Mikä tänä päivänä syö SDP:n kannatusta? Tärkein yksittäinen tekijä lienee perussuomalaiset, joka kilpailee demareiden kanssa samasta sosiaaliekonomisesta kansanosasta. Perussuomalaisten kannatus on taas nousussa. Monet vähävaraiset ja vähäosaiset näkevät perussuomalaiset kannattamisen arvoisena vaihtoehtona. Perussuomalaisten ja demareiden lähes täysin vastakkainen suhtautuminen pakolaispolitiikkaan kääntyy todennäköisesti perussuomalaisten eduksi. Jos leipäjonoista lähdetään äänestämään, niin perussuomalaiset voi olla vahvoilla.
Aikoinaan SDP oli edistyksellinen työväenpuolue, nyt siitä on tullut maahantunkeutujien etujärjestö, Antti ei ilmeisesti mahda suuntaukselle mitään, jota pääosin demarinaiset harjoittaa, jopa sisällä jo Afgaani taustainenkin, ja tuonut selvästi ilmi mikä on politiikkansa synnyinmaansa kanslaisiin ym muihin.
Maanhantulo asiassa pitäsi osata luvia, eikä noin valita puolta julkisesti, ei tiedä hyvää, kun tällaisia " työläisjohtajia" tullut.
Vihreät ja vasemmistoliitto kuivaavat vasemmistolaisen nuorison ja opiskelijoiden markkinat. Demareille jää siinä jaossa vain rippeet, jotka yleensä ovat jo valmiiksi kantakirjademareita perheensä kautta.
Toisessa päässä SDP on jo menettänyt oikeistodemarit ja osan demarisivistyneistöstä vihreille ja kokoomukselle, joissa edistyspuolueen ja oikeistodemareiden perinteet näyttävät elävän paljon vapaammin kuin SDP:n piirissä.
Ja sitten on tämä SDP:n henkilökohtainen ongelma. Puheenjohtaja Antti Rinne on varmasti pätevä ay-johtaja. Rinteen ominaisuudet ja karisma eivät kuitenkaan politiikassa nosta SDP:n kannatusta. Hyvän puoluejohtajan pitäisi olla suositumpi kuin puolueensa. Rinteen kohdalla ei näin ole, vaaka on pahasti kallellaan toiseen suuntaan.
///
Demareiden täytyykin nyt miettiä tarkasti. Eduskuntavaaleihin on enää runsas vuosi aikaa jäljellä. Kannatusmittausten mukaan pääministeripuolueen paikka ei ole mitenkään selvä. Jopa hallituspaikka näyttää yhä epävarmalta. Tämä on todella huono suoritus johtavalta oppositiopuolueelta tässä tilanteessa.
Demarit iloitsevat somessa SDP:n luvuista Ylen uudessa kannatusmittauksessa: 18,7 prosenttia ja toinen sija. Porvarihallitus on kohta kolme vuotta kovin ottein tasapainottanut julkista taloutta ja parantanut kilpailukykyä.
Viimeisimpänä toimenpiteenä on ryhdytty oikein lailla tökkimään työttömiä. Tästä suivaantuneena SAK ja sen liitot järjestivät poliittisia lakkoja ja mielenosoituksineen.
Kaiken tämän ärsytyksen ja mobilisaation jälkeen SDP:n kannatusluvut ovat alle 19 prosenttia. Ja tästä vielä iloitaan demareiden parissa? Vanhojen speksien mukaan demareiden kannatus on yli 10 prosenttiyksikköä liian alhaalla tilanteeseen nähden.
///
"Sie älä tärvää miun perintöö." Jotenkin tähän tyyliin onnitteli SDP:n varapuheenjohtaja Antero Kekkonen uudeksi puheenjohtajaksi noussutta Paavo Lipposta puoluekokouksessa kesäkuussa 1993. SDP:n kannatus oli tuolloin yli 34 prosenttia. Kekkonen oli toiminut kolme kuukautta puolueensa vt. puheenjohtajana.
Pääministeri Esko Ahon (kesk) ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) porvarihallitus (1991-1995) joutui karskeilla otteilla pitämään Suomen talouden nenän veden pinnan yläpuolella. Porvarihallitus onnistui, mutta sai osan kansalaisista raivoihinsa. SDP:n kannatus oli parhaimmillaan yli kolmanneksen ja vaaleissakin ropisi lähes 30 prosentin kannatus.
Rinne ei todellakaan herätä mitään dynaamisia kuvia itsestään. Sellaista SDP nimenomaan tarvitsisi. Rinne varmaankin olisi varsin hyvä ja osaava puoluesihteerinä. Puheenjohtajan pitää olla olemukseltaan kansaan menevä ja sellainen Antti Rinne ei mitenkään ole.
Tuskin silti että Rinnettä ei vaihdeta. Rinteen takana oleva osa demari-johtoa, pitää tärkeämpänä oman porukan johdossa pysymistä, vaikka se tietäisi vaalitappiota. Eli se vanha, oma etu porukan edun edelle.
Aikoinaan SDP oli edistyksellinen työväenpuolue, nyt siitä on tullut maahantunkeutujien etujärjestö, Antti ei ilmeisesti mahda suuntaukselle mitään, jota pääosin demarinaiset harjoittaa, jopa sisällä jo Afgaani taustainenkin, ja tuonut selvästi ilmi mikä on politiikkansa synnyinmaansa kanslaisiin ym muihin.
Maanhantulo asiassa pitäsi osata luvia, eikä noin valita puolta julkisesti, ei tiedä hyvää, kun tällaisia " työläisjohtajia" tullut.
Vihreät ja vasemmistoliitto kuivaavat vasemmistolaisen nuorison ja opiskelijoiden markkinat. Demareille jää siinä jaossa vain rippeet, jotka yleensä ovat jo valmiiksi kantakirjademareita perheensä kautta.
Toisessa päässä SDP on jo menettänyt oikeistodemarit ja osan demarisivistyneistöstä vihreille ja kokoomukselle, joissa edistyspuolueen ja oikeistodemareiden perinteet näyttävät elävän paljon vapaammin kuin SDP:n piirissä.
Ja sitten on tämä SDP:n henkilökohtainen ongelma. Puheenjohtaja Antti Rinne on varmasti pätevä ay-johtaja. Rinteen ominaisuudet ja karisma eivät kuitenkaan politiikassa nosta SDP:n kannatusta. Hyvän puoluejohtajan pitäisi olla suositumpi kuin puolueensa. Rinteen kohdalla ei näin ole, vaaka on pahasti kallellaan toiseen suuntaan.
///
Demareiden täytyykin nyt miettiä tarkasti. Eduskuntavaaleihin on enää runsas vuosi aikaa jäljellä. Kannatusmittausten mukaan pääministeripuolueen paikka ei ole mitenkään selvä. Jopa hallituspaikka näyttää yhä epävarmalta. Tämä on todella huono suoritus johtavalta oppositiopuolueelta tässä tilanteessa.
Demarit iloitsevat somessa SDP:n luvuista Ylen uudessa kannatusmittauksessa: 18,7 prosenttia ja toinen sija. Porvarihallitus on kohta kolme vuotta kovin ottein tasapainottanut julkista taloutta ja parantanut kilpailukykyä.
Viimeisimpänä toimenpiteenä on ryhdytty oikein lailla tökkimään työttömiä. Tästä suivaantuneena SAK ja sen liitot järjestivät poliittisia lakkoja ja mielenosoituksineen.
Kaiken tämän ärsytyksen ja mobilisaation jälkeen SDP:n kannatusluvut ovat alle 19 prosenttia. Ja tästä vielä iloitaan demareiden parissa? Vanhojen speksien mukaan demareiden kannatus on yli 10 prosenttiyksikköä liian alhaalla tilanteeseen nähden.
///
"Sie älä tärvää miun perintöö." Jotenkin tähän tyyliin onnitteli SDP:n varapuheenjohtaja Antero Kekkonen uudeksi puheenjohtajaksi noussutta Paavo Lipposta puoluekokouksessa kesäkuussa 1993. SDP:n kannatus oli tuolloin yli 34 prosenttia. Kekkonen oli toiminut kolme kuukautta puolueensa vt. puheenjohtajana.
Pääministeri Esko Ahon (kesk) ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok) porvarihallitus (1991-1995) joutui karskeilla otteilla pitämään Suomen talouden nenän veden pinnan yläpuolella. Porvarihallitus onnistui, mutta sai osan kansalaisista raivoihinsa. SDP:n kannatus oli parhaimmillaan yli kolmanneksen ja vaaleissakin ropisi lähes 30 prosentin kannatus.
Rinne ei todellakaan herätä mitään dynaamisia kuvia itsestään. Sellaista SDP nimenomaan tarvitsisi. Rinne varmaankin olisi varsin hyvä ja osaava puoluesihteerinä. Puheenjohtajan pitää olla olemukseltaan kansaan menevä ja sellainen Antti Rinne ei mitenkään ole.
Tuskin silti että Rinnettä ei vaihdeta. Rinteen takana oleva osa demari-johtoa, pitää tärkeämpänä oman porukan johdossa pysymistä, vaikka se tietäisi vaalitappiota. Eli se vanha, oma etu porukan edun edelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No eipä kannata verrata kepulaiseen ahoon siinä sitä tollojen tollo joka oli huolissaan vain silmäkulmistaan eli taitaa olla ainoa joka kävi kauneusleikkauksessa, ja tosin mitään järkeähän ei ollut kyseisellä tollolla, ai mut olihan hää myös hiitoliitoss.....