Ei oo hirveesti tullut syvyyttä tähän keskusteluun. Vaihtoehtoja ois ydinvoimalle, mut ei tunnu olevan puhetta...eiks se ois tarkotus?
Ajattelin ensin heittää vaan jotaan pienimuotoista.
Mites esim. maalämpö, aurinko ja esim. pientaloryhmille erikseen tuotettu keskitetty energiantuotanto yhdessä? Se ei poistais teollisuuden tarvetta, mut vapauttais nykykapasiteettia siihen...
Ajattelin ensin heittää vaan jotaan pienimuotoista.
Mites esim. maalämpö, aurinko ja esim. pientaloryhmille erikseen tuotettu keskitetty energiantuotanto yhdessä? Se ei poistais teollisuuden tarvetta, mut vapauttais nykykapasiteettia siihen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja kuntopyöriin vois laittaa dynamot. Kun 1000 polkee niin saadaan...................... ;DDD
Muitakin tyhjäpäitä kuin Markus siis löytyy...perusteluja kaivattaisiin vastaväitteille! Kuntopyöristä ei kirjoittaja puhunut vaan aivan järkevistä vaihtoehdoista, joita ovat alan asiantuntijatkin ehdottaneet (enkä puhu viherpiipertäjistä, vaan tekniikan asiantuntijoista, siis ihmisistä joiden maailma on sinulle hyvinkin vieras ja kaukainen...)
Maalämpö ja (mikäperkelesevirallinenniminytsittenolikaan) ekotalot voivat tiputtaa meikäläisessä ilmastossa lämmittämiseen käytettävää paitsi ulkoisen energian määrää niin käsittääkseni myös melkoisesti rahaa. Olettaen tietysti että tähän supertiiviiseen ekotaloon ei synny hometta tai muuta kivaa ylenpalttisen tiivistämisen johdosta. ;)
Aurinko on ongelmallinen. Ilma on pilvinen Suomessa miltei säännöllisesti ympäri vuoden. Tosin, jos aurinkokennoista ajatellaan vain lisävoimanlähdettä, ei se välttämättä haittaa kun ei "luoteta" siihen että niistä saadaan virtaa. Tosin talvella voi pimeys tehdä sen että virtaa ei saada sitten ollenkaan.
Lyhyesti voisi sanoa, että jos (omakoti)talon rakentamisvaiheessa pistetään vaikkapa 50 000 mk lisää (mikä ei välttämättä tunnu paljolta jos talo maksaa esim. 800 000mk) ja tehdään talosta ekotalo ja pykätään katolle muutama aurinkopaneeli ja maa/ilmalämpöpumput, niin kyllä se tänä päivänä jo maksaa itsensä takaisin ennen kuin sen asunnon asuntovelat on maksettu. Jos tuohon vielä lisätään varaava, nykyaikainen takka, puuhella ja puusauna, ollaankin aika pitkälle omavaraisia ainakin lämmön suhteen. Tietysti jos puista pitää maksaa maltaita niin homma ei tosiaankaan ole kannattavaa mutta jos halvalla saa hankittua niin sitten on asia erikseen.
Muistaakseni jossain oikein eduskuntatasolla ehdotettiin, että uusiin omakotitaloihin pitäisi lailla pakottaa rakentamaan varaavat tulisijat huoltovarmuutta ajatellen.
Mistä kummasta muuten johtuu, että ikkunoita ei vieläkään osata tehdä kunnolla Suomessa? Jossain Tanskassa ollaan niin tyhmiä vieläkin että taloissa voi olla yksinkertaiset ikkunalasit, mutta eipä se tilanne Suomessakaan ole hääppöinen.
Ikkunan kautta häipyy käsittääkseni yhä suurinosa huoneistojen lämmöstä harakoille. Paljonko maksaisi kolminkertaisten lasien sijasta laittaa vaikkapa 4-kertaiset lasit? Ei varmasti montaa markkaa.
tuo eduskunta säätäisi pietaloihin pakolliseksi tuollaisen varaavan takan, mikä sinäänsä ei olisi hassumpi laite noin muutenkaan, mutta että pakollisena, höh. No kuitenkin sitten kyllä pitäisi samantien säätää laki että jokaisella tuollaisella talolla pitäisi olla vähintään 6 hehtaaria metsää ja varsinkin kaupunkien pientalo alueilla ;->
Valtion metsistä voisi kevyesti lohkaista kelvon palan jokaiselle asukkaalle...hmmm...ei, nyt uhkaa mennä liiaksi politiikan puolelle...
mutta se kyllä kiinnostaisi miten ne saataisiin mahtumaan esim. kulosaareen? Siitä voisi tietysti kehitellä monikerros metsän. Metsiä kerroksiin kuin kerrostaloissa. Uusi versio babyloonian riippuvista puutarhoista, nyt muodossa roikkuvat puutarhat, hehheeh. ;-DDDDD
Mallilla: talo keskellä kaupunkia rauhallisen erämaa järven rannalla. ;)
eivät itseasiassa ole siinä mielessä kovin tiiviitä nykyisin, etteikö siellä ilma kiertäisi riittävästi esim juuri homehtumisen estämiseksi.
Monissa matalaenergiataloissa (seseperkeleennimivissiinnykyisinon) on esim. pulloefektin aiheuttava muovikalvo sisäpuolisena höyryn sulkuna korvattu hengittävällä rakennuspaperilla.
Ideana on paljolti nykyään saada poistuvasta lämpöenergiasta, kuten ilmastointi, tai pesuvedet, kerättyä lämpö talteen esim. korvausilmaan tai lämmitettävään käyttöveteen, ja tämä tehtyä nimenomaan sellaisilla lämmönvaihtimilla, jotka eivät tarvitse paljon lisäenergiaa, suuria puhaltimia tms.
Maalämpöpumppu on Suomen oloissa nimenomaan se laite, jolla maahan säteilyn ja sateiden varastoimaa aurinkoenergia saadaan suuremmassa määrin hyödyksi, vaikka ei tietenkään pidä väheksyä mitään pienempiäkään viritelmiä, jos joku haluaa vaivaa nähdä, ja näin kantaa omalta osaltaan korren kekoon. Onhan nekin kilovatit sitten teollisuuden käytössä.
Tuollainen parin- kolmen neliönkin oikein rakennettu lämmityspaneeli (ei siis sähköpaneeli)lämmittää vettä aivan häkellyttävän hyvin jo aikaisin keväällä - niin, jos suvaitsee paistaa....
Sensijaan tuuligeneraattori ujeltamassa pihalla voisikin sitten taajamissa aiheuttaa pieniä neuvottelutilaisuuksia puukkoineen, puntareineen ja poliiseineen.
Itse maalämpöpumpun hinta lämmösiirtimineen liikkuu jo ihan tavallisten kattiloiden hinnoissa, joten niiden vaihdon vanhoihin taloihin estää vain nuo 80- luvun rakennusvuodet, jolloin vanha kunnon vesikeskuslämmitys jätettiin suoran sähkölämmityksen jalkoihin halpuutensa takia ja uskottiin silloisen halvan yösähkön pysyvyyteen.
Nyt noihin taloihin ei ole vielä näilläkään öljyn hinnoilla kannattavaa lähteä rakentamaan vesikiertoa.
Uudet talot sitten ovatkin jo ihan toinen juttu; maalämpö omakotitaloon täysin avaimet käteen systeemillä maksoi viime vuoden lopulla kalliissakin firmoissa tuollaiset 80.000 edesmennyttä markkaa, sisältäen kaiken, suunnittelusta asennukseen ja käyttöönottoon.
Kun tästä vähennetään vaikka halvimmankin lämmitysjärjestelmän hinta, jää siitä investoitavaksi maksimissaan juuri tuollaiset 50.000,-, ja vekotin maksaa erotuksen takaisin kannattavassa ajassa.
Lämpöpumput ovat myös paitsi halventuneet, myös tulleet luotettavammiksi, parantaneet hyötysuhdettaan, ja ennenkaikkea niiden koko on kasvanut soveltumaan jo omakotitaloa suurempiin kokonaisuuksiin.
On tosiaan ollut puhetta rakennuslain muuttamisesta siten, että jokin varalämmitys, Suomessa varmaan juuri varaava takka, tulisi pientalojen pakolliseksi varusteeksi.
Itse en mihinkään pakkoihin usko, on myös huomioitava, että juuri pienissä yksiköissä syntyy suhteessa paljon päästöjä taitamattoman polton, tai huoltamattoman systeemin takia.
Suurten polttolaitosten pyrotekniikka on kuin toiselta planeetalta johonkin vanhaan kiukaaseen verrattuna; sen lisäksi savukaasut suodatetaan tehokkaasti.
Puulämmitys pääasiallisena lämmönlähteenä vaatii kyllä puut omasta takaa, jotta vaivasta saisi edes jonkinlaisen palkan.
Nämä pelletti- ja hake-stokeripolttimet ovat varsinkin maatiloilla hieman muuttaneet tuotakin asetelmaa.
Ihan mielenkiintoisen jutun pykäsit. Suomessa ollaan melkolailla jäljessä Ruotsista, mitä tulee maalämpörakentamiseen. Vanhaan taloon sitä on kallis tehdä (kuten totesit), mutta uusiin taloihin tämän lämmitystavan soisi yleistyvän.
Uutta sähköenergiaahan tarvitaan pääasiassa kolmesta syystä: 1) Vanhoja voimaloita poistuu käytöstä, 2) Teollisuuden toimintatavat (automaatio) vaatii yhä lisää sähköä, 3) Yksityinen kulutus kasvaa. Tässä puhutaan nyt viimeksi mainitusta. Viimeksi mainittuun vaikuttaa paljon se, että kesämökkejä on alettu sähköistää kovaa vauhtia ja niihin halutaan nykyaikainen LVI-tekniikka (sisävessa yms). Tämä taas tarkoittaa, että mökissä on pidettävä myös talvella peruslämpö päällä. Luin jostain arvion, että em. asia saattaa 10 v tähtäimellä kuluttaa jopa 50% mahdollisesta uudesta ydinvoimayksiköstä saatavasta sähkötehosta! Vaikka lukema olisi yliarvioitukin, huomaamme, että kyllä yksityinen kulutuskin vaikuttaa.
Yleisesti on sillä tavalla, että vaikka ihmiset periaatteessa saattavat vastustaa (ainakin gallup-kyselyissä) luonnonvarojen lisäkäyttöä, käytännössä ani harva rajoittaa elintasoaan. Ja elintason nousu tarkoittaa lähes automaattisesti sähkön käytön lisäystä.
Z
tuo mökkijuttu oli takuulla hyvä huomio tuossa yksityisen energian kulutuksen kasvua arvioitaessa.
Jo jokin aikaa sitten ovat suuret ikäluokat alkaneet viettää enevässä määrin aikaa mökeillään myös talvisin, mökkien sähköistystä tehdään kiivaalla tahdilla.
Vuosina 45-50 syntyneet ovat saaneet tehdä elämässään paljon muutakin hankkiakseen mökkinsä, kuin surffailla netissä, ja mukavuuksien halu on enemmänkin, kuin ymmärrettävää heidän kohdallaan, kun viimein alkaa helpottaa, velat on kovalla työllä maksettu.
Mökkeihin ei takan lisäksi juurikaan kannata investoida muuta kuin suora sähkölämmitys, joten tuo arvio 50% voi hyvinkin pitää 10 vuoden tähtäimellä paikkaansa jolloin nämä ikäluokat siirtyvät myös eläkkeelle.
Mökkien käyttö ympäri vuoden, ja niiden modernisointi tulee tällöin varsin ajankohtaiseksi; varsinaista asuntoa ei silti voi jättää mitenkään kylmilleen.