Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Halukas

    Olen 58 vuotias mies. Luonani on käynyt pajonkin jehovantodistajia. Olen huomannut, että kun kohtelen heitä asiallisesti, luokseni tulee samat henkilöt uudestaan. Myöskin muita jehovalaisia on käynyt. Viimeksi kävi kaksi nuorta naista, mutta heidät säikäytti ovella haukkuva koiramme. Niinpä he hätäisesti vain ojensivat lehtensä. Olen hyvin halukas keskustelemaan erilaisista uskon asioista, mutta "tavallisena luterilaisena" en juurikaan tunne mitään heräämistä mihinkään muuhunkaan uskon suuntaan. Kunnioitan kaikkia mielipiteineen, eikä mielestäni ole oikein tuomita ketään uskonsa perusteella. Setäni oli jehovantodistaja, samoin serkkupoikani, joka jostain syystä ei ole ollut missään tekemisissä uskoon tulonsa jälkeen. Mitä luulette, onko hän ehkä hämmentynyt ja ei "ilkeä" olla yhdeydessä, tai tunteeko hän "ylemmyyttä" uskonsa vuoksi.
    Monet asiat askarruttavat. Siksi keskustelen mielelläni eri uskoisten kanssa.
    2197
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    ...kuten ilmoitit, niin eiköhän tuo selvinne ihan kysymällä. Voihan syy olla muukin kuin uskonto. Kriittisimmillehän tämä vaihtoehto ei mene läpi, mutta ehkä noin ennakkoluulottomalle miehelle tätä voinee ehdottaakin?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    keskustelemaan kirjoitti:

    Olen 58 vuotias mies. Luonani on käynyt pajonkin jehovantodistajia. Olen huomannut, että kun kohtelen heitä asiallisesti, luokseni tulee samat henkilöt uudestaan. Myöskin muita jehovalaisia on käynyt. Viimeksi kävi kaksi nuorta naista, mutta heidät säikäytti ovella haukkuva koiramme. Niinpä he hätäisesti vain ojensivat lehtensä. Olen hyvin halukas keskustelemaan erilaisista uskon asioista, mutta "tavallisena luterilaisena" en juurikaan tunne mitään heräämistä mihinkään muuhunkaan uskon suuntaan. Kunnioitan kaikkia mielipiteineen, eikä mielestäni ole oikein tuomita ketään uskonsa perusteella. Setäni oli jehovantodistaja, samoin serkkupoikani, joka jostain syystä ei ole ollut missään tekemisissä uskoon tulonsa jälkeen. Mitä luulette, onko hän ehkä hämmentynyt ja ei "ilkeä" olla yhdeydessä, tai tunteeko hän "ylemmyyttä" uskonsa vuoksi.
    Monet asiat askarruttavat. Siksi keskustelen mielelläni eri uskoisten kanssa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu