmärtänyt.

Kolmas, aivan huomionarvoinen näkökanta alkoholismin olemuksesta on uskonnollinen / hengellinen.

Alkoholismi ei ole helppotulkintainen "sairaus" tai henkilön "ongelma".

Tämän kohdalla vaikuttavat monet eri seikat, eikä itse sairauskaan ilmene kaikilla välttämättä aivan samoin.

Lääketiede ilm. erittelee alkoholistit kahden eri tyypityksen mukaan: l - ja ll -tyypin alkoholisteiksi.

l -tyypin alkoholismi on nk. pitkäaikaisesti
"juomalla hankittu" alkoholismi ja joka kehittyy aikuisiällä. Runsas juominen ei alkoholisoi kaikkia (nk. "juopot"), kun taas tietyt toiset yksilöt alkoholisoituvat.

Itse ilm. edustin (edustan) nuoruusiällä syntynyttä, ll-tyypin aggressiivista alkoholismia. Tällainen nuori omaa tietynlaisen persoonallisuuden ja tullessaan kosketuksiin alkoholin kanssa, hän alkoholisoituu nopeasti.

Olen ollut raittiina jo kauan, mutta edelleen tiedostan alkoholismin vaarat.

Tiedot alkoholismista ja esim. sen lääketieteellisistä tyypityksistä löytyvät hakusanoilla netistä.

Lue lisää

Viittaan esim. tähän linkkiin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholismi

Linkin lopussa annetaan linkkejä mahdollisiin, erilaisiin hoitomuotoihin. On parasta, että kukin itse löytää itselleen parhaan hoitomuodon. Toisille sopii esim. vertaisryhmätuki AA, mutta ei kaikille sekään, ainakaan jatkuvana, jopa uutena "elämäntapana", kuten he itse itseään mainostavat. Oman kokemukseni mukaan AA voi olla hyväksi raittiuden alkuvaiheessa, ehkä muutaman vuodenkin ajan, mutta alkoholismista tulee mielestäni jossain vaiheessa irrottautua myös henkisellä tasolla, ei eläen jatkuvasti vanhan muisteluissa, tosin aina muistaen että on itse alkoholisti / alkoholismiin taipuvainen, - sillä se on ainakin jo ollut osa omaa persoonaa - ja pitäen mielessä saadut neuvot. Ryhmiin voi aina palata, mutta yksilö ei ole ryhmälle tilivelvollinen, eikä kaikki poissaolo ryhmistä tarkoita, että hän olisi esim. tietentahtoen "käynyt salaa kentällä", eli juomassa! Itseään ei pidä sallia alistettavan ja loukattavan.

Monien alkoholistien taustalta löytyy rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus ja nuoruus. Tällaiselle asiakkaalle sopii mielestäni myöskin lääketieteellinen hoitomuoto, kuten katkaisuasema ja erilaiset hoitopaikat. (En tiedä mitä kaikkia tai millä nimillä näitä nykyään on. Huoltoloita? Sosiaalisairaala? A-klinikka?)

Vaikkakin esim. monet AA:laiset vastustavat lääkehoitoa, jokaisen näissäkin ryhmissä käyvän tulee olla itsenäinen omissa päätöksissään, eikä sallia itseään manipuloitavan ja syyllistettävän siitä, että hän saattaa tarvita myös psykiatrista- ja mahd. lääkehoitoakin. Tällaiset ryhmät, joissa asiakkaalle tulee vain ahdistava olo, tulee jättää. AA-ryhmien alkoholistit ovat itsekin sairaita potilaita, eivätkä ole päteviä jakelemaan esim. lääketieteellisen hoitoon liittyviä vinoiluja, käskyjä ja kieltoja muille AA-ryhmissä käyville asiakkaille. Näistä ei tarvitse ryhmissä edes puhua, asia ei kuulu heille. He eivät edusta itte Jumalaa tai alkoholismihoidon viimeistä sanaa, vaikka monesti tuntuvat itse niin luulevan.

Sillä alkoholismin rinnalla kulkee usein myös alkoholistin / päihteidenkäyttäjän muitakin, mahd. vakaviakin psyykkisiä ongelmia ja diagnooseja, eivätkä ne ole aina kaikilla samat ja tarvitsevat omat hoitonsa ja joita ei saa sivuuttaa, keskittyen yksin alkoholismiin.

Kukin siis olkoon muita kuunteleva, mutta itsenäinen oman elämänsä päätösten suhteen.

Tämä kirjoitus on minun, omiin kokemuksiini perustuva kirjoitukseni, minun mielipiteeni ja käsitykseni alkoholismista ja sen hoidosta. Moni voi varmasti olla myös muuta mieltä.

Kukin miettiköön näitä asioita omalla kohdallaan ja tehköön näissä itse omat valintansa.
.

Uutta.elämää.elävä kirjoitti:

Viittaan esim. tähän linkkiin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholismi

Linkin lopussa annetaan linkkejä mahdollisiin, erilaisiin hoitomuotoihin. On parasta, että kukin itse löytää itselleen parhaan hoitomuodon. Toisille sopii esim. vertaisryhmätuki AA, mutta ei kaikille sekään, ainakaan jatkuvana, jopa uutena "elämäntapana", kuten he itse itseään mainostavat. Oman kokemukseni mukaan AA voi olla hyväksi raittiuden alkuvaiheessa, ehkä muutaman vuodenkin ajan, mutta alkoholismista tulee mielestäni jossain vaiheessa irrottautua myös henkisellä tasolla, ei eläen jatkuvasti vanhan muisteluissa, tosin aina muistaen että on itse alkoholisti / alkoholismiin taipuvainen, - sillä se on ainakin jo ollut osa omaa persoonaa - ja pitäen mielessä saadut neuvot. Ryhmiin voi aina palata, mutta yksilö ei ole ryhmälle tilivelvollinen, eikä kaikki poissaolo ryhmistä tarkoita, että hän olisi esim. tietentahtoen "käynyt salaa kentällä", eli juomassa! Itseään ei pidä sallia alistettavan ja loukattavan.

Monien alkoholistien taustalta löytyy rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus ja nuoruus. Tällaiselle asiakkaalle sopii mielestäni myöskin lääketieteellinen hoitomuoto, kuten katkaisuasema ja erilaiset hoitopaikat. (En tiedä mitä kaikkia tai millä nimillä näitä nykyään on. Huoltoloita? Sosiaalisairaala? A-klinikka?)

Vaikkakin esim. monet AA:laiset vastustavat lääkehoitoa, jokaisen näissäkin ryhmissä käyvän tulee olla itsenäinen omissa päätöksissään, eikä sallia itseään manipuloitavan ja syyllistettävän siitä, että hän saattaa tarvita myös psykiatrista- ja mahd. lääkehoitoakin. Tällaiset ryhmät, joissa asiakkaalle tulee vain ahdistava olo, tulee jättää. AA-ryhmien alkoholistit ovat itsekin sairaita potilaita, eivätkä ole päteviä jakelemaan esim. lääketieteellisen hoitoon liittyviä vinoiluja, käskyjä ja kieltoja muille AA-ryhmissä käyville asiakkaille. Näistä ei tarvitse ryhmissä edes puhua, asia ei kuulu heille. He eivät edusta itte Jumalaa tai alkoholismihoidon viimeistä sanaa, vaikka monesti tuntuvat itse niin luulevan.

Sillä alkoholismin rinnalla kulkee usein myös alkoholistin / päihteidenkäyttäjän muitakin, mahd. vakaviakin psyykkisiä ongelmia ja diagnooseja, eivätkä ne ole aina kaikilla samat ja tarvitsevat omat hoitonsa ja joita ei saa sivuuttaa, keskittyen yksin alkoholismiin.

Kukin siis olkoon muita kuunteleva, mutta itsenäinen oman elämänsä päätösten suhteen.

Tämä kirjoitus on minun, omiin kokemuksiini perustuva kirjoitukseni, minun mielipiteeni ja käsitykseni alkoholismista ja sen hoidosta. Moni voi varmasti olla myös muuta mieltä.

Kukin miettiköön näitä asioita omalla kohdallaan ja tehköön näissä itse omat valintansa.
.

Lue lisää

Melkoista liirum-laarumia tämä sinun juttusi.

Mielestäsi "alkoholismista tulee mielestäni jossain vaiheessa irrottautua myös henkisellä tasolla, ei eläen jatkuvasti vanhan muisteluissa, tosin aina muistaen että on itse alkoholisti..."
Siinä miettimistä, että mitähän tuolla oikein tarkoitat?

Suomessahan suurin ongelma alkoholismin hoidossa on (rahan puutteen lisäksi) juuri "lääketieteellinen" hoito, se hoito jota lääketeollisuus yrittää epätoivoisesti markkinoida alkoholismin hoitomuodoksi, se hoito jossa alkoholistista tehdään benzoja syöttämällä sekakäyttäjä.
Tosiasia kuitenkin on, että jos joku ihminen tänään keksisi alkoholismiin toimivan lääkkeen, olisi hän jo huomenna miljardööri. Niin paljon maksukykyisiä alkoholisteja löytyy rikkaista länsimaista. Tällaista lääkettä ei vain ole vielä keksitty.

Kirjoitit seuraavaa melkoisen karmivaa tekstiä:
" AA-ryhmien alkoholistit ovat itsekin sairaita potilaita, eivätkä ole päteviä jakelemaan esim. lääketieteellisen hoitoon liittyviä vinoiluja, käskyjä ja kieltoja muille AA-ryhmissä käyville asiakkaille. Näistä ei tarvitse ryhmissä edes puhua, asia ei kuulu heille. He eivät edusta itte Jumalaa tai alkoholismihoidon viimeistä sanaa, vaikka monesti tuntuvat itse niin luulevan."

Minä itse ajauduin sekakäyttöön terveyskeskuslääkärin myötäavustuksella.
Päästyäni lopulta eroon sekä alkoholista että benzoista, uskallan sanoa sinulle että olen käynyt alkoholisminhoidon viimeaikaisimman korkeakoulun. Sellaisen jota yksikään suomalainen päihdelääkäri ei ole käynyt. Vieroitusoireet benzoista olivat helvetilliset.

AA-kerhoissa törmäät hyvin usein alkoholisteihin, joita yritetään raitistaa koululääketieteen keinoin ja lääketieteen menetelmin.
Jos minua vastapäätä istuu kaveri joka on ihan selvästi pilvessä, eli humalassa jossa alkoholi on vain vaihdettu toiseen päihteeseen, niin minulla on oikeus sanoa hänelle, että toinen meistä on nyt väärässä paikassa.
Jos AA-kokoukseen saa osallistua vain selvinpäin, niin osallistumisoikeus voidaan mielestäni evätä myös "pilvessä" olevilta.

Kirjoitit myös:
"Monien alkoholistien taustalta löytyy rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus ja nuoruus. Tällaiselle asiakkaalle sopii mielestäni myöskin lääketieteellinen hoitomuoto..."

MInä tunnen useita alkoholisteja, joiden nuoruuteen ei liity rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus, mutta silti he juovat.
Ja vastaavasti tunnen sellaisia alkoholittomia ihmisiä joille rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus on jättänyt ikuiset arvet, mutta he eivät silti juo.
Lapsuus tai nuoruus eivät siis selitä alkoholismia, vaan sen syyt löytyvät jostain ihan muualta.

Mutta kuten kerroit, nämä ovat vain sinun mielipiteitäsi. Ilmeisesti itse olet "pillerihumalassa" koskapa niin innokkaasti puolustat lääkkeiden käyttöä alkoholismin hoidossa.

ex-juoppo kirjoitti:

Melkoista liirum-laarumia tämä sinun juttusi.

Mielestäsi "alkoholismista tulee mielestäni jossain vaiheessa irrottautua myös henkisellä tasolla, ei eläen jatkuvasti vanhan muisteluissa, tosin aina muistaen että on itse alkoholisti..."
Siinä miettimistä, että mitähän tuolla oikein tarkoitat?

Suomessahan suurin ongelma alkoholismin hoidossa on (rahan puutteen lisäksi) juuri "lääketieteellinen" hoito, se hoito jota lääketeollisuus yrittää epätoivoisesti markkinoida alkoholismin hoitomuodoksi, se hoito jossa alkoholistista tehdään benzoja syöttämällä sekakäyttäjä.
Tosiasia kuitenkin on, että jos joku ihminen tänään keksisi alkoholismiin toimivan lääkkeen, olisi hän jo huomenna miljardööri. Niin paljon maksukykyisiä alkoholisteja löytyy rikkaista länsimaista. Tällaista lääkettä ei vain ole vielä keksitty.

Kirjoitit seuraavaa melkoisen karmivaa tekstiä:
" AA-ryhmien alkoholistit ovat itsekin sairaita potilaita, eivätkä ole päteviä jakelemaan esim. lääketieteellisen hoitoon liittyviä vinoiluja, käskyjä ja kieltoja muille AA-ryhmissä käyville asiakkaille. Näistä ei tarvitse ryhmissä edes puhua, asia ei kuulu heille. He eivät edusta itte Jumalaa tai alkoholismihoidon viimeistä sanaa, vaikka monesti tuntuvat itse niin luulevan."

Minä itse ajauduin sekakäyttöön terveyskeskuslääkärin myötäavustuksella.
Päästyäni lopulta eroon sekä alkoholista että benzoista, uskallan sanoa sinulle että olen käynyt alkoholisminhoidon viimeaikaisimman korkeakoulun. Sellaisen jota yksikään suomalainen päihdelääkäri ei ole käynyt. Vieroitusoireet benzoista olivat helvetilliset.

AA-kerhoissa törmäät hyvin usein alkoholisteihin, joita yritetään raitistaa koululääketieteen keinoin ja lääketieteen menetelmin.
Jos minua vastapäätä istuu kaveri joka on ihan selvästi pilvessä, eli humalassa jossa alkoholi on vain vaihdettu toiseen päihteeseen, niin minulla on oikeus sanoa hänelle, että toinen meistä on nyt väärässä paikassa.
Jos AA-kokoukseen saa osallistua vain selvinpäin, niin osallistumisoikeus voidaan mielestäni evätä myös "pilvessä" olevilta.

Kirjoitit myös:
"Monien alkoholistien taustalta löytyy rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus ja nuoruus. Tällaiselle asiakkaalle sopii mielestäni myöskin lääketieteellinen hoitomuoto..."

MInä tunnen useita alkoholisteja, joiden nuoruuteen ei liity rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus, mutta silti he juovat.
Ja vastaavasti tunnen sellaisia alkoholittomia ihmisiä joille rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus on jättänyt ikuiset arvet, mutta he eivät silti juo.
Lapsuus tai nuoruus eivät siis selitä alkoholismia, vaan sen syyt löytyvät jostain ihan muualta.

Mutta kuten kerroit, nämä ovat vain sinun mielipiteitäsi. Ilmeisesti itse olet "pillerihumalassa" koskapa niin innokkaasti puolustat lääkkeiden käyttöä alkoholismin hoidossa.

Lue lisää

Minä kirjoitin oman mielipiteeni, omiin kokemuksiini perustuen ja jonka sinä mitätöit. Et ole minun lääkärini, mutta AA:laisen, kaikkitietävän puoskarin voi helposti haistaa.

Minun puolestani sinä saat olla omaa mieltäsi. Ei se minua häiritse.

En muuten väittänyt, että alkoholismiin olisi lääkehoitoa, vaan viittasin alkoholismin rinnalla kulkeviin muihin psyyken sairauksiin, jotka mahdollisesti tarvitsevat lääkehoitoa. Mistään bentzoista en puhunut sanallakaan. Itselleni tyrkättiin Sosiaalisairaalassa mm. diagnoosi borderline. Tuollaista diagnoosia ei kai enää nykypäivänä tuollaisenaan tunnusteta, mutta kovasti "borderlineani" siellä hoidettiin.

En ole pillerihumalassa, kiitos vaan.

Mutta kirjoituksesi on täysin tyypillinen AA:laisen kirjoitus, joka mitätöi kaiken sellaisen mielipiteen joka ei kuulu AA:n oppeihin. Lääketieteellä tarkoitan muutakin kuin lääkkeitä, lääketieteeseen kuuluu myös esim. psykiatria.

Kirjoitin: "monet alkoholistit", en: "kaikki alkoholistit", eli jätin sen varauksen, että oma kirjoitukseni koskee vain näitä tapauksia, joihin itsekin kuulun ja jonka omalta osaltani itsessäni tunnen. Toisin kuin sinä, en ottanut kantaa sellaiseen mitä en itse omiin kokemuksiini perustuen tunne.

Erilaisuutemme tukee juuri tuota lääketieteellistä tautiluokitusta. Itse kaiketi kuulut l-tyypin alkoholisteihin, minä itse taas ll-tyypin.
.

Uutta.elämää.elävä kirjoitti:

Viittaan esim. tähän linkkiin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholismi

Linkin lopussa annetaan linkkejä mahdollisiin, erilaisiin hoitomuotoihin. On parasta, että kukin itse löytää itselleen parhaan hoitomuodon. Toisille sopii esim. vertaisryhmätuki AA, mutta ei kaikille sekään, ainakaan jatkuvana, jopa uutena "elämäntapana", kuten he itse itseään mainostavat. Oman kokemukseni mukaan AA voi olla hyväksi raittiuden alkuvaiheessa, ehkä muutaman vuodenkin ajan, mutta alkoholismista tulee mielestäni jossain vaiheessa irrottautua myös henkisellä tasolla, ei eläen jatkuvasti vanhan muisteluissa, tosin aina muistaen että on itse alkoholisti / alkoholismiin taipuvainen, - sillä se on ainakin jo ollut osa omaa persoonaa - ja pitäen mielessä saadut neuvot. Ryhmiin voi aina palata, mutta yksilö ei ole ryhmälle tilivelvollinen, eikä kaikki poissaolo ryhmistä tarkoita, että hän olisi esim. tietentahtoen "käynyt salaa kentällä", eli juomassa! Itseään ei pidä sallia alistettavan ja loukattavan.

Monien alkoholistien taustalta löytyy rikkinäinen ja väkivaltainen lapsuus ja nuoruus. Tällaiselle asiakkaalle sopii mielestäni myöskin lääketieteellinen hoitomuoto, kuten katkaisuasema ja erilaiset hoitopaikat. (En tiedä mitä kaikkia tai millä nimillä näitä nykyään on. Huoltoloita? Sosiaalisairaala? A-klinikka?)

Vaikkakin esim. monet AA:laiset vastustavat lääkehoitoa, jokaisen näissäkin ryhmissä käyvän tulee olla itsenäinen omissa päätöksissään, eikä sallia itseään manipuloitavan ja syyllistettävän siitä, että hän saattaa tarvita myös psykiatrista- ja mahd. lääkehoitoakin. Tällaiset ryhmät, joissa asiakkaalle tulee vain ahdistava olo, tulee jättää. AA-ryhmien alkoholistit ovat itsekin sairaita potilaita, eivätkä ole päteviä jakelemaan esim. lääketieteellisen hoitoon liittyviä vinoiluja, käskyjä ja kieltoja muille AA-ryhmissä käyville asiakkaille. Näistä ei tarvitse ryhmissä edes puhua, asia ei kuulu heille. He eivät edusta itte Jumalaa tai alkoholismihoidon viimeistä sanaa, vaikka monesti tuntuvat itse niin luulevan.

Sillä alkoholismin rinnalla kulkee usein myös alkoholistin / päihteidenkäyttäjän muitakin, mahd. vakaviakin psyykkisiä ongelmia ja diagnooseja, eivätkä ne ole aina kaikilla samat ja tarvitsevat omat hoitonsa ja joita ei saa sivuuttaa, keskittyen yksin alkoholismiin.

Kukin siis olkoon muita kuunteleva, mutta itsenäinen oman elämänsä päätösten suhteen.

Tämä kirjoitus on minun, omiin kokemuksiini perustuva kirjoitukseni, minun mielipiteeni ja käsitykseni alkoholismista ja sen hoidosta. Moni voi varmasti olla myös muuta mieltä.

Kukin miettiköön näitä asioita omalla kohdallaan ja tehköön näissä itse omat valintansa.
.

Lue lisää

Erittäin hyviä ajatuksia.

Monet raitistuneet näkevät vain sen oman tapansa juoda ja oman tapansa siitä selviytyä. Sitten lähes raivostutaan, kun muut eivät usko sitä koko totuudeksi.

Samoin "tavikset", eli alkoholiongelmattomat, näkevät vain rähinäviinaa juovat miehet tai täysin rappiolla olevat deekut. Kuitenkin kunnolliset työssäkäyvät naiset ovat kirimässä miesten etumatkaa kiinni alkoholiongelman hankkimisessa, ja vanhukset seuraavat hyvää vauhtia perässä.

KokoTotuusVain kirjoitti:

Erittäin hyviä ajatuksia.

Monet raitistuneet näkevät vain sen oman tapansa juoda ja oman tapansa siitä selviytyä. Sitten lähes raivostutaan, kun muut eivät usko sitä koko totuudeksi.

Samoin "tavikset", eli alkoholiongelmattomat, näkevät vain rähinäviinaa juovat miehet tai täysin rappiolla olevat deekut. Kuitenkin kunnolliset työssäkäyvät naiset ovat kirimässä miesten etumatkaa kiinni alkoholiongelman hankkimisessa, ja vanhukset seuraavat hyvää vauhtia perässä.

Lue lisää

Monilla todellakin on vääriä mielikuvia alkoholismista.

Kaikki juoppoushan ei ole nimenomaista alkoholismia. Alkoholismi on juoppouden eräänlainen, sairaalloinen muoto. Se ei myöskään esiinny kaikilla täysin samanlaisena, mutta nuo ed. laittamani tyypitykset antavat nk. osviittaa asiassa. Asian ymmärtäminen vahvistuu esim. vertaistukiryhmissä (kuten AA).

Tuo ll-tyypin alkoholismi on alkoholismin ehkä se vieläkin vakavampi muoto, sillä se alkaa nuorella iällä ja siihen liittyy jo valmiiksi tietynlainen persoonallisuuden häiriö, joka ilmenee enenevänä, mm. väkivaltaisena, tai muutoin aggressiivisena humalakäyttäytymisenä. Myös "selvinpäin" tulee henkilön eräänlainen aggressiivisuus ilmi (hapannaamaisuutena, kiukkuisuutena, ym.) N. 20% alkoholisteista sairastaa tätä muotoa.

Eli, n. 80% sairastaa tuota, aikuisiällä "itse juomalla hankittua" l-tyypin taudinkuvaa. Tähän ei kai yleensä ja välttämättä liity aggressiivinen käytös.

Ainoa apu alkoholismiin on nk. sairauskohtausten eli humalan karttaminen: täysi raittius. Sillä alkoholismi on etenevä (ja tappava sairaus). Alkoholistin koko persoona, sisäinen ja ulkoinen kulkee alamäkeä, myös raittiina ollessa! Sillä alkoholismi on jo puhjennut tunne-elämän sairaus, eräänlainen mielisairaus.

Siis, myös jo raitistunut alkoholisti menee aina pientä alamäkeään, mutta ei niin nopeasti kuin juova alkoholisti. Koska alkoholismi etenee myös raitistuneessa alkoholistissa, niin jos hän esim. pitkän tauon jälkeen yhtäkkiä ratkeaa ryyppäämään, hänen humalakäyttäytymisensä tulee hänelle itselleenkin yllätyksenä! Muistan erään, ensimmäisiä AA-palavereitani, jossa muuan 20 vuotta raittiina ollut mies kertoi juomaan retkahdettuaan jo seuraavana päivänä tappaneensa parhaimman kaverinsa.

Kun juoppo lähtee hoidattamaan itseään ja hänelle valkenee, että hänen kohdallaan on kysymyksessä todella vakava taudinkuva, asia tulee monille varmasti järkytyksenä. Alkoholismiin, tai rinnalla kulkeviin psyyken häiriöihin voi liittyy monenlaista häiriötilaa. Paniikkihäiriöitä, ihmisten sosiaalista karttamista eli ihmispelkoa, vapinoita, kahvikuppineuroosia, vainoharhaisia pelkotiloja, luulotteluja, epäilyjä, kaikinpuolista "pitkin seiniä" sekoilua. Olen itse tärissyt, pelännyt, poukkoillut pitkin katkon ja huoltolan, Sosiaalisairaalan seiniä, myös yksin kotona on mennyt lujaa, eli kirjoitan omasta kokemuksestani.

Pitkällä raittiudella ja Jumalan armosta olen näistä paljon toipunut. En tunnusta jumalakseni mitä tahansa puu-ukkoa, tai olohuoneen lämpöpatteria, vaan Raamatun Jumalaa, Jeesusta Kristusta. Jos joku muu saa raittiuden vaikka kumartamalla kenkätelinettä, niin kaikki kunnioitus myös hänelle.

Täysi raittius ja ryhtyminen elämään nk. terveen yhteiskunnan (hah!) mukaisesti, vastuuta kantaen, on nk. tervehdyttänyt itseäni, vaikka monet luonteenviat ovatkin aina näkyvillä.

"Alkoholistin koko persoona, sisäinen ja ulkoinen kulkee alamäkeä, myös raittiina ollessa!"

Höpöhöpö, on kyllä niin sekopäistä tekstiä ettei mitään rajaa!

huuhaallestoppi kirjoitti:

"Alkoholistin koko persoona, sisäinen ja ulkoinen kulkee alamäkeä, myös raittiina ollessa!"

Höpöhöpö, on kyllä niin sekopäistä tekstiä ettei mitään rajaa!

Et ole vielä käynyt pohjalla. Kyllä tekstini ovat aivan päihdehuollon jotakuinkin yleisesti tunnustamaa näkemystä alkoholismista. Itse olen mielessäni ikäänkuin yhdistänyt sekä lääketieteellisen näkemyksen, että vertaisryhmä AA:n näkemyksiä siihen miten itse tämän sairaudenkuvan ymmärrän.

Nimenomaan AA:ssa, meidän "vaikeimpien tapausten" kohdalla, eli ll-tyypin kohdalla pätee tämä sairaudenkuva ja käsitys, että alkoholismi kavalasti enenee "pinnan alla" myös raittiuden aikana ja siksi on esim. vaarallista pitkän tauon jälkeen aloittaa juominen uudelleen.

Myöskin raittiuden aikana hoitamaton alkoholismi todellakin kalvaa potilasta, luonteenviat tekevät tepposiaan, ellei niitä valvo ja välinpitämätön asenne itseensä nähden rappeuttaa toveria.

Kovin kerkeästi tuomitset toisia alkoholisteja, etenkin jos et tunne aihetta ollenkaan, tai tunnet aiheen vain "terveemmän" l-tyypin kautta. Kirjoitukseni eivät ole omaa huuhaatani, vaan myös lukuisten muiden alan asiantuntijoiden kuten monien päihdetohtoreiden, mutta etenkin monien pohjalla käyneiden holistien itsensä tuntemaa faktaa. Huomaa sanamuotoni: en kirjoita "kaikkien", vaan "monien".

Me alkoholistit (juovat ja raittiit) olemme kyllä enemmän tai vähemmän sekopäistä porukkaa, joten kiitos, kun tässä mielessä tunnustit tietämykseni taudinkuvasta. Tässä istun enkä muuta voi. Olepa hyvä, näet kuvassa alkoholistin, jo n. 30 vuoden raittiin toipumisen jälkeisen hienon tuloksen!

Onneksi et nähnyt minua juomassa.

ToipuvaHolisti kirjoitti:

Et ole vielä käynyt pohjalla. Kyllä tekstini ovat aivan päihdehuollon jotakuinkin yleisesti tunnustamaa näkemystä alkoholismista. Itse olen mielessäni ikäänkuin yhdistänyt sekä lääketieteellisen näkemyksen, että vertaisryhmä AA:n näkemyksiä siihen miten itse tämän sairaudenkuvan ymmärrän.

Nimenomaan AA:ssa, meidän "vaikeimpien tapausten" kohdalla, eli ll-tyypin kohdalla pätee tämä sairaudenkuva ja käsitys, että alkoholismi kavalasti enenee "pinnan alla" myös raittiuden aikana ja siksi on esim. vaarallista pitkän tauon jälkeen aloittaa juominen uudelleen.

Myöskin raittiuden aikana hoitamaton alkoholismi todellakin kalvaa potilasta, luonteenviat tekevät tepposiaan, ellei niitä valvo ja välinpitämätön asenne itseensä nähden rappeuttaa toveria.

Kovin kerkeästi tuomitset toisia alkoholisteja, etenkin jos et tunne aihetta ollenkaan, tai tunnet aiheen vain "terveemmän" l-tyypin kautta. Kirjoitukseni eivät ole omaa huuhaatani, vaan myös lukuisten muiden alan asiantuntijoiden kuten monien päihdetohtoreiden, mutta etenkin monien pohjalla käyneiden holistien itsensä tuntemaa faktaa. Huomaa sanamuotoni: en kirjoita "kaikkien", vaan "monien".

Me alkoholistit (juovat ja raittiit) olemme kyllä enemmän tai vähemmän sekopäistä porukkaa, joten kiitos, kun tässä mielessä tunnustit tietämykseni taudinkuvasta. Tässä istun enkä muuta voi. Olepa hyvä, näet kuvassa alkoholistin, jo n. 30 vuoden raittiin toipumisen jälkeisen hienon tuloksen!

Onneksi et nähnyt minua juomassa.

Lue lisää

"Et ole vielä käynyt pohjalla."

Kuules nyt AA hihhuli, et edes pahimmissa painajaisissa voisi saavuttaa sitä pohjaa missä itse rypesin.
Olet ollut 30 vuotta raittiina, eli ongelmaisia juomisvuosia taisi olla vain muutamia.
Itse ryyppäsin aktiivisesti liki 40 vuotta, eikä noin pitkään ajanjaksoon mahtunut yhtä ainutta kohtuukäyttö kertaa.
Pisin raitistelu yrityskin taisi kestää peräti 3 kk.
Tiedän kyllä oman kokemuksen kautta mitä terveyshaittoja liiallisesta juomisesta tulee.
Viinakrampit, delirumit tremensit, ym. sairauskohtaukset, tulivat kyllä liiankin tutuiksi matkan varrella.
Katkaisuhoitokertoja en edes viitsi mainita.
Kaikesta huolimatta kyseenalaistan alkoholismin sairautena.

huuhaallestoppi kirjoitti:

"Et ole vielä käynyt pohjalla."

Kuules nyt AA hihhuli, et edes pahimmissa painajaisissa voisi saavuttaa sitä pohjaa missä itse rypesin.
Olet ollut 30 vuotta raittiina, eli ongelmaisia juomisvuosia taisi olla vain muutamia.
Itse ryyppäsin aktiivisesti liki 40 vuotta, eikä noin pitkään ajanjaksoon mahtunut yhtä ainutta kohtuukäyttö kertaa.
Pisin raitistelu yrityskin taisi kestää peräti 3 kk.
Tiedän kyllä oman kokemuksen kautta mitä terveyshaittoja liiallisesta juomisesta tulee.
Viinakrampit, delirumit tremensit, ym. sairauskohtaukset, tulivat kyllä liiankin tutuiksi matkan varrella.
Katkaisuhoitokertoja en edes viitsi mainita.
Kaikesta huolimatta kyseenalaistan alkoholismin sairautena.

Lue lisää

Vai niin. Siinäpä kaikkitietävä, 40 vuotta ryypännyt.

No, ihan parin vuoden putkella en minäkään itseäni tuhonnut, meni siihen useampikin vuosi. En kuitenkaan lähde tähän kisailuun kuka on enemmän holisti ja kuka vähemmän.

Jos ei Herra 40 olekaan kokenut omaa juoppouttaan / alkoholismiaan? sairaudeksi, niin moni muu on.

Enkä ole AA-hihhuli, päinvastoin. Mutta arvostan kyllä heikäläistenkin mielipiteitä, joskaan en ota kaikkea niinkään todesta. Jotain otan, ehkä otan, ehkä en.

Sairaus tai ei, tosi paha "ongelma" on kuitenkin kyseessä. Monien, ei kuitenkaan "kaikkien" kohdalla. Jotkut voivat ryypätä vaikka 40 vuotta (lähes?) päivittäin, olematta silti sairaita. Jotkut taas tulevat sairaiksi peräti yhdestä kerrasta.

https://www.youtube.com/watch?v=we494lweRd0
.

MäEnTiiäMittää kirjoitti:

Vai niin. Siinäpä kaikkitietävä, 40 vuotta ryypännyt.

No, ihan parin vuoden putkella en minäkään itseäni tuhonnut, meni siihen useampikin vuosi. En kuitenkaan lähde tähän kisailuun kuka on enemmän holisti ja kuka vähemmän.

Jos ei Herra 40 olekaan kokenut omaa juoppouttaan / alkoholismiaan? sairaudeksi, niin moni muu on.

Enkä ole AA-hihhuli, päinvastoin. Mutta arvostan kyllä heikäläistenkin mielipiteitä, joskaan en ota kaikkea niinkään todesta. Jotain otan, ehkä otan, ehkä en.

Sairaus tai ei, tosi paha "ongelma" on kuitenkin kyseessä. Monien, ei kuitenkaan "kaikkien" kohdalla. Jotkut voivat ryypätä vaikka 40 vuotta (lähes?) päivittäin, olematta silti sairaita. Jotkut taas tulevat sairaiksi peräti yhdestä kerrasta.

https://www.youtube.com/watch?v=we494lweRd0
.

Lue lisää

Anteeksi tuo hihhuliksi nimittely, se ei ollut asiallista.
Niin kuin viestisi lopussa kerrot meitä alkoholisteja on monenlaisia, myös eri tavalla ajattelevia. Ainoa yhdistävä tekijä on vahva riippuvuus alkoholiin.
Myös raitistumistavat voivat poiketa toisistaan, mikä sopii yhdelle ei ehkä sovi toiselle. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa raitistua.

huuhaallestoppi kirjoitti:

Anteeksi tuo hihhuliksi nimittely, se ei ollut asiallista.
Niin kuin viestisi lopussa kerrot meitä alkoholisteja on monenlaisia, myös eri tavalla ajattelevia. Ainoa yhdistävä tekijä on vahva riippuvuus alkoholiin.
Myös raitistumistavat voivat poiketa toisistaan, mikä sopii yhdelle ei ehkä sovi toiselle. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa raitistua.

Lue lisää

Saat anteeksi.

Miksi pitäisi olla raitis? Elämä on tylsää kuivin suin, varsinkin jos on pitkäaikaistyötön vässykki.
Kunnon humalassa aina jotain tapahtuu.

Asia ei ole noin yksinkertainen. Vähättelet sairautta joka on lukemattomille ihmisille todellinen ongelma.

Nk. tavallinen juoppo ominkin voimin "voi lopettaa litkun lipittämisen", alkoholistilta tämä luultavasti harvemmin onnistuu, ilman ulkopuolista apua.

Kyse on vakavasta henkisestä sairaudesta, jota alkoholisti yrittää, yleensä ensin tiedostamattaan, alkoholin voimalla "lääkitä".

Kyseessä on myös vahva fyysinen riippuvuus. Kauan rankasti juopotellut ei välttämättä voi heti sulkea korkkia, ettei hän mahd. vaarantaisi henkeään. Moni on kuollut rankassa krapulassa saamaansa sydänkohtaukseen. Monilla voi olla sisuskalut enemmän tai vähemmän paskana, maksa tai haima tökkiä. Lopettaminen siis saattaa vaatia jopa asiantuntevaa sairaanhoitoa, eli nk. katkaisuasemalle menoa, jossa asiakkaan tilaa seurataan ja annetaan mahd. vieroitusta helpottavia, ym. tarvittavia lääkkeitä, kuten vitamiineja.

Älä jakele neuvoja asiassa jota et tunne, ettet puoskarineuvoillasi jopa tappaisi jonkun herkkäuskoisen onnettoman!