Olisko järkeä rakentaa reaktori (pieni) pelkkää lämmöntuotantoa varten; siis "ydinvoimakaukolämpölaitos".
pohdiskelua
sillisallad
351134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Täytyy myöntää, että minä en tiedä miten suuria lämpölaitoksia on olemassa, siis ihan pelkkää lämmöntuottoa varten, mutta suurin osa niistä lämpölaitoksista mitä olen nähnyt ovat olleet miehittämättömiä raskasöljy-laitoksia...
Tarkoitan vaan, että oletko ajatellut ydinkaukolämpölaitoksista miehitettyjä, vai miehittämättömiä?
Ja toisaalta, haittaisiko kauheasti, jos siinä olisi mukana joku pieni turbiini sähköntuottoa varten?
varmaankin ko laitoksen pitäisi olla miehitetty. Minäkään en tiedä, mitä kokoluokkaa Suomessa suurimmat raskasöljylaitokset ovat (koetan hakea netistä).Ajattelin vaan hetken mielijohteesta näin: Sähköntuottaminen ydinvoimalla on kannattavaa 30-40%:n hyötysuhteella. Pelkällä lämmöntuotannolla hyötysuhde olisi selkeästi parempi, joten näin tuotettu lämpöenergia olisi huomattavasti edullisempaa kuin esim raskaalla polttoöljyllä tuotettu?
"mitä kokoluokkaa Suomessa suurimmat raskasöljylaitokset ovat"
Suurin raskasta polttoöljyä käyttävä kaukolämpölaitos (Ruskeasuon lämpökeskus Helsingissä) taitaa olla lämpöteholtaan 280 MW:n luokkaa. Suurin pelkkää lämpöä tuottava voimalaitos on maakaasua käyttävä on Lassilan lämpökeskus (334 MW, myöskin Helsingissä).
Sinänsä suurin osa kaukolämmöstä tulee pk-seudulla chp-laitoksista, jotka pääsevät kokonaishyötysuhteessa käytännössä samaan kuin erillinenkin lämmöntuotanto.
Millainenhan semmosen terroriuhka olis?
tietenkin koskee kaikkia laitoksia, jos siltä kannalta haluaa pohtia. Esim vesilaitokset...Suomessakin pääsisi terroristi helposti mihin tahansa vesilaitokseen sekoittelemaan omia "lisäaineitaan" juomaveteen.
Lisättäkööt vielä tähän, että melko huono tilanne siitäkin syntyisi jos joku lastaisi pakettiautoon 1000 kiloa räjähteitä, ja ajaisi sen auton räjähdelastissa vesitornin vierelle... Ja jos 1000 kiloa ei riitä, niin ainahan voidaan ottaa mallia WTC-iskuista ja käyttää lentokoneita...
Millaisethan vaikutukset terrori-iskulla ydinkaukolämpövoimalaan voisi olla
a) lyhyellä (muutaman kuukauden) ajanjaksolla
b) pitkällä (usean 10 vuoden) ajanjaksolla
c) hyvin pitkällä (useiden sukupolvien pituisella) ajanjaksolla
seuraukset olisivat vakavia. Ei kai kukaan ole siitä asiasta eri mieltä? Terrorismia vastaan ei kuitenkaan voi taistella rakentamalla "pomminvarmoja" rakenteita; keinot täytyy löytää muualta!
Etkö sinä ole muuten kovasti liputtanut hajautetun tuotannon puolesta?
Tuossahan ehdotetaan nimenomaan hajautettua tuotantoa, eli mikä mättää?
"Millaisethan vaikutukset terrori-iskulla ydinkaukolämpövoimalaan voisi olla
a) lyhyellä (muutaman kuukauden) ajanjaksolla
b) pitkällä (usean 10 vuoden) ajanjaksolla
c) hyvin pitkällä (useiden sukupolvien pituisella) ajanjaksolla"
Olettaen, ettei iskuun käytetä ydinpommia...
a: iskun välittömät seuraukset... Jos iskussa käytetään esim. räjähteitä, niin lähialueilla saattaa joitain ikkunoita rikkoutua, vähän riippuen tavasta jolla räjähteitä käytetään, voimalan sijainnista asutukseen nähden, ja tietenkin pommin voimakkuudesta.
Suojarakennus saattaa vaurioitua, ja jopa tuhoutua. Itse laitos saattaa muutenkin vaurioitua melko pahasti... Putkia ja kiertovesipumppuja saattaa tärveltyä korjauskelvottomiksi. Sähkölaitteet ja elektroniikka ovat myös vaarassa.
Jos reaktorin lämmönvaihtimet, ja hätäpysäytys-järjestelmä, varavirtajärjestelmineen sijoitetaan säteilysuojan sisään, niin ne eivät ole vaarassa. Säteilysuoja kestää kyllä melkein mitä vaan. Käytännössä vain ydinpommi tuhoaa sen... Tai no, jos terroristit poraisivat siihen säteilysuojaan metrin parin syvyiset reiät ja asettelisivat räjähteet sinne, niin ehkäpä siitä voisi jonkun palan saada lohkaistua irti...
b: Laitoksen kärsimät vauriot ja ymmärrettävistä syistä vihastuneiden asiakkaiden korvausvaatimukset tulevat maksamaan laitoksen omistajalle melkoisen summan... Mahdollisista vakuutuksista, ja päättäjistä vähän riippuu se, kuka jää "maksumieheksi"... Jos lasku jää yrittäjälle, niin on olemassa se mahdollisuus, ettei yritys selviä, vaan ajautuu konkurssiin, ja lasku jää yhteiskunnan maksettavaksi...
c: ei mitään.
"Terrorismia vastaan ei kuitenkaan voi taistella rakentamalla "pomminvarmoja" rakenteita; keinot täytyy löytää muualta!"
Mistä keinot ja millaisia ne voisi olla?
semmosta haluavalle
mutta ihan hauska se oli lukee :D
vastaisen taistelun keinojen pohtiminen ei kuulu tälle palstalle. Tarkoitin lähinnä sitä, että pitäisi paneutua enemmän syihin kuin seuraamuksiin.
niin kauan kuin terrorismia on, niin mitä keinoja on vähentää terrori-iskun mahdollisuutta kaukolämpöydinvoimalaan? sanoithan:
"
kiistämättä
Kirjoittanut: sillisallad 13.2.2005 klo 10.43
seuraukset olisivat vakavia. Ei kai kukaan ole siitä asiasta eri mieltä? Terrorismia vastaan ei kuitenkaan voi taistella rakentamalla "pomminvarmoja" rakenteita; keinot täytyy löytää muualta!
"
Minä tiedän miten ydinvoimalan voi suojella terrori-iskulta.
Se menee näin: Ydinvoimala rakennetaan aukealle jossa vapaata aukeaa on vähintään 120 metriä jokasuuntaan ydinvoimalalle johtava tie rakennetaan mutkittelemaan ja ympäröidään matalalla tiilimuurilla ja aukean reunat on ympäröity aidalla. Voimalaa ympäröivä aukea pidetään keinotekoisesti sora-aukeana ja se miinoitettan telamiinoilla ja viuhkamiinoilla joista luonnollisesti on tehty kartoite.
Voimalan ympärille tulisi rakentaa mahdollisuus sulkupalloihin.
Hyvin perusteltu arvio. Havaintoainesto tukee sanomaasi: ydinvoimaloiden teräsbetonirakenteita on testattu räjäytyksillä, puhkaisuyrityksillä, jopa lentämällä kauko-ohjattu hävittäjälentokone päin. Kokemuksesta siis tiedämme, että kohtuullisella vaivalla ei merkityksellistä vahinkoa ydinvoimalan tukevimmille rakenteille saa aikaiseksi. Epäilemättä tämä on yksi syy miksi yksikään terroristi ei ole koskaan yrittänyt iskeä mitään ydinvoimalaa vastaan.
Sen sijaan terroristit iskevät jatkuvasti ydinvoimalle vaihtoehtoisia energialähteitä vastaan koska ne ovat paljon heikompia ja houkuttelevampia maaleja. Esim. Irakissa öljyntuotanto on terroristien maalina jatkuvasti.
Kokemus kertoo meille paljon. Nämä asiat tiedetään koska niitä on kokeiltu ja historia on opettanut meitä tässä. Terroristit eivät ole koskaan ydinvoimalaa maalikseen valinneet ja testit osoittavat että maalina se olisi hyvin hankala ja kannattamaton.
Valitettavasti yhteiskunnassamme on paljon heikompia kohtia: esim. vesihuolto, liikenne, ydinvoimaa vaarallisemmat energianlähteet ym.
Ruotsalaiset tuon jo kehittivät huippuunsa. Täysin passiivisilla turvajärjestelmillä toimivan. Vastaajakaan, saati sitten oppineempi, ei olisi voinut väittää, että turvajärjestelmät eivät toimisi.
Ei mennyt kaupaksi, vaikka eka ostaja olisi saanut sen lähes lahjaksi.
"Ei mennyt kaupaksi, vaikka eka ostaja olisi saanut sen lähes lahjaksi."
Tuossa se nyt nähdään mitä ydinfobia ja ideologinen vastustus saavat aikaan...
Polttakaa vihreät vaan hiiltä ja öljyä sehän sopii oikein hyvin teidän tuomionpäivä-profetioihin! Varsinaisia uskonlahkoja nuo eko-hihhulit...
Terroriuhka?
Kirjoittanut: Vastaaja 13.2.2005 klo 09.59
Millainenhan semmosen terroriuhka olis?
"Vastaajakaan, saati sitten oppineempi, ei olisi voinut väittää, että turvajärjestelmät eivät toimisi."
Oliskohan aika oppia kysymään jo vähemmän oppineilta? Millaiset turvatoimet terrori-iskun varalta?
Betonia saisi päälle riittävästi, joten terroritouhu olisi vaikeaa.
Maisemallinen haitta hoituisi siinä samalla.
Laitos oli alunperinkin suunniteltu sijoitettavaksi maan alle.
Sulta tulee tuota juttua niin pätkissä, etten jaksa kysellä kaikkea erikseen. Onko jossain netissä niinku jotain kuvausta systeemistä?
Voin hakea itsekin kun annat jotain vinkkiä hakusanoista.
Löysin runsaasti tietoa kymmenessä sekunnissa.
Mielenkiintoista.
http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/arkisto/urbaanireaktori99/urbaanireaktori9901.html
"
Kiihkeimmän ydinvoimabuumin aikana 1970-luvun alussa kunnat suunnittelivat rakentavansa ydinvoimaa joka niemeen ja notkoon. Voimaloiden piti lisäksi sijaita mahdollisimman lähellä kaupunkia, jotta hukkalämpö olisi voitu käyttää kaukolämmitykseen.
Helsinkiin alettiin puuhata omia ydinvoimaloita 1960-luvun lopulla. Kaupunki halusi rakentaa sähköä ja lämpöä tuottavan suurvoimalan Vuosaareen, ja tarkoitukseen oli jo varattu tonttikin Uutelan niemestä. Voimalaitosta ei haluttu rakentaa etäämmälle keskustasta, koska kaukolämmön kuljettaminen olisi saattanut tulla kannattamattomaksi.
Myöhemmin pääkaupunkiseudun kunnat ehdottivat Vuosaaren voimalan lisäksi toista ydinvoimalaitosta muun muassa Espoon Miessaareen, joka on parin kilometrin päässä Westendistä. 1970-luvun lopulla ehdotettiin sijoituspaikaksi Espoon Suomenojaa, joka on reilun kilometrin päässä Matinkylästä.
IVO halusi ydinvoimalan Inkoon Kopparnäsiin, 40 kilometrin päähän Helsingistä. Kaikki eivät pääkaupunkiseudulla kuitenkaan olleet siihen tyytyväisiä, sillä niin kaukaa johdettu kaukolämpö olisi tullut kalliiksi.
Pääkaupunkiseudulla harkittiin kaikkiaan toistakymmentä suurvoimalaitoksen paikkaa.
Kaupunkireaktoreita Kehä I:n tuntumaan
Suurvoimaloiden rinnalla Helsinkiin oli ehdolla pienempiä, pelkkää kaukolämpöä tuottavia ydinlämpölaitoksia, jotka oli varta vasten suunniteltu kaupunkien asutuskeskuksien lähelle.
Asea Atomin (nykyinen ABB Atom) Secure-ydinlämpövoimalaa pidettiin tavallisia ydinvoimaloita merkittävästi turvallisempana. Secure tuleekin sanoista Safe and Environmentally Clean Urban Reactor - turvallinen ja ympäristön kannalta puhdas kaupunkireaktori.
Monet ydinvoima-asiantuntijat pitävät yhä Securen turvallisuusideaa niin varmana, että voimalaitos voitaisiin sijoittaa vaikka keskelle Helsinkiä. Securessa muun muassa reaktorin veden lämpötila ja paine ovat tavallista alempia. Häiriöiden sattuessa reaktorin on määrä sammua itsestään eikä se tarvitse aktiivisia varajärjestelmiä.
Secure suunniteltiin ulkonäöltäänkin kaupunkimiljööseen sopivaksi. Se ei olisi ollut kooltaan juuri tavallista kerrostaloa suurempi. Securelle oli ehdolla yhteensä 38 eri paikkaa pääkaupunkiseudulla, moni niistä oli Kehä I:n tuntumassa, kuten Kivikko. Vaikka Securea pidettiin 1980-luvun alkuvuosille saakka kaikkein taloudellisimpana vaihtoehtona Helsingille, sitä ei haluttu rakentaa ensimmäisenä maailmassa - eikä sitä ole rakennettu minnekään muuallekaan.
"
" Se ei olisi ollut kooltaan juuri tavallista kerrostaloa suurempi. "
Kerrostalo maan alle?
joojoo
Kaiken matskunhan pitäisi olla suomeksi.
Et ole tainnut kuulla louhinnasta? Saadaan aikaiseksi isojakin kuoppia.
joojoojoo
Tuo se ABB-Atomin laitos oli nimeltään. Se suunniteltiin 80-luvulla, mutta hanke haudattiin 90-luvulla.
"Asea Atomin (nykyinen ABB Atom) Secure-ydinlämpövoimalaa pidettiin tavallisia ydinvoimaloita merkittävästi turvallisempana. Secure tuleekin sanoista Safe and Environmentally Clean Urban Reactor - turvallinen ja ympäristön kannalta puhdas kaupunkireaktori.
Monet ydinvoima-asiantuntijat pitävät yhä Securen turvallisuusideaa niin varmana, että voimalaitos voitaisiin sijoittaa vaikka keskelle Helsinkiä. Securessa muun muassa reaktorin veden lämpötila ja paine ovat tavallista alempia. Häiriöiden sattuessa reaktorin on määrä sammua itsestään eikä se tarvitse aktiivisia varajärjestelmiä.
Secure suunniteltiin ulkonäöltäänkin kaupunkimiljööseen sopivaksi. Se ei olisi ollut kooltaan juuri tavallista kerrostaloa suurempi. Securelle oli ehdolla yhteensä 38 eri paikkaa pääkaupunkiseudulla, moni niistä oli Kehä I:n tuntumassa, kuten Kivikko. Vaikka Securea pidettiin 1980-luvun alkuvuosille saakka kaikkein taloudellisimpana vaihtoehtona Helsingille, sitä ei haluttu rakentaa ensimmäisenä maailmassa - eikä sitä ole rakennettu minnekään muuallekaan.
"
Siinä, että ydinvoimalassa EI VOI TAPAHTUA MITÄÄN VAKAVAA ONNETTOMUUTTA ei ole yhtään mitään uutta. Ja jos tapahtuukin niin se ei ole onnettomuus vaan ihan tahallaan aiheutettu. Mutta ei tuota korkeaa veisua edes veisaajat itse usko.
Maan alle sijoitettu, ulkonäöltään urbaaniin ympäristöön suunniteltu kerrostalon kokoinen lämpöydinvoimala olisi kyllä ihan kiva nähtävyys :D
Mistä se varalämpö jos reaktori pitää ajaa nopeasti alas?
Teoriassa voitaisiin ottaa lämmityshöyryä kahdenkin reaktorin perässä olevista turpiineista.
Vuosihuoltojen tms. takia voi tulla tilanne, että molemmat ovat samaan aikaan alhaalla. Varakattila on kallis. Suuren sellaisen ylösajokin on hidasta.
Tietysti voidaan tehdä samoin kuin ydinvoimaloissa. Toisen yksikön ollessa alhaalla on apukattila käynnissä.
Vuosihuollon aikana varalämpö tehdään sähköllä.
Esim silloin kun Norjasta saa edullista vesisähköä.
Suuri sähkökattilakin on kallis. Kyllä öljykattila on parempi. Seisokkeja voi tulla talvellakin, ja ydinvoimalan seistessä sähköstä on pula.
Varavoimana voidaan silloin käyttää vaikka norjan vesisähköä.
Kyllä yhden lämpöreaktorin verran löytyy aina sähköä markkinoilta. Jos ei mu auta niin käynnistetään kaasuturbiinit.
Sähkökatilan voi vaikka hajauttaa kiinteistöiden lämmönvaihtimiin. Eivät ne vastukset paljon tilaa vie. Voidaan asentaa vaikka sarjaan putkeen.
Siitä on lähdettävä, että lämpöä tulee myyjältä joka tilanteessa, jos putket kestävät. Muuten ei menestytä kilpailussa.
Kyllä sähkökattila tulee halvemmaksi kuin erilliset lämmittimet.
Kaasuturpiinit ovat huonoja hyötysuhteeltaan. Tulee kallista lämpöä.
"Mistä se varalämpö jos reaktori pitää ajaa nopeasti alas?"
Yhtä hyvin voitaisiin samaa kysyä vaikka kyseessä olisi ihan vaan tavallinen raskasöljylaitos.
30 asteen pakkasessa ei ole huoltomiehellä helppoa kun semmoinen sammuu... Nimittäin sen lisäksi että talot jäähtyvät aika äkkiä, on olemassa semmoinenkin vaara että se raskasöljy muuttuu kiinteäksi.
Voidaankin kysyä, että onko kaukolämpölaitoksilla yleensäkään varauduttu vikatiloihin riittävästi. Kävivät ne sitten uraanilla, hiilellä tai raskaalla polttoöljyllä. Varalämpö kysymys on ihan sama lämmönlähteestä riippumatta.
Jos tuommoinen rakennettaisiin olemassa olevaa kapasiteettia korvaamaan, niin yksi vaihtoehto olisi tietysti entisen laitoksen säästäminen varavoimalaksi... En väitä että se olisi paras vaihtoehto, mutta siitäkin huolimatta se on kuitenkin yksi vaihtoehto (muiden joukossa).