Varatuomari Jyrki Anttinen toteaa äitiyslasta ja sen suhteesta perustuslakiin: "lakiehdotus heikentää kuitenkin merkittävästi lapsen oikeutta saada isyys vahvistettua.
Jos lakiehdotus hyväksyttäisiin, niin se tarkoittaisi hedelmöityshoitoa saaneen naisparin tapauksessa lapsen isyyden vahvistamisen mahdollisuuden poistamista. Näin siis vaikka lapselle ei toista äitiä jostain syystä vahvistettaisikaan."
http://www.forumexternum.fi/138-2/
Jos lakiehdotus hyväksyttäisiin, niin se tarkoittaisi hedelmöityshoitoa saaneen naisparin tapauksessa lapsen isyyden vahvistamisen mahdollisuuden poistamista. Näin siis vaikka lapselle ei toista äitiä jostain syystä vahvistettaisikaan."
http://www.forumexternum.fi/138-2/
Vastaukset 18
Vanhimmat
ÄITIYSLAKIEHDOTUKSEN SUHDE PERUSTUSLAKIIN
Jyrki Anttinen
varatuomari
20.2.2018
Kansalaisaloitetta (KAA 3/2016) on kampanjoitu siten, että äitiyslaki ei veisi teoriassakaan isää keneltäkään. Lakiehdotus heikentää kuitenkin merkittävästi lapsen oikeutta saada isyys vahvistettua. Jos lakiehdotus hyväksyttäisiin, niin se tarkoittaisi hedelmöityshoitoa saaneen naisparin tapauksessa lapsen isyyden vahvistamisen mahdollisuuden poistamista. Näin siis vaikka lapselle ei toista äitiä jostain syystä vahvistettaisikaan.
Tämä johtuu hedelmöityshoitolain 2 §:ään tehtävästä hoitoa saavan parin määritelmän muuttamisesta koskemaan eri sukupuolta olevien parien lisäksi myös naispareja, sillä hedelmöityshoitolain mukaan pareilla ei ole mahdollista käyttää sukusoluja, joiden luovuttaja voitaisiin vahvistaa isäksi.
Kyseessä täytyy olla valmisteluvaiheessa tapahtunut lakitekninen virhe, sillä äitiyden vahvistaminen tarkoitettiin alun perin toissijaiseksi isyyden vahvistamiseen nähden. Tosiasiassa tämä järjestely johtaa kuitenkin siihen, että naispareille annetusta hedelmöityshoidosta syntyneelle lapselle ei voida vahvistaa isää koskaan. Ei vaikka kaikki osapuolet sitä yhdessä haluaisivat.
Lakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on saada jo varhaisessa vaiheessa lapselle vahvistettua äidin naispuolinen kumppani toiseksi juridiseksi vanhemmaksi. Lakivaliokunnalle annetuista lausunnoista kuitenkin ilmenee (esim. Monimuotoiset perheet -verkosto), että kaikki naisparit eivät tätä välttämättä halua. Lisäksi on mahdollista, että lapselle vahvistettavaksi aiotulle äidille sattuu jotain joko ennen tai jälkeen äitiyden vahvistamisen tai että lapsen synnyttänyt äiti ja hänen naispuolinen kumppaninsa riitautuvat ennen äitiyden vahvistamista. Näissäkään tapauksissa ei lapselle voitaisi enää vahvistaa isää toiseksi vanhemmaksi.
Lakiehdotuksen hyväksyminen johtaisi myös vallitsevan oikeustilan heikentymiseen, sillä tällä hetkellä naispareilla on mahdollista käyttää myös sellaisia sukusoluja, joiden luovuttajan isyys voidaan vahvistaa joko ennen hedelmöityshoitoa tai sen jälkeen annetun suostumuksen perusteella (isyyslaki 3.3 §).
Lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa lapsiasiavaltuutettu korostaa, että vanhemmuuden sääntelyssä tulee lahtokohtana olla lapsen oikeus vanhempiin, ei vanhempien oikeus lapseen. Lakiehdotuksen arvioinnissa tulee ensisijaisesti tarkastella lapsen etua ja oikeuksia suhteessa lapsen perusoikeuksiin. Lapsen yhdenvertaisuus on laajempi kysymys kuin eri perhemuotojen yhdenvertaisuuden tarkastelu. Tältä osin lakiehdotus ja siitä annettu valtiosääntöoikeudellinen lausunto ovat selkeästi puutteellisia.
Perustuslain 6.3 §:n mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tässä lakiehdotuksessa tämä ei toteudu.
Ensinnäkään tämän sääntelyn kohteena olevalta lapsiryhmältä lopullisesti poistettavaksi esitettyä mahdollisuutta saada isyys asianmukaisesti vahvistettua ei ole tarkasteltu lainkaan perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Ei vaikka kyseessä on selkeä heikennys myös vallitsevaan oikeustilaan nähden. Kysymys on yhdenvertaisuuteen kuuluvasta lapsen tasa-arvoisesta kohtelusta, josta siis lakiehdotuksessa esitetään poikettavaksi. Myös isyyslain keskeinen periaate, että lapsi 15-vuotta täytetään voisi määrätä itse omasta sukuasemastaan, sivuutetaan lapselle kuuluvana oikeutena lakiehdotuksessa kokonaan. Tämäkin on perusoikeuskysymys, siis että voiko lapsi yhdenvertaisesti vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Edellä esitetyn perusteella on todettava, että lakiehdotus on ongelmallinen suhteessa perustuslain 6.3 §:n yhdenvertaisuuden periaatteen ja lakivaliokunnalle annettujen lausuntojen perusteella (esim. prof. Ahti Saarenpää) myös perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojan kannalta. Näin ollen lakiehdotuksesta tulisi hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.
Jos tuon lukee niin Anttinen ei tuossa pysty kertomaan miten äiityslaki tekee noita asioita mitä hän väittää. Hänhän ainoastaan väittää että tekee ilman perusteluja itse laista.
Lahkolaiset saa hillua ihan rauhassa. Ei vaikuta asiaan. Ongelmahan on heille homoseksuaalisuus eikä mikään muu.
Mihin lahkoon Anttila kuuluu 😳❓
Ihminen kuuluu sukuun Homo ja kädellisten Primates lahkon isojen ihmisapinoiden Hominidae heimoon.
Nämä fundishihhulit kuuluvat heimoon vajakit ja heimo on 'ainoa oikea uskova.'
Tulevat vittu paskaansa meille normaaleille ihmisille tuputtamaan.
Sinulla taitaa olla vaikeuksia sosiaalisissa taidoissasi 🤗
Kiva juttu, että tämäkin aihe tuli viimeinkin tänne keskusteluun. Olikin jo korkea aika, kun ei sitä ole käsitelty vielä kovin montaa kertaa viimeisen viikon aikana. Varmasti monta asiaa on muuttunut siitä,kun tämä aihe viimeksi oli esillä.
Eikö ikuinen isättömyys seuraa aina silloinkin, kun hedelmöityshoidoilla alkunsa saanut lapsi tulee ei-biologisen toisen vanhemman adoptoimaksi lesbopariskunnalla? Miten tunnustamiskäytäntö poikkeaisi tässä perheensisäisestä adoptiosta?
NIin, äotiyslaki ei muuta tätä isyysasiaa millään lailla.
Lesbopareille ei anneta adoptiolapsia!
Minusta lapsen oikeus tuntea biologiset vanhempansa on ihmisoikeus. Ei sitä voi kukaan evätä. Ei edes hedelmällisyyshoidoissa siittiöitä antava isä. Siksihän isän etsimiseen ja tunnustamiseen käytetään paljon voimavaroja jos lapsi myöhemmin kuitenkin haluaa tietää.
Lapsenoikeus tulee olla aina etusijalla, ei sitä pitäisi isältä edes kysyä haluaako hän paljastaa hedelmällisyyshoidossa isyyttään.
Lapsen äidin ei tietenkään tarvitse sitä tietää, mutta minusta on väärin, ettei lapsi itsekkään saa koskaan tietää kuka on hänen isänsä.
Koskeeko tämä oikeus myös niitä tilanteita, joissa heteropari on käyttänyt ulkopuolisen luovuttajan siittiöitä hedelmöityksessä?
Mielestäni kyllä. Eihän se tilanne siitä muutu sen mukaan, mitä seksuaalista suuntausta pari edustaa.
Lapsella on aina oikeus omiin vanhempiinsa olipa tilanne mikä hyvänsä.
Kukaan ei saa lapsen puolesta päättää siitä saako hän tuntea vanhempansa.
"Minusta lapsen oikeus tuntea biologiset vanhempansa on ihmisoikeus."
Jos olet tuota mieltä niin oikeat kohteet vastustukselle ovat isyyslaki ja laki hedelmööityshoidoista.
Edlleenkin.
Myös uskovaisilla on paljon lapsia jotka eivät saa tietää biologista isäänsä. Äiti sen tietää mutta ei aina kerro.
"hedelmöityshoitolain mukaan [mies-nais]pareilla ei ole mahdollista käyttää sukusoluja, joiden luovuttaja voitaisiin vahvistaa isäksi." (Jyrki Anttinen)
Anttista ei häiritse se, että mies-nais-pari voi käyttää sukusoluja, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa isäksi, vaan se, että myös naispari voisi jatkossa käyttää noita samoja sukusoluja.
Molemmissa tapauksissa lapsi saa viimeistään 18 v tietää biologisen isänsä, mutta ei saa perintöoikeutta ja muita lapsen oikeuksia biologiseen isäänsä.
Anttinen yrittää hämätä kuten kunnon kiero krisseli, mutta tässä vaiheessa voidaan sanoa, että turhaa on työnsä, äitiyslaki menee läpi että heilahtaa.
Joko siskontyttösi on käynyt siemennettävävä?
Älkää miehet antako lespoille siemeniä. Naisparit eivät tarviset lapsia eikä homoparit. Ottakoot koiria. Itse en anna hyviä siemeniä spermapankkiin.