Stalin eli N-liitto ei todistettavasti yrittänyt

"Edes Talvisodasta ei ole näyttöä, että olisi yrittänyt vallata. Ainoastaan yritti saada tänne omanlaisensa hallituksen mikä on eri asia kuin valtausyritys."

Otto Ville Kuusinen oli Neuvostoliiton kansalainen, joten halu saada Kuusisen hallitus Suomen viralliseksi hallitukseksi tarkoitti Neuvostoliiton nukkehallintoa Suomessa, mikä taas tarkoittaa juuri sitä miltä se näyttääkin, Neuvostoliiton yritystä vallata Suomi.

Tämän suunnitelman toteuttamiseksi Kreml keskitti Suomea vastaan kaikkiaan 47 armeijan divisioonaa ja aloitti 30. marraskuuta 1939 sodan maamme valtaamiseksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_divisioonat_talvisodassa

Stallari: "Stalin eli N-liitto ei todistettavasti yrittänyt kertaakaan vallata Suomea vaikka niin valehdellaankin.

------Stalin epäonnistui kahdesti yrittäessään Suomen valtausta.----"

Aivan. Siitä on NL:n asiakirjat todisteina mm. käskyt edetä Ruotsin rajalle sekä Suomelle asetettu hallitus.

"Näyttöä valtausyrityiksestä ei ole. Saksa sen sijaan onnistui ensiyrittämällä 1918 kun porvariston osa eli 5. kolonna oli täällä tukena. Vain työväki eli halveksitut punikit panivat valtaajalle vastaan porvarien heiluttaessa iloisina ja hurratessa. Eroa on isänmaallisuudessa."

Saksa ei vallannut Suomea, vaan tuli hallituksen pyynnöstä apuun kukistamaan punakapinaa.

"-----Ensimmäinen kerta oli Talvisota ja toinen kesä 1944.-----

Edes Talvisodasta ei ole näyttöä, että olisi yrittänyt vallata. Ainoastaan yritti saada tänne omanlaisensa hallituksen mikä on eri asia kuin valtausyritys. Kesällä -44 Suomi oli kaukana vierailla mailla ja vastahyökkäys Suomen karkottamiseksi ei täytä minkäänlaisen rikoksen tunnusmerkkejä. "

Typeriä valeita. Pina-armeijalla oli käsky tuhota Suomen armeija ja saada maa antautumaan. Sitten olisi seurannut miehitys.

Ketaleen päiväripuli. Samaa paskaa kuin jokainen muukin kerta. Jännitetään, että jääkö päivän ainoaksi.

Kelpaako oheiset todisteet Itänaapurista avaajalle?

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2009 esitetyssä suomalais-venäläisessä dokumentissa ”Sota ilman voittajia” venäläinen historioitsija Vladimir Chekunov totesi, että 1939 Suomi miellettiin Neuvostoliitossa samanlaiseksi kuin Baltian maat ja tarkoitus oli sovjetisoida se näiden tapaan.

Ote Karjala-lehden pääkirjoituksesta 17.12.2009:

Olisiko talvisota voitu välttää? Petroskoin yliopiston professori Juri Kilin on sitä mieltä, että ei. Klinin käsityksen mukaan Stalin halusi vallata koko Suomen saadakseen puna-armeijalle tukikohdan tulevaan sotaan Saksaa vastaan.

Talvisota, Venäjä-tutkimus, Venäjän historia Boris Sokolov, Anton Sklajrov.

Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.

Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.

- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.

Skljarov arvioi, että Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vaikuttivat poliittiset tekijät, joita ei oikein vieläkään voida hyväksyä.

Venäläinen sotahistorioitsija ja kirjailija Aleksei Isajev totesi eilen, että venäläisten historiantuntemus on varsin heikkoa. Talvisodasta on monella nuorella hyvin epämääräinen käsitys. Isajevin mukaan sodan tulos vaikutti myös koko toisen maailmansodan tulokseen.

Grani.ru -verkkolehdessä historian tutkija Boris Sokolov sanoo, että osa asiantuntijoista on mieluummin edelleen hiljaa.

-Maassa jossa toimii presidentin perustama historiakomissio, ovat monet varmaan varovaisia sanomaan, että sodan Suomea vastaan aiheutti Neuvostoliiton aggressiivisuus, Sokolov kirjoittaa.

Syyksi sodan huomiotta jättämiseen Sokolov epäilee sitä, että suomalaiset ovat moraalisesti voittajia. Valtava Neuvostoliitto ei kyennyt pakottamaan suomalaisia polvilleen Stalinin kiirehdittyä sodan lopettamista.

Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kannalta on Sokolovin mielestä oikeastaan onni, että suomalaiset hyökkäsivät Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941 suomalaisten ns. jatkosodaksi kutsumassa operaatiossa.

-Voi olla, että ilman vuonna 1941 alkanutta sotaa, Venäjällä olisi Suomen kanssa ankaria riitoja, kuten sillä on edelleen Puolan kanssa.

Skljarovin mielestä Venäjän pitäisi lähettää viesti, ettei Venäjä halua loukata minkään maan itsemääräämisoikeutta.

- Meidän on opittava rohkeasti tunnustamaan menneisyyden virheet, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa - Se on historian tärkein tehtävä!