Esittäkäämme aluksi kolme Jumalaa koskevaa väitettä, jotka eivät kaikki voi samanaikaisesti pitää paikkansa:
1)KAIKKI SYNTISET OVAT JUMALAN LUNASTAVAN RAKKAUDEN YHTÄLÄISIÄ KOHTEITA SIINÄ MIELESSÄ, ETTÄ JUMALA, JOKA EI KATSO HENKILÖÖN, HALUAA VILPITTÖMÄSTI SOVITTAA JOKAISEN IHMISEN ITSENSÄ KANSSA JA SITEN VALMISTAA KUNKIN AUTUAALLISEEN YHTEYTEEN KANSSAAN.
Tälle kohdalle voi hakea Raamatusta tukea seuraavista kohdista: 2 Piet. 3:9: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen”, 1 Tim. 2:3–4: ”Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”, Hesekiel 33:11a: ”Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää”, ja kenties kaikkein selkeimmin Valitusvirsissä (3:22, 31–33): ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut – – Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.” Lisäksi: ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien” (1 Joh. 2:2). Mutta jos Jumala, jonka tähtäimessä on koko maailman sovitus (2 Kor. 5:19), epäonnistuisi yrityksessään, hänen oma tahtonsa, jota yllä olevissa kohdissa kuvataan, kärsisi traagisen tappion.
2)KAIKKIVALTIAS JUMALA TULEE LOPULTA ONNISTUMAAN JA SOVITTAMAAN ITSENSÄ KANSSA JOKAISEN, JONKA SOVITUSTA HÄN AIDOSTI TOIVOO JA HALUAA.
Tämä väite saa puolestaan tukea seuraavista Raamatun paikoista: Ef 1:11b: ”hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan”, Job 42:2: ”Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa”, Ps. 115:3: ”Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee”, ja Jes. 46:10b,11b: ”minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen – – Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen.” Noissa tekstikohdissa annetaan ymmärtää, että Jumala kykenee toteuttamaan kaikki aikomuksensa. Ja monissa muissa kohdissa annetaan ymmärtää, että Jumalalla on sekä tahto että valta saattaa kaikki Kristuksen hallinnan alle (1 Kor. 15:27–28), sovittaa kaikki Kristuksessa (Kol. 1:20) ja tuoda vanhurskaus ja elämä kaikille Kristuksen kautta (Room. 5:18).
3) JOTKUT SYNTISET TULEVAT JÄÄMÄÄN VAILLE SOVITUSTA JUMALAN KANSSA JA TULEVAT SIKSI JÄÄMÄÄN IANKAIKKISESTI EROON HÄNESTÄ. Monet löytävät varmasti tällekin tukea Raamatusta.
Kristillisyyden historiassa augustinolais-kalvinistinen perinne on korostanut Jumalan kaikkivaltiutta sekä sitä, että syntisiä tulee joutumaan helvettiin, joten tuossa perinteessä on jouduttu luopumaan ajatuksesta, että Jumala haluaa aidosti kaikkien syntisten pelastumista, eli kohdasta 1). Arminiolaiset vastustavat Calvinin ennaltamääräämisoppia, joten heidän on luovuttava kohdasta 2). Universalistit puolestaan hyväksyvät kaksi ensimmäistä väitettä, joten heidän on hyljättävä väite 3).
Universalistit eivät poikkea kalvinisteista ja arminiolaisista siinä, etteikö heidän olisi luovuttava väitteestä, joka ainakin ensi näkemällä vaikuttaa saavan tukea Raamatusta. OLENNAISTA SIINÄ, MINKÄ VÄITTEISTÄ HYLKÄÄ, ON, ETTÄ SAMALLA PALJASTUU, MILLAISEKSI JUMALAN PERIMMÄISEN LUONTEEN MIELTÄÄ. Jos hylkää väitteen numero 1), silloin ei voi pitää armahtavaa rakkautta Jumalan ydinolemuksena; on toisin sanoen pääteltävä, että jokin rajoittaa Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Tästä syystä kohta 1) lienee tärkein kaikista väitteistä, sillä se pureutuu Jumalan olemuksen ytimeen. Kohdan 2) hylkäävät eivät voi pitää Jumalan rakkautta voitokkaana, vaan Hänen on pyrittävä minimoimaan tappiot ja aikaansaamaan mahdollisimman ideaali tasapaino hyvän ja pahan välille. KOHDAN 3) HYLKÄÄVÄT VOIVAT SEN SIJAAN USKOA SEKÄ JUMALAN RAKKAUDEN RAJOITTAMATTOMUUTEEN ETTÄ SIIHEN, ETTÄ HÄNEN LUNASTAVAA TAHTOAAN EI VOI PYSÄYTTÄÄ MIKÄÄN.
Muodostuu niin ollen kolme erilaista kuvaa Jumalasta: augustinolaisen näkemyksen mukaan Jumalan lunastavaa tahtoa ei voi estää, mutta Hänen rakkautensa on rajoittunutta, arminiolaisen näkökannan mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton, mutta Hänen lunastavan tahtonsa esteeksi ilmaantuu tekijöitä, joita Hän ei kykene kontrolloimaan, ja universalistisen näkemyksen mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton ja samoin on Hänen lunastava tahtonsa.
Voimmekin esittää kysymyksen:
MISSÄ EDELLÄ ESITETYISTÄ KOLMESTA NÄKEMYKSESTÄ TULEE PARHAITEN JULKI JUMALAN YLISTETTÄVÄ LUONNE JA KUNNIA?
Ja kaksi lisäkysymystä kuuluvat:
MIKÄ EDELLÄ ESITETYISTÄ KUVAUKSISTA, JOS SE OLISI TOTTA, TARJOAISI PARHAAT EDELLYTYKSET TOIVOLLE?
JA: MIKÄ HERÄTTÄÄ MEISSÄ TODENNÄKÖISIMMIN PELKOA?
1)KAIKKI SYNTISET OVAT JUMALAN LUNASTAVAN RAKKAUDEN YHTÄLÄISIÄ KOHTEITA SIINÄ MIELESSÄ, ETTÄ JUMALA, JOKA EI KATSO HENKILÖÖN, HALUAA VILPITTÖMÄSTI SOVITTAA JOKAISEN IHMISEN ITSENSÄ KANSSA JA SITEN VALMISTAA KUNKIN AUTUAALLISEEN YHTEYTEEN KANSSAAN.
Tälle kohdalle voi hakea Raamatusta tukea seuraavista kohdista: 2 Piet. 3:9: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen”, 1 Tim. 2:3–4: ”Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”, Hesekiel 33:11a: ”Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää”, ja kenties kaikkein selkeimmin Valitusvirsissä (3:22, 31–33): ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut – – Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.” Lisäksi: ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien” (1 Joh. 2:2). Mutta jos Jumala, jonka tähtäimessä on koko maailman sovitus (2 Kor. 5:19), epäonnistuisi yrityksessään, hänen oma tahtonsa, jota yllä olevissa kohdissa kuvataan, kärsisi traagisen tappion.
2)KAIKKIVALTIAS JUMALA TULEE LOPULTA ONNISTUMAAN JA SOVITTAMAAN ITSENSÄ KANSSA JOKAISEN, JONKA SOVITUSTA HÄN AIDOSTI TOIVOO JA HALUAA.
Tämä väite saa puolestaan tukea seuraavista Raamatun paikoista: Ef 1:11b: ”hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan”, Job 42:2: ”Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa”, Ps. 115:3: ”Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee”, ja Jes. 46:10b,11b: ”minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen – – Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen.” Noissa tekstikohdissa annetaan ymmärtää, että Jumala kykenee toteuttamaan kaikki aikomuksensa. Ja monissa muissa kohdissa annetaan ymmärtää, että Jumalalla on sekä tahto että valta saattaa kaikki Kristuksen hallinnan alle (1 Kor. 15:27–28), sovittaa kaikki Kristuksessa (Kol. 1:20) ja tuoda vanhurskaus ja elämä kaikille Kristuksen kautta (Room. 5:18).
3) JOTKUT SYNTISET TULEVAT JÄÄMÄÄN VAILLE SOVITUSTA JUMALAN KANSSA JA TULEVAT SIKSI JÄÄMÄÄN IANKAIKKISESTI EROON HÄNESTÄ. Monet löytävät varmasti tällekin tukea Raamatusta.
Kristillisyyden historiassa augustinolais-kalvinistinen perinne on korostanut Jumalan kaikkivaltiutta sekä sitä, että syntisiä tulee joutumaan helvettiin, joten tuossa perinteessä on jouduttu luopumaan ajatuksesta, että Jumala haluaa aidosti kaikkien syntisten pelastumista, eli kohdasta 1). Arminiolaiset vastustavat Calvinin ennaltamääräämisoppia, joten heidän on luovuttava kohdasta 2). Universalistit puolestaan hyväksyvät kaksi ensimmäistä väitettä, joten heidän on hyljättävä väite 3).
Universalistit eivät poikkea kalvinisteista ja arminiolaisista siinä, etteikö heidän olisi luovuttava väitteestä, joka ainakin ensi näkemällä vaikuttaa saavan tukea Raamatusta. OLENNAISTA SIINÄ, MINKÄ VÄITTEISTÄ HYLKÄÄ, ON, ETTÄ SAMALLA PALJASTUU, MILLAISEKSI JUMALAN PERIMMÄISEN LUONTEEN MIELTÄÄ. Jos hylkää väitteen numero 1), silloin ei voi pitää armahtavaa rakkautta Jumalan ydinolemuksena; on toisin sanoen pääteltävä, että jokin rajoittaa Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Tästä syystä kohta 1) lienee tärkein kaikista väitteistä, sillä se pureutuu Jumalan olemuksen ytimeen. Kohdan 2) hylkäävät eivät voi pitää Jumalan rakkautta voitokkaana, vaan Hänen on pyrittävä minimoimaan tappiot ja aikaansaamaan mahdollisimman ideaali tasapaino hyvän ja pahan välille. KOHDAN 3) HYLKÄÄVÄT VOIVAT SEN SIJAAN USKOA SEKÄ JUMALAN RAKKAUDEN RAJOITTAMATTOMUUTEEN ETTÄ SIIHEN, ETTÄ HÄNEN LUNASTAVAA TAHTOAAN EI VOI PYSÄYTTÄÄ MIKÄÄN.
Muodostuu niin ollen kolme erilaista kuvaa Jumalasta: augustinolaisen näkemyksen mukaan Jumalan lunastavaa tahtoa ei voi estää, mutta Hänen rakkautensa on rajoittunutta, arminiolaisen näkökannan mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton, mutta Hänen lunastavan tahtonsa esteeksi ilmaantuu tekijöitä, joita Hän ei kykene kontrolloimaan, ja universalistisen näkemyksen mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton ja samoin on Hänen lunastava tahtonsa.
Voimmekin esittää kysymyksen:
MISSÄ EDELLÄ ESITETYISTÄ KOLMESTA NÄKEMYKSESTÄ TULEE PARHAITEN JULKI JUMALAN YLISTETTÄVÄ LUONNE JA KUNNIA?
Ja kaksi lisäkysymystä kuuluvat:
MIKÄ EDELLÄ ESITETYISTÄ KUVAUKSISTA, JOS SE OLISI TOTTA, TARJOAISI PARHAAT EDELLYTYKSET TOIVOLLE?
JA: MIKÄ HERÄTTÄÄ MEISSÄ TODENNÄKÖISIMMIN PELKOA?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Iltasanomissa oli juttu siitä, kuinka pahaa aavistanut isä lähetti poliisien neuvoista piittaamatta veljensä etsimään helikopterifirman kyydityksellä poikaansa, joka ei ollut saapunut kotiin sovittuun aikaan. Kymmenen minuutin helikopterilennon jälkeen pojan kolaroima auto löytyi pensaikosta tien vierestä; isän paha aavistus oli osunut oikeaan. Vakavasti loukkaantunut poika selvisi. Jos isä olisi käyttäytynyt kuin kalvinistien Jumala, hän ei olisi tehnyt mitään ja olisi perustellut tekemättömyyteensä sillä, että pojan oli tarkoituskin joutua kolariin, koska toisten nyt vain täytyy joutua kolariin ja sillä siisti. Jos hän olisi toiminut niin kuin arminiolaisten (lue: helluntailaisten) Jumala, hän olisi perustellut passiivisuuttan toteamalla, että hänen pojallaan on "vapaa tahto", jonka yli hän ei käsittämättömän rakkautensa vuoksi voi kävellä. Onneksi isä toimi niinkuin universalistien Jumala, josta Jeesus puhui lammasvertauksessaan ja jota Hän ilmensi ottaessaan pois MAAILMAN synnin, ei pelkästään "uskovien" syntejä.
The God of Calvinism is the Firefighting Arsonist. He secretly sets every house on fire, then heroically saves a few houses and demands glory for his “love”, and lets the rest burn down because he is “just.” -Jacob M. Wright -
Boyd W. Morris kirjoittaa kirjassaan Christus Victor suurin piirtein seuraavasti: “Voittoisa Kristus pelastaa kaiken taivaassa ja maan päällä ja lisäksi myös taivaan ja maan. Se virheellinen käsitys, jonka mukaan paha on turmellut kaiken niin perin pohjin, että Jumala tulee tuhoamaan taivaat ja maan, on pakanallisuutta… Pakanallinen maailmankuva pitää sisällään ajatuksen, että paha on sulautunut niin erottamattomasti ja pysyvästi joihinkin ihmisiin ja asioihin, ettei niitä voi lunastaa – mikä sitten oikeuttaa heidän 'tuhoamisensa' tai paiskaamisensa varastohuoneeseen nimeltä 'helvetti'. Tällainen 'tuhon' ajattelu on ytimeltään pakanallista, ja se on tehnyt paljon hallaa evankeliumille. Ajatus siitä, että paha kykenisi aikaansaamaan pysyviä vaikutuksia tai että sillä voisi olla tulevaisuutta Jumalan universumissa, ei ole Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Voittoisa Kristus tulee tuhoamaan pahan ja korjaamaan ja uudistamaan kaiken, minkä paha on turmellut. Tätä on evankeliumi.”
Pelastislaitos pelastaa, olematon jumala ei ketään sen homppelipojasta puhumattakaan
Mutta on olemassa myöskin pahantekoa jolle ei ole sovitusta. Jos pilkkaat "pyhää henkeä", niin siitä ei ole raamatun mukaan minkäänlaista armahdusta. Pyhää-henkeä pilkkaavia löytyy tältäkin sivulta kymmenittäin. Nykyajan koulutus on siihenkin syyllinen. Kehitysoppia pusketaan kaikissa oppilaitoksissa, joka sekin on Luojan häpäisemistä.
On kyllä kaikkivaltiaan jumalan kunniaksi huomioitava, että hänen kunniakseen hän valitsee älyllisesti kyvykkäimmät edustajansa puolustamaan hänen kaikkivaltiuttaan.