tajuttomuus

Asialla ei varsinaisesti ole merkitystä. Kaikki kliinisesti kuolleet eivät muista kokeneensa mitään ajanjaksolla josta eivät muista mitään; niin eivät myöskään pyörtyneet, koomapotilaat, unessa olleet tai muunlaiset muistinsa menettäneet. Muistamattomuus ei varsinaisesti ole mikään todiste kokemuksen puutteesta.

Mahd.katkematon-kokemus kirjoitti:

Asialla ei varsinaisesti ole merkitystä. Kaikki kliinisesti kuolleet eivät muista kokeneensa mitään ajanjaksolla josta eivät muista mitään; niin eivät myöskään pyörtyneet, koomapotilaat, unessa olleet tai muunlaiset muistinsa menettäneet. Muistamattomuus ei varsinaisesti ole mikään todiste kokemuksen puutteesta.

Lue lisää

Kokemisemme saattaa olla kaiken aikaa hyvinkin katkonaista, sanoo tuore tutkimus. Emme vain huomaa sitä. Paitsi joskus. Esimerkiksi silloin kun pyörivä kärrynpyörä alkaakin mielestämme pyöriä toiseen suuntaan kuin mihin se todellisuudessa pyörii.
http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1002433

Tässä jo toisessa threadissa mainitsin, mutta itse pyörryin suihkussa hapen puutteeseen, luultavasti vesihöyryä oli liikaa ilmassa? Tuosta on jo aikaa, tapahtui joskus 1989, olin teini ja tuo on ainut pyörtyminen mitä mulle on tapahtunut. Se meni tarkalleen näin:

Tulin kuumaasta saunasta ja menin suihkuun ihan tavallisesti. Suihkusta näki eteiseen, jonka seinässä oli peilikaappi. Siinä suihkussa ollessani katselin itseäni sen peilin kautta, mutta kohta huomasin vain tuijottavani itseäni, en tehyt mitään muuta kuin tuijotin itseäni.... Flops, silmissä musteni täysin.

Muistan vain sen kun kuulin miten pääni kumahti johonkin, ehkä lattiaan tai seinään, mutta mitään kipua en tuntenut, kaikki tunto oli jo kropasta lähtenyt.

Tämän jälkeen huomasin olevani järven rannalla, hieno paikka missä kävimme pentuna usein uimassa, kirkas vesi, hiekkapohja jne. Siinä etäämmällä rannalla sätki kala hietikolla, kävelin sen kalan luo ja pohdin siinä että aika jännä asia miten kalat pystyy olemaan pidempään hengissä kuin vastaavasti ihminen veden alla? Seuraavana olinkin jo omassa huoneessani, puuhastelin ihan tavallisia asioita ja istuin sängylleni, kohta siinä alkoi kuulumaan suihkun ääntä korvissani, nauroin ja hämmästelin että miten on mahdollista kuulla näin selkeästi ja lähellä suihkun ääntä vaikka istun omassa huoneessani? =D Flops... makasin samalla sekunnilla suihkuhuoneen lattialla vettä naamalle suihkuttaen. Säikähdin ihan pirusti että mitä h-ttoa tapahtui? Nousin ylös ja saman tien silmissä alkoi näkymään tähtiä ja mustenemaan, istuin penkille toipumaan ja totesin ääneen: "Jumala älä enää koskaan anna mulle tapahtua tämmöistä", vaikken koskaan mikään uskovainen ole ollut, mutta tuo kokemus pisti sanomaan silti noin.

Tokihan tuo pystyi olemaan jotain untakin, voiko ihminen pyörtyä puoliksi? Mutta se ei ollut unen kaltaista vaan enemmänkin tavallista valveilla olon kaltaista tietoisuutta, pois luettuna toki nopeasti paikasta toiseen siirtyminen kuten järven rannalta kotiin. Noh, tämä on joka tapauksessa eriskummallisimpia kokemuksia mitä itelle on sattunut ja pistänyt monesti mietityttämään asiat tietoisuudesta mitä se on ja onko mahdollista että tietoisuus on kehon ulkopuolinen asia?

tavallaan rajakokemus niin lähellä kuoleman rajaa ainakin ammattilaisten mukaan. mutta mitään en siis tuntenut tai tiennyt oli vaan ei mitään.
olisin toki mielelläni kokenut sellaisen rajakokemuksen missä näkee irtoavansa ruumiista tai valotunnelissa olevansa.
pyörtynytkin olen useita kertoja. yksi oli erilainen kuin muut ja siinä olin kuin jossain sodassa lentokoneet hyökkäsivät ja sellaista. ihme että se jäi niin mieleen