Annatteko jiipissä fokan lävähtää omia aikojaan puolelta toiselle, vai teettekö "kunniakierroksen" vastaisen kautta? Aikamoiset voimat kovemmassa tuulessa, kestääkö helat ja kilkkeet?
Itsejalustava fokka ja myötäkäännös
JippiiJiippii
192182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se ei kaiketi noin tehtynä olisi enää jiippi, vaan lehmänkäännös.
En tunne itsejalustavan fokan sielunelämää, mutta että sellainen estäisi jiippaamisen kuulostaa kummalta.
Lehmänkäännös tarkoittaa kääntymistä luovilla toiselle halssille jiipaten, eikä vendaten.
Jos taas käännytkin myötäisellä toiselle halssille vastakäännöksen kautta, ei kyseessä todellakaan ole lehmänkäännös.
Ei se fokka jiippaamista estä, mutta kestääkö paikat? En tiedä käytetäänkö jotain konstia että purje ei paukahda puolelta toiselle täudellä voimalla koko kiskon pituudelta?
Aika kova tuuli täytyy olla, että helat hajoaa. Aikanaan Diva 39 taisi olla suurin otseskkuuttaava fokka eikä mikään hajonnut. Käännön aikana purje on ison leessä ja sihteellinen tuuli venebauhtia pienempi. Ei olisi iso vaiva ylimääräisellä skuutilla ja heittoplokilla vaimentaa pamausta , jos lehmänkäännös ei miellytä
Itselläni kelkka on sen verran huonosti kulkeva, että vaimentaa sopivasti rasituksia.
Enemmän ainakin Omegan kanssa hermostuttaa ison jippaaminen. Jos tuuli menee reilusti yli 12 m/s niin vastaisen kautta ehtii barduunatkin hoitaa eikä ole vaaraa paikkojen hajoamisesta.
St-fokan kanssa reilu jiippi niissä tuulennopeuksissa joissa ison uskaltaa jiipata (siis yksin tai pienellä miehistöllä, matkapurjehduksessa) ei varmaankaan aiheuta mitään erityistä. Helppoahan se vaan on. Jos sitten on niin kova keli että on vain fokka vetämässä, niin senhän voisi vetää rullalle käännöksen ajaksi jos arveluttaa.
Suurempi ongelma paikkojen kestävyyden kannalta on plattis kun fokka alkaa jäädä ison varjoon. Paukkuu puolelta toiselle, ja silloin paikkojen kestävyys arveluttaa. Siksi st-fokalla pois rullaaminen tulevan paljon nopeammin eteen kuin perinteisillä - virsarikin on hankalampi pitää ilman spiiraamista.
Mut muuten st-fokka on kyl ihana purje, etenkin jos kryssii eikä aja koneella saaristoväyliä, ja etenkin jos on pääosin yksin sitlootassa
Kommenttisi viimeisestä toteamuksesta en ole eri mieltä: st-fokka on saaristoväylillä "ihana purje". Kuitenkin olen hiukan eri mieltä "reilusti yli 12 m/s" tuulista. 80-90 luvulla omistin Avance 36:n. "Reilusti li 12 m/s" tuulissa purjehtiessani pidin ison yleensä reivattuna, jolloin purjeen toppi oli barduunoiden alapuolella. Pidin molemmat barduunat kireällä eikä jiippi ollut sen kummempi kuin toppirikissä.
Sen sijaan st-fokka oli huono kovissa myötäisissä. Käytin mieluummin erillistä skuuttia kuin kiskon vaunua. Myöskään normaalit vastakäännökset st-fokalla kryssiessä eivät olleet ongelmattomia. Eräässä avomerikisassa Gdynian ja Visbyn välisellä legillä tuuli nousi 18-20m/s. Vastakäännöksessä st-fokan skuuttiploki räjähti kovalla pamauksella kappaleiksi.
Seuraaviin veneisiini en ole halunnut st-fokkaa, koska saaristopurjehdus on jäänyt aika vähäiseksi avomereen verrattuna.
Tässä taitaa kisakokemukset ja vajaamiehistöinen matkapurjehdus olla vähän eri tilanteita? Tietysti myös Avancen ja Omegan takiloiden erot vaikuttavat (Omegan puomiliikki 4,7 m vs Avancen 4 m, iso 38 vs 30 m2, st-fokka 27 vs 17 m2)
Veneiden uppouma on suunnilleen sama, joten purjepinta-aloista voinee päätellä että Omega on enemmän tehty fokalla purjehdittavaksi?
Vähintään kakkosreivin vaatii että iso tippuu barduunoiden alle, kait molemmissa?
Lenssillä fokka menee rullalle jo jossain 8 m/s jälkeen, jos vauhti on 6-7 kn niin miksi repiä? Ison reivaus myötäisillä ei ole niin nöpönuukaa vaikka olisi 12 m/s - tosin moni muukin asia vaikuttaa kuin hetkellinen tuulennopeus, millainen merenkäynti, millainen väylä eli käännytäänkö sivutuuleen välillä, tuleeko sopiva saaren suoja reivaukseen lähiaikoina, ja mitä kajuutasta kuuluu sitlootaan :)
Jos itseskuuttaus ei kestä vastakäännöksiä, niin sitten on jossain vikaa. Tosin 18 m/s kryssillä ei yleensä ole enää fokka auki. Ja jos 18 m/s tuulessa tekee vendan ihan normaalisti skuutatulla fokalla, niin yksinpurjehduksessa ainakin se on hankalampi, purje ehtii pakosti lepattaa särkien itseään ja takilaa, kun taas st-fokalla se on heti käännöksen jälkeen vedossa.
Eikä kuulalaakeroitu vaunu takeltele käännöksissä.
En ole koskaan ajatellut, että olisi ongelma. Turhaan jiippejä pelätään, helppo suoritus normaalikeleillä. Kovassa kelissä lehmänkäännös hyvä vaihtoehto.
ST-fokka on ihan mainio kapistus ja todella mukava kryssipurje. Avotuulella lisäskuuteilla saa viuhtomisen pois ja takaliikkiä kiinni.
En tunnista ongelmaa. Ison jiippaamisessa on omat kuvionsa, mutta fokka on sen varjossa ja hoitaa homman ihan itsestään. Ei ole koskaan tuntunut siltä, että siellä olisi kovia rasituksia.
Ai jaa, eikö ole tullut tilannetta että fokka täyttyisi sillai että ei ole ison "varjossa"?! Minkähän kokoisella fokalla ja millaisissa keleissä olet jiippaillut? Liekö olet jiippaillutkaan jos et voi tunnistaa ongelmaa, tai et ainakaan hiffaa mistä täällä jutellaan?! "Ei ole isoja rasituksia", mutta kun kovassa kelissä ON!! Kommentoi vaikka purjehdustekstiileistä!
On tää kumma palsta, käyttäytyminen on alakoulutasoa :( Toisten kirjoittajien vähättely estää järkevän keskustelun, osa kirjoittajista on niin besservisseriä että ei paremmasta väliä. Niinku tämäkin: "Liekö olet jiippaillutkaan..." ja yhteenvetona "Kommentoi vaikka purjehdustekstiileistä!" Eipä tosiaan innosta kommentoimaan.
Itse asiasta, varmaankin kokemus ja taidot auttavat jiippailuissa, eikä "kovassa kelissä" lenssillä tarvitse fokkaa jiippailla kun se on rullalla.
Mitä järkeä on valita ST-fokka, jos kuitenkin pelkää sen "kykyä" itse jalustaa itseään? Ei ole koskaan käynyt mielessäkään laittaa jotain jarruköysiä.
"Kovassa kelissä" jiippaamisesta: se on todella taitolaji ja tehtävä harkiten. Silloin ei ole fokka rullalla, vaan mahdollisesti ainoa purje. Ison puomi on vaarassa katketa, vaikkei osu veteen, etenkin kun käyttää puomijarrua. Reivattu isoprje voi olla liian iso autopilotille ja perämiehelle , ohjaamlnen päelkällä isolla on mahdotonta. Tai purje hajoaa rysäyksessä. Minkäänlainen vastakäännös ei enää käy päinsä. Monia ongelmia kun puhutaan yli 35 solmun myötätuulista, missä aallokko on jo kehittynyt.
Viime kesänä tuli tätä lajia harjoiteltua pari kertaa, tuuli oli pahimmillaan 15 m/s keskituuli. Jiipin kautta pitää tietenkin vetää iso ihan tiukalle, mutta pitkän skuutin kiristäminen on vaativaa pinnassa olijalle - jos kurssi nousee yhtään, vene kääntyy näyttävästi broachaten tuuleen.
Vastaisen kautta tuntui turvallisemmalta, konetta apuna käyttäen ettei jää käännös kesken, mutta siinäkin oli aalloilla voimaa ja keulapurje - jota tiukkaamaan ei riittänyt käsiä - sai varmasti muutaman kesän saaristopurjehdusta vastaavan kuluman.
15 m/s tuulissa jos ollaan jiippi kurssilla, ajetaan meillä pelkällä fokalla. On yritetty 2. reivattua isoa repiä yli noissa tuulissa, huonoin tuloksin. Samat 8 solmua menee paljon helpommin pelkällä keulapurjeella. Ei ol itseskuuttaava, mutta jos keula on rullalla, voi sen kelata sisään, jiipata ilman purjeita, ja uudella halssilla taas ulos. Siis näissä tuulissa.
Yleensä teen kunniakierroksen pystytuulen kautta.
Joka kesä tulee sitten kryssittyä ainakin pikkuisen...
Joo mikäpä siinä. Sehän sen idea onkin.