Onko mahdollista että pahoja henkiä ulos ajamisella ja sillä pelottelemisella halutaan vaientas henkienerottamisen lahjalla varustettuja kuin myös saada uskovaiset epäilemään omia lahjojaan, että ne olisivat pahasta. Nimittäin eräälle naisella, joka koki omaavansa henkienerottamisen lahjan yksi evankelista kertoi sen olleen perkeleestiä ja niin hän alkoi ajamaan pahaa henkeä pois. Miten tuo on selitettävissä ja oliko naisen lahja oikeasti Jumalasta vai pahasta?
Mitä ajattelette
Mistäsentietää
34403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei tuossa kuviossa kuulosta olevan täyspäisiä ihmisiä lainkaan. Parasta kiertää kaukaa kaikki.
On se kumma, ettei yhteiskunta pysty näitä heikkolahjaisia suojelemaan taikauskolta.
Se on hyvä, että tuollaiset älykkäät kiertävät 24/7 palstoja solvaamassa uskovaisia.
Halveksunta loppuu heti, kun yksikin jumala manataan esiin.
Tosin useimmat joutuvat pettymään havaitessaan oman jumalansa epäjumalaksi.
Reagoit älykkäästi. Lapset ovat samanlaisia. Kun iso ei usko, aloitetaan vihkiminen. Jos ei usko vieläkään, alkaa raivaaminen.
Yritätkö kääntää keskustelun valloittavaan persoonaani luonnostaan epärehellisen uskonharhaisen tavoin?
Valitettava tosiasia on useimpien uskonharhaisten epärehellisyys tosiasioiden äärellä. Melkein toivoisin jonkin jumalolennon ilmaantuvan ja huomauttavan jumalalliseen tapaansa itseäänkin huijaaville taikauskoisille mistä tipi pissii.
Älä höpötä ja yritä vedota tuohon ja tehdä minusta valehtelijaa. Vetoat tuohon halutessasi loukata, koska tiedät, että uskovaiset eivät halua olla valehtelijoita. Sorrut alhaiseen temppuun.
Ei tuo sinunkaan touhusi vaikuta kovin terveeltä jos suoraan sanon.
Alkaako vanne kiristää pään ympärillä?
Uskovainen valehtelee tietoisesti väittäessään jumalansa olevan olemassa.
Valehtelijaksi tällaista uskonharhaista ihmistä on syytä kutsua, koska hän ei pyynnöistä huolimatta pysty esittämään todisteita väitteensä taakse.
Ei oikeastaan, kiristääkö sinulla uskovaisten "valehtelu"? Oletko koskaan rukoillut?
Kovin on ollut nk. epäraitista tuo aloittajan kertoma tapaus.
Minä veikkaisin saarnamiehen kateutta, tai todellakin halua vaientaa nainen joka havaitsi hänen toimissaan epäraittiutta.
Näin itse asian veikkaisin, en tiedä, mutta oma "henkeni" vinkkaa, että näin se on mahdollisesti ollut.
Kyseessä lienee jokin pienempi pulju, yhden saarnamiehen ympärille ja johtajuuteen rakennettu, eli täysin epäraamatullinen seurakunta ja johon muutama raitishenkinenkin eksynyt. Sitten kun tällainen avaa suunsa, niin jossei koko seurakunta kimpussa, niin ainakin tuo arvostelua kestämätön "pyhä mies"!
Tällaiset lahkot kannattaa kiertää ja luottaa enemmän tunnustettuihin kristillisiin kirkkokuntiin, ihan vaikka luterilaiseenkin, kunhan sielläkin seurakunnassa säilyttää raittiuden hengen, eikä suostu mukaan mahd. jumalattomuuteen, jos sellaista ilmenee.
Nykypäivänä ei liene missään täysin puhdashenkisiä seurakuntia, kaikkialle ovat juudakset tiensä löytäneet ja näin täytyy ollakin. Huolestuttava olisi seurakunta ja yksilökristittykin, joka ei myös perkelettä kiinnostaisi. Mutta hallitsemaan sitä ei pidä päästää.
Mainittu nainen on siis eräänlainen, aito marttyyri ja ottakoon tämän itselleen kunniana.
.
Kyseessä tunnettu viersileva evankelista ja nainen pienestä seurakunnasta, joka kertoi omistavansa henkienerottamisen armolahjan. Nainen vapautettiin "lahjastaan" tunteja kestäneessä sessiossa.
En luottaisi enää edes kuuluisiin evankelistoihin. Varokaa näitä.
Siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään totuus asiassa tuli esille.
Syynä tosiaankin on uskovien kateus, joka sanelee seurakunnan toimet. Ja yleensä ns. 'yhden miehen orkesterille' ei mikään toiselle ja varsinkaan vierailevalle uskovalle Pyhän Hengen jakama armolahja ole laisinkaan sovelias, jos lahjalla varustettu kyenee osoittamaan seurakunnan paimenen eksyneen pois totuudeta ja saarnaamaan löperöpuhetta omasta vakkasestaan.
Miten tuon kyseisen naisen vapautuminen lahjastaan toteutui?
Kova eksytys menossa :( Eksytetään Jeesuksen nimessä.
En tiedä, koska en tunne häntä sen enempää.
Miksi nainen 1) kävi ilmoittamassa evankelistalle, että hänellä on ko. armolahja, 2) alistui tuntien sessioon siitä vapautumiseksi????
Tarina on täysin pimeä ja ristiriitainen. Kasvoin seurakunnassa, jossa joka toinen kuvitteli, että heillä oli ko. lahja. Ja sitä käytetiin hengellisen vallankäytön välineenä niitä vastaan, jotka olivat jostakin asiasta eri mieltä. He kaikki olivat "väärässä hengessä".
Olen nähnyt aivan liikaa epäraitista toimintaa "lahjan" ympärillä. Lahjahan on tarkoitettu avuksi esirukoustilanteissa, ei lyömäaseeksi. Lahjan käyttö vaatii suurta vastuullisuutta. Kaikkea mitä tietää ja näkee, ei ole joka tilanteessa tarkoituskaan sanoa ääneen.
Tiedän nimittäin tapauksia, joissa henkilö on hengellisen puoskaroinnin jälkeen joutunut psykoosiin ja päätynyt sairaalaan.
Sotket saarnojen raamatullisen arvioinnin ja henkien tunnistamisen armolahjan keskenään. Ne ovat täysin eri asioita.
Puhuttua sanaa arvioidaan puhtaasti raamatun perusteella. Väärän opin tunnistamiseen tarvitaan raamatun tuntemusta, ei armolahjaa. Ja jos asiaa lähtee kommentoimaan, niin pitää osata kertoa missä oppi menee raamatun mukaan vikaan. Pelkkä vääräoppisen leiman lyöminen otsaan ei ole raamatullista arviointia. Sillä arvioinnin on oltava myös rakkaudellista ja rakentavaa.
Henkien tunnistamisen armolahjaa tarvitaan joskus esim. esirukouspalvelussa. Sillä rukoiltavaksi tulevat ihmiset eivät aina osaa tai halua kertoa mikä heidän ongelmansa on. Esirukoilija saa lahjan kautta tietoa tilanteesta, jotta hän voisi rukoilla oikein.
Ajattelen, että väärä oppi ja väärä opetus tulee väärän hengen vaikutuksesta, joka sotkee saarnaajan ajatukset niin, että se on yhtä sekamelskaa koko luento.
Noinhan se yleensä käytännössä pastorin saarnaaman sanan tarkasteleminen menee, että seurakuntalaiset seuraavat puhuttua sanankohtaa omista Raamatuistaan.
Tuo evankelista ei näytä tuntevan Jumalan Sanaa.
On myös aika erikoista käydä ilmoittamassa vierailevalle puhujalle, että minulla on henkien erottamisen armolahja. Se kertoo vähintäänkin kypsymättömyydestä. Jos juttu on totta, siinä on jotain omituista puolin ja toisin.
Jos kyseessä oli kotikokous, jollaisissa itsekin olen käynyt, niin niissä tulee puhuttua puolin ja toisin monenlaista etenkin puheen jälkeen.
Kyll se henki erottuu, pierussa on muuten haju kuuroja varten.
Vaikka puhelias joskus olenkin, niin ei tulisi sellaisessakaan tilanteessa mieleen kertoa kenellekään lahjoistani tai lahjattomuudestani. Koska en ole lapsi, jonka pitää esitellä lelujani. Suhtaudun PH:n lahjoihin työkaluina, en esittelyn välineinä.
Mistä me tiedämme onko hän esitellyt lahjojaan tai onko tullut keskustelussa muuten ilmi, kun ei olla oltu paikalla. Ei tiedä millainen on ollut tilanne. Eii heti ensimmäisenä tarvi ajatella sitä pahinta vaihtoehtoa.
Niin. Miksi edes aloit keskustelemaan tästä, kun et itsekään tiedä mitä oikeasti tapahtui?
Mietittäväksi ja keskusteluksi. Pohdittavaksi.
Minä olen tavannut kymmeniä ihmisiä, jotka väittävät, että heillä on henkien erottamisen lahja, mutta vain parilla on ehkä ollut. Valitettavasti opetus armolahjoista on hyvin vähäistä ja puutteellista seurakunnissa.
Tuo on minunkin kokemukseni asiasta viimeisten 40 vuoden ajalta. On aika yleistä, että ihminen kuvittelee omistavansa jonkun armolahjan, vaikka näin ei selvästi olekaan. Sitä kutsutaan hengelliseksi pätemisen tarpeeksi.
Onko varmaa, ettei evankelistoissa voi olla tuota samaa puoskarointia?
Annetaanko seurakunnissa toteuttaa henkien erottamisen armolahjaa?
Eipä enää monissakaan, niinkuin ei muitakaan armolahjoja, jos paikalla on vierailevia uskovaisia. Ujousko vaivannee, vai itsekkyys. Meinaan sitten, kun vieraat poistuvat, armolahjat toimivat jäljellejääneitten seurakuntalaisten keskuudessa.
Seurakuntien tulee voittaa sieluja Jumalalle. Henkien erottamisen armolahjaa tarvitaan seurakuntien raittiina pysymiseen. Olkaa korvat avoinna. Viimeisien aikojen loppu on käsillä. Kuunnelkaa ja Valvokaa. Koetelkaa henget. Älkää eksykö. Julistakaa evankeliumia. Hoitakaa, rakastakaa, kantakaa, ohjatkaa, rukoilkaa kärsivien kanssa. Pitäkää huoli sisäistäminen ja veljistänne, ettei teille pahasti kävisi.
Laajasti ottaen armolahjat eivät toimi seurakunnissa enkä ole edes varma annettaisiinko niiden toimia. Riippuu seurakunnasta ja sen johtajista. Jotkut johtajat ovat innokkaita kieltämään sellaiset armolahjat joita heillä ei itsellään ole.
Seurakunnissa kuvitellaan, että kielilläpuhumisen lahja ja profetian lahja riittävät mutta nekin toimivat usein väärin. Sellaiset armolahjat, jotka voisivat puhdistaa ja suojella seurakuntaa, eivät toimi.
Jos jollain uskovaisella on nk. armolahjoja, hänen ei tarvitse niitä erikseen mainostaa. Armolahja toimii, kun toimii. Ei siihen erillistä ilmoitusta tarvita. He, joita asia koskettaa, huomaavat kyllä asian, tai sitten eivät. Jumalan Henki vahvistaa tämän tiedon muissa, joilla armolahjoja on.
Mikäli jollain on nk. henkien erottamisen armolahja, miksi hänen pitäisi mennä se jollekin saarnaajanplantulle erikseen ilmoittamaan? Senkun ilmoittaa itse asian, jonka Henki tahtoo hänen kauttaan ilmoittaa, tai sitten, jos Pyhä Henki itse ei halua asiaa ilmaista, miksi mennä sitä tarpeettomasti mainostamaan?
Lukemattomilla, miljoonilla uskovaisilla on erilaisia Pyhän Hengen armolahjoja, mutta pitävät asian omana tietonaan, ainoastaan sallien itse armolahjojen toimia. Jos hengellisessä tilaisuudessa joku alkaa rukoilla kielillä, ei hänen ensin tarvitse kuuluttaa: "Kuulkaa, minullapa on kielilläpuhumisen armolahja!"
Kielillärukous voi olla rauhallista, hiljaista, jopa ajatuksissaan voi rukoilla kielillä. Ei kielilläpuhe edellytä kovaäänistä huutoa, aivan kuin Jumala olisi huonokuuloinen. Jos joku ei kykene hiljaisuuteen, huutakoon, mutta tämä ei ole asian välttämätön edellytys.