... vaarantaa Euroopan turvallisuutta ja vahingoittaa Suomen kansainvälistä asemaa. Näin toteaa Britannian entinen apulaispuolustusministeri ja turvallisuuspolitiikan tutkija William Hopkinson Turun Sanomissa tänään.
Hopkinson sanoo myös, että "Te suomalaiset sanotte yhtäältä, että te olette sotilaallisesti liittoutumattomia. Kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä se tarkoittaa. Toisaalta te sanotte, että otatte osaa eurooppalaisen puolustusyhteistyön syntyyn."
Olisikohan hallituksen aika tunnustaa tosiasioita ja ryhtyä töihin asioiden parantamiseksi?
Perinteisesti hallitus Tuomiojan ja Vanhasen johdolla on pistänyt näissä asioissa pään pensaaseen ja haukkunut muut keskustelijat, mikä on totaalisen tyhmää kun kohta puoli maailmaa ihmettelee mitä täällä oikein tehdään.
Hopkinson sanoo myös, että "Te suomalaiset sanotte yhtäältä, että te olette sotilaallisesti liittoutumattomia. Kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä se tarkoittaa. Toisaalta te sanotte, että otatte osaa eurooppalaisen puolustusyhteistyön syntyyn."
Olisikohan hallituksen aika tunnustaa tosiasioita ja ryhtyä töihin asioiden parantamiseksi?
Perinteisesti hallitus Tuomiojan ja Vanhasen johdolla on pistänyt näissä asioissa pään pensaaseen ja haukkunut muut keskustelijat, mikä on totaalisen tyhmää kun kohta puoli maailmaa ihmettelee mitä täällä oikein tehdään.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Nythän on suomessa samat tahot vallassa, jotka väittivät 1980-luvulla kivenkovaan, että käsitettä "suomettuminen" ei ole olemassa.
Tuossa Turun Sanomien uutisessa ei ole oikeastaan mitään uutta. Onhan se päivän selvää, kun nyt ollaan rakentamassa eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja, niin suomi pelaa kaksilla korteilla: toisaalta mainostetaan liittoutumattomuutta ja YK:n mandaattia kriisinhallintajoukoissa ja toistaalta ollaan mukana kriisinhallinnassa.
On päivänselvää, että "konsensuslinja" ulko -ja turvallisuuspolitiikassa ei toimi. Suomella on tänä päivänä ainakin kolme linjaa: Halosen YK-mandaatin pohjalta etenevä linja, Tuomiojan pasifistinen, pidättyväinen linja ja Vanhasen EU-päätöksentekoa edellyttävä linja (mitä kepulaiset muutoin vastustavat).
Tällaista se "monilinjainen johtaminen" on. Kukaan ei tiedä mihin tämä lopulta päätyy. Ei ihme, että muut euroopan valtiot alkavat tuskastumaan tällaiseen nahjusteluun.
Parhaassa tapauksessa tälläinen säheltäminen päätyy siihen, kun suomalainen kriisinhallintajoukon jäsen joutuu turvautumaan aseeseensa, hän löytää itsensä leivättömän pöydän äärestä.
Wiljami
... tietysti saattaa mennä, mutta ennen mitään noin konkreettista tapahtumaa, muut EU-maat hivuttavat Suomen sivuraiteille, missä Tuomiojan-Vanhasen -linjalla sekoileva Suomi ei pysty vahingoittamaan muita kuin itseään. Eurooppa siis suojelee joka tapauksessa itseään, haluamme sitä tai emme.
Kaksilla korteilla pelaaminen ei vähänkään pitemmällä aikavälillä käy kalliiksi eli sellainen bluffi ei mene läpi. Hallituksen olisi nyt hyvin nopeasti tajuttava ettei tämä nykyinen meininki enää vetele ja että se aktiivinen Suomi, joka edellisen hallituksen aikana näyttäytyi Euroopassa on läydettävä takaisin. Tämän hallituksen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen saattaa mennä vuosia ja vaatii joka tapauksessa merkittäviä toimia kuten esimerkiksi ulkoministerin vaihtamisen.
Paljonkohan EVA:n rottalauma on tuostakin lausunnosta maksanut?
Vieläkö Suomessa pidetään Jumalansanana sitä mitä ulkomaalaisen suusta tulee, oli hän sitten minkälainen huru-ukko hyvänsä?
...brittipoliitikko osui kepuun ja se uppos.
Wiljami
... tapa ryhtyä syyttelemään jotakuta muuta myyräksi omista hölmöyksistään. Juuri noinhan Tuomiojan-Vanhasen -linjalla toimiva hallitus on koko ajan yrittänyt tehdä. Itse asiasta ei sanota mitään, vaan syyttävä sormi osoitetaan joihinkin kuihin tahoihin, jotka ovat uskaltaneet sanoa ääneen sen miltä hallituksen toiminta oikeasti näyttää.
Surkeaa, kepu, surkeaa...
Eikös tämä olekaan kohdistettu Tarja Haloseen ja Erkki Tuomiojaan?
ELTAANTUNUTTA
Eduskunnasta puolueensa romahduksen myötä pudonneet EVA-tohtorit Penttilä ja Tarkka jaksavat jatkaa puoskarointiaan. Nyt on Tarkan vuoro HS:ssa jatkaa Penttilän viime vuonna aloittamaa kampanjaa. Kysymys on pyrkimyksestä estää Tarja Halosen uudelleenvalinta tasavallan presidentiksi, joka koetaan pahimmaksi esteeksi heidän kiihkeästi ajamalleen Nato-jäsenyydelle. Se on demokratiassa sallittua, vaikka tapa jolla he sitä tekevät ei ole erityisen tyylikäs eikä rehellinen.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on näille herroille ylitsekäymätön trauma ja pelkkää sekoilua. Meille muille se on - kuten eduskunnan hyväksymässä tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa - vain täsmällinen määre maalle, joka ei ole jäsenenä Natossa tai muussa sotilasliitossa; ei siis mikään ohjelmajulistus suuntaan tai toiseen. Sekin voi tulla uudelleenharkintaan, mutta ei niillä perusteilla joilla EVA-tohtorit nyt sitä ajavat.
Yhä edelleen he palaavat EU:n hallitustenväliseen konferenssiin ja vääristelevät sitä, miten ja miksi Suomi oli osaltaan vaikuttamassa kaikkien hyväksynnän saaneiden turvallisuusartiklojen muotoiluun. Luodaan kuvaa, että muualla muka kovasti ihmeteltäisiin Suomen politiikkaa. Kun he jäävät valheesta kiinni rysän päältä, kuten Javier Solanan nimen väärinkäytöstä, tämäkin käännetään ulkoministerin viaksi, hän kun uskoo puheisiin.
Avoin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on tullut Suomeen jäädäkseen. Tähän avoimuuteen ei istu se, että meillä on taas alkanut esiintyä kuiskuttelijoita ja kolportöörejä, jotka entiseen malliin vaikka eri ilmansuunnassa kiertelevät ulkomailla panettelemassa heidän kanssaan eri mieltä olevia suomalaisia.
Olisi myös hyvä joskus saada esimerkkejä siitä, mitä tämä joidenkin niin rakastama ja peräänkuuluttama "reaalipolitiikka" käytännössä tarkoittaisi. Olisiko se esimerkiksi sitä, että meillä olisi suomalaisia sotilaita amerikkalaiskomennossa Irakin koalitiojoukoissa?
EVA:n tohtorireseptien mukaan keitetyssä lääkkeessä on määräys, että suomalaisten olisi nieltävä se viimeistään tammikuussa 2006. Parasta ennen päivä meni kuitenkin ohi jo viime vuonna, kun hallitus ja eduskunta linjasivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdat. Reaalimaailman tapahtumat voivat niitä tietenkin muuttaa, eivät turhautuneiden tohtorien kylmän sodan pakastimesta ylijääneet ja jo eltaantuneet opit.
31.1.2005
www.tuomioja.org
ettet jaksa lukea kokonaan, leikkaan oheen asiayhteyteen hyvin sopivan Erkki Tuomiojan huomion:
"...Avoin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on tullut Suomeen jäädäkseen. Tähän avoimuuteen ei istu se, että meillä on taas alkanut esiintyä kuiskuttelijoita ja kolportöörejä, jotka entiseen malliin vaikka eri ilmansuunnassa kiertelevät ulkomailla panettelemassa heidän kanssaan eri mieltä olevia suomalaisia..."
... Vanhanen ei voi paeta vastuutaan presidentin tai ulkoministerinsä selän taakse.
Pääministeri ei voi heittäytyä Suomen etua vahingoittavien kuiskuttelijoiden ja kolpörtöörien kelkkaan.
Pääministerin on kunnoitettava Suomen lakeja ja edettävä maan turvallisuuskysymyksissäkin parlamentaarisessa järjestyksessä.
Erkki Tuomioja on kirjoittanut sattuvasti nettikolumnissaan "Eltaantunutta" seuraavaa:
"...Avoin ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on tullut Suomeen jäädäkseen. Tähän avoimuuteen ei istu se, että meillä on taas alkanut esiintyä kuiskuttelijoita ja kolportöörejä, jotka entiseen malliin vaikka eri ilmansuunnassa kiertelevät ulkomailla panettelemassa heidän kanssaan eri mieltä olevia suomalaisia..."
Ei ole mitään uutta siinä, että nämä kuiskuttelijat ja kolpörtöörit värväävät apuvoimia ulkomailta. Näinhän on toimittu Kekkosen ajoista lähtien.
Kekkosen merkitys nousee arvoon arvaamattomaan. Nyt annetaan ymmärtää, ettei aikaisemmin Kekkosen hoitelemaa Venäjän uhkaa pystytä turvaamaan muuten kuin Naton avulla. On se vaan Urkki ollut melkoinen mies!
vain...
Suomi on ja toivottavasti pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittoutunut on silloin, kun kuuluu sotilasliittoon. Suomi ei kuulu. EU ei ole onneksemme vielä sotilasliitto. Luonnollisesti sillä on turvallisuuspoliittista merkitystä, sillä tottakai sen jäsenet tuntevat solidaarisuutta toisiaan kohtaan ja mahdollinen hyökkääjä jonkin jäsenmaan kimppuun joutuu miettimään toisenkin kerran.
Tosin nykymaailmassa hyökkäys jotain unioniin jäsenmaata kohtaan on enemmänkin teoreettinen asia. Ei ole olemassa minkäänlaista sodanvaaraa. Niinpä Euroopan maat ovat vähentäneet puolustuvoimiaan varsin radikaalisti. Suomi ei ole vähentänyt ja se aikoo luottaa edelleenkin omiin hyviin puolustusvoimiinsa.
Tämä nykyinen keskustelu siitä, että emme olisi liittoutumattomia, on kokolipiläisten tahojen kiihtyvää propagandaa meidän liittämiseksi Natoon ja EU:n kehittämiseksi sotilasliitoksi.
Että olemme mukana kehittämässä unionin nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoja ei ole sotilaallista liittoumista. Näillä muutamien tuhansien miesten joukoilla ei ole tarkoituskaan puolustaa unionia tai sen yksittäistä jäsentä, vaan ne on perustettu unionin ulkopuolella tapahtuvien kriisien tukahduttamiseen. Niiden tarkoitus on tulla sellaisten kansojen avuksi, jotka ovat joutuneet joidenkin terrorististen klikkien sorron ja tappamisen kohteeksi. Kyseessä on siis unionin ulkopuolella tapahtuvan inhimillisen hädän torjunta.
Pitäisikö päästä heilumaan aseiden kanssa, kriisinhallinnan nimissä, ilman YK-valtuutusta?
Ja mikä se taas olikaan se ratkaistava asia aseenkäytön suhteen, ettei Suomen joukot kulkisi noissa kriisinhallintajoukoissa eri säännöillä aseenkäytön suhteen kuin muut joukot?
Ja kaikenhan pitäisi olla valmista vuonna 2007?
"Suomi on ja toivottavasti pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana."
Kun roskajoukkio Kepu oli vielä oppositiossa - minne se Isänmaan edun mukaan kuuluu - niin lesti-inssi mesosi poliittisen eliitin hankkeista viedä Suomi Natoon... nyt on toinen ääni kellossa, kun roskajoukkio Kepu tekee sen.
=
Luuseri-Kepu on roskajoukkio.
... on hauska käyttää selityksenä, kun itse asiaa halutaan kääntää omaksi parhaaksi. On aikalailla hurskastelua väittää, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut vain ja ainoastaan silloin, jos liittoutuminen tapahtuu nimenomaisesti virallistetun Nato-jäsenyyden kautta. Sotilaallista liittoutumista voi esiintyä EU:n kauttakin ja menemällä Naton kainaloon epävirallisesti kuten Suomi on jo nyt tehnyt.
Puolustusytimen kehittyminen EU:hun on tosiasia, jota jäsenvaltiot ajavat ja tämä nykyinen järjestely on välivaihe, joka saa jatkoa. Siihen ei tarvita edes ennustajan lahjoja.
On se vaan typerää, kun keskustelua yritetään viedä pois siitä tosiasiasta, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on tuuliajolla ja Suomi kohta tukevasti kansainvälisen yhteisön sivuraiteilla, kun politiikassamme leikitään kaksilla korteilla. Siihenhän tämä "koklipiläisten" syyttely ja kaikkien aidosti kriittisten näkemysten nonsoleeraaminen viitaa. Pää pensaaseen-politiikka ei voi turvallisuuspolitiikassa johtaa yhtään mihinkään hyvään ja sitä tämä hallitus tällä hetkellä harjoittaa, yrititte te kepulaiset kääntää keskustelun epäolennaiseen ja ihan muihin tekijöihin kuin itse aiheeseen eli vallitsevaan sekavaan monilinjaisuuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Hopkinson totesi muuten toisenkin vakavan asian eli sen, että "sotilaallisesti liittoutumaton Suomi tuskin kestäisi amerikkalaisen sodankäyntitavan omaksuneen Venäjän hyökkäystä".
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa presidentti. Nykyinen presidentti on valittu SDP:n ja Kokoomuksen äänin. Porvarillinen vaihtoehtokin olisi ollut - mutta jäi lähinnä Niinistön temppuilun ja muiden kokoomuslaispettureiden vuoksi toiseksi.
Sen vuoksi kokoomuslaisten ininä ihmetyttääkin. Keskustalaisen pääministerin liikkumavara ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentin ja parlamentin välissä on vähäinen. Hän ei voi yksin tätä asiantilaa muuttaa syyllistymättä laittomuuksiin.
... ai se onkin kokoomuksen vika, että nykyinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sekaisin? Höpöhöpö.
Ja korjataan nyt sitten tuo perusvirhe. Perustuslain 93§ sanoo sanatarkasti, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."
EU-politiikkaa ei ole laskettu ulkopolitiikaksi, joten siitä vastaa hallitus.
Mikä se on, että itse asian sisään kepulaiset ryhtyvät syyttelemään muita mitä mielikuvituksellisimmilla syillä. Ilmeisesti asiat ovat juuri niin huonosti kuin väitetään eikä enää mitään muuta edes yritetä tehdä kuin tukahduttaa kritiikki.
Surkeaa politiikkaa, kepu, surkeaa.
ja tunnusta, että nykyisen presidentin valinnan ratkaisi Kokoomuksen tuki. Aikaa kaukaa haettu on väite, että keskustalaiset olisivat äänestäneet Tarja Halosen ja samalla hänen ulkopolitiittisen linjansa Suomen tieksi, kun sillä oli oma vain täpärästi (siis kokoomuslaisten äänin) Haloselle hävinnyt ehdokas.
Aina kun Katainen aukaisee suunsa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa arvostellakseen, hänen pitää muistaa, että hän valitsee oman puolueensa valitsemaa linjaa. Halosen maailmankuva oli täysin kaikkien tiedossa - ei nyt vallitseva tilanne ole siis mikään yllätys.
Presidentin valintaa ei ratkaissut Kokoomuksen tuki, koska Kokoomus ei tukenut Halosta. Se on kova fakta, jota sinäkään et pysty muuksi muuttamaan.
Halosen äänestivät presidentiksi äänestäjät oman valintansa mukaan ja joukossa oli niin demareita, kepulaisia, rkp:läisiä, kokoomuslaisia kuin muitakin.
Tuollainen puhe, että nykyinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan epäselvyys johtuisi kokoomuksen tekemisistä, on täydellisen typerä. Se unohtaa jopa sen, että hallituksellakin on ollut merkittävä rooli esimerkiksi puolustuspoliittisen selonteon kautta tähän asiaan.
Se on sen sijaan myönteistä, että itseasiassa tunnustat, että homma on levällään kuin kanatarha. Siitä se tosiasioiden tunnustaminen alkaa.
Harri Holkeri osti YK:n yleiskokouksen puheenjohtajuuden SDP:ltä tukemalla avoimesti Tarja Halosen valintaa presidentiksi. Rouva- ja tytär-Holkerin asettuminen Tarja Halosen tukijoukkoihin sai ainakin pääkaupunkiseudun kokoomuslaiset äänestämään Tarja Halosta. Monet muutkin johtavat pääkaupunkilaiset kokoomuspoliitikot kuiskuttelivat Tarjan puolesta. Se riitti viemään Kallion tytön ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme johtajaksi. Siitä kantakoon Kokoomus täyden vastuun. Yritys kääntää asia Keskustan niskaan ei ole tästä maailmasta.
Keskustalainen pääministeri yrittää tehdä parhaansa tilanteen tasapainottamiseksi ankarissa ristipaineissa.
... varjoja siellä missä niitä ei ole? Juttu nyt vaan ei mene siten, että joku saisi jonkun äänestämään jollain tietyllä tavalla ihan noin vaan eikö noita asioita ostella ihan miten sattuu.
Ehkä kepulandiassa toimitaan sillä tavalla, että klaanipäälliköt päättävät ketä kepulaista äänestetään, mutta ei esimerkiksi stadissa.
Tässä tapauksessa ainakin kävi niin, minkä Holkerin saama "kunniapuheenjohtajuus" todistaa. (Holkerin saama kunnia oli meikäläiselle aivan käsittämätön, kunnes luin lehtikolumnista asian taustan)
Tässä Tarja Halosen presidenttiydessä ei Keskustalla ole mitään tekemistä. Kyseessä on kahden (lehmän)kauppa - osapuolina Kokoomus ja SDP.
Kun Kokoomus yrittää pistää tekemänsä pahan mokan syntipukiksi syyttömän Keskustan, onko se sitä stadilaista vastuunkantoa?
... harjoitti tässä maassa ihan eri puolueet kuin keskusta pitkän aikaa ja nyt sitä vastuuta siirrellään ties minne. Vastuun kantaminen kuluu hallitukselle, mutta eipä näytä kelpaavan, joten se siitä.
Juttusi on edelleen lähinnä mielikuvituksellinen, mutta mikäs siinä, anna palaa, jos itse asiaan ei ole mitään sanottavaa.
... aivan vapaasti nimittää Suomea liittoutneeksi, jos se tuntuu mukavalta. Pääasia on, että nykyistä ulkopolitiikkaa ei muuteta niinkuin koklipit haluaisivat.
Ei varmaan Suomi kestäisi Venäjän hyökkäystä. Näyttääkö semmoinen olevan näköpiirissä ?
Jos Venäjä hyökkäisi Suomen kimppuun, niin maailmankirjat olisivat jo sitä ennen pahasti sekaisin muutenkin. Emme osaa kuvitella, millainen tilnne silloin olisi koko Euroopassa.
Joka tapauksessa Euroopassa ei ole minkäänlaista sisäistä tai ulkoista sotilaallista uhkaa. Ruotsikin purkaa puolustusvoimiaan, kouluttaa vain kymmenneksen ikäluokasta ja valmistautuu varustamaan 40000 miehen armeijan. Suomella on edelleen 350000 miestä "aseissa".
Kokoomuksessa pitäisi muistaa se, kuinka kohtalokasta puolueelle voi olla huonosti hoidetut presidentinvaalit. Niinhän kokoomukselle kävi sekä vuoden 1988 että vuoden 2000 presidentinvaalien jälkeen. Kun kokoomus toimi näissä vaaleissa epäuskottavasti, se kostautui puolueelle heti seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Valtioneuvos Holkerin nyt Tarja Haloselle antamaa epäsuoraa kannatusta ei voi pitää Holkerille harvinaisena tekona. Vuoden 1988 presidentinvaaleissa Holkeri ohjasi valitsijamiehensä Koiviston taakse ja vuonna 2000 hän ohjaisi perheensä presidentinvaalin toisella kierroksella Halosen taakse, vaikka toisella kierroksella oli mukana myös ei-sosialistinen ehdokas, keskustan Esko Aho.
Nyt Kokoomuksessa halutaan unohtaa tämä, ja siirtää vastuu Tarja Halosen presidenttiydestä ja sen mukanaan tuomasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Keskustalle.
Hyvä.
Jos näin halutaan tulevaisuudessa olevan. Kokoomuksen pitää asettua ryhdikkäästi keskustalaisen ehdokkaan taakse holkerilaisen lusmuilun sijaan.
...
...
...
...
31.5.2002 IL: ”Minne unohtuivat helsinkiläisäänestäjät?
Esko Ahon mykkä vaalikausi
Stadin kundiksi muuntautuneen keskipohjalaisen eduskuntavaalikampanja oli poikkeuksellisen pitkä ja kallis. Hänen tuliyhdistyksensä ”Uudistuva Helsinki” poltti vaaleissa 300 000-400 000 markkaa. Panostus oli selvästi suurempi kuin kahdella muulla politiikan titaanilla, Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä. (127 000 & 240 000 mk).
Mitä helsinkiläiset Ahon äänestäjät ovat äänillään saaneet? Vaalikauden saldo on tähän mennessä jäänyt hyvin laihaksi. Ahon tavoitteet ovat olleet muualla kuin vaalipiirinsä asioiden hoitamisessa.
Ennen pääministerikauttaan (1991-95), keskipohjalaisena ”siltarumpupoliitikkona” Aho oli aktiivinen tekemään eduskunta-aloitteita kotimaakuntansa parhaaksi. Oli raha-asia- ja toivomusaloitteita kulttuuripäivien tukemiseksi, maanteiden kunnostamiseksi, kalanviljelylaitoksen perustamiseksi…
Siirryttyään helsinkiläisten äänillä Arkadianmäelle kaikki tällainen aktiviteetti lopahti kokonaan.
Harvoin äänessä
Puheenvuorojaankin Aho on pihtaillut melkein yhtä tiukasti kuin mykkäkoulua eduskunnassa pitänyt Sulo Aittoniemi (alk).
Kun muilla johtavilla poliitikoilla on kertynyt kolmessa vuodessa satoja puheenvuoroja, Aho on noussut puhujapönttöön tuskin 20 kertaa. Ei ihme, että kepun ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen onkin valittanut muun puoluejohdon jättäneen hänet yksin vetämään puolueen päivänpolitiikkaa.” - - -
...
huono omatunto kääntyy raivoksi...huh-huh...kyllä Kallion sossufriidun hyysääminen presidentiksi oli kokoomukselta paha virhe.
Tuotako loka-laitisen kaunaista purkausta säilytät kalleimpana aarteenasi?
Heh-heh...omat koira purevat...tässäkö kiitos elämäntyöstä kokoomuksen riveissä!
vaikka presidentin valinta ei mennytkään ihan putkeen, ei pitäisi inistä vaan kestää kuin mies...ehkä ensi kerralla onnistaa.
Mihinköhän ne uhkakuvat ovat yllättäen kadonneet? Euroopassakin on sisäisiä kriisipesäkkeitä edelleen rauhoiteltavaksi ja missä on julistettu Eurooppa esimerkiksi terroristivapaaksi vyöhykkeeksi?
Tuollainen tuudittautuminen vaaleanvihreisiin päiväuniin on kaikkea muuta kuin turvallista.
Ison-Britannian entisen apulaispuolustusministerin toteamus ei ole EU:n virallinen, eikä edes epävirallinen kanta.
Kyllähän Suomessakin on entisiä ministereitä ja apulaisministereitä tyrkyllä lausumaan yhtä ja toista. Yleensä sivuraiteille joutuneiden huru-ukkojen sanomisille hymyillään hyväntahtoisesti. Niin tässäkin tapauksessa.
Vai virallista kantaa tässä vielä tarvitaan. Eiköhän tässä ole kantaa ihan tarpeeksi. Mitäs mieltä olet, tuleeko Tony Blair kieltämään apulaispuolustusministerin lausunnon?
Minä uskon, että Tony Blair on kyseisen lausunnon takana. Mutta eihän se ole ensimmäinen kerta teille kepuille, kun länsimaista annetut lausunnot todetaan huuhaaksi. Eikös se ollut vähän sama tilanne "suomettumisen" kanssa... tehän piditte länsi-saksalaisi idiootteina, koska he mainitsivat asiasta... :-)
Wiljami
niitä Blairin erottamia ministereitä?
tämän hepun lausunnoille:
William Hopkinson erosi Blairin hallituksesta ja on tunnettu takinkääntäjä, nykyisin ankara Irakin sodan vastustaja ja Blairin hallituksen vastustaja.
William Hopkinson is an analyst with the Royal Institute of International Affairs, and has been an outspoken critic of Blair and the war in Iraq. "There was much less enthusiasm in this country, of course, than there was in the United States for the war in the first place, and whilst Mr. Blair will obviously make the best of what he can now, to say we have caught the tyrant, I think people will remember that he said [the war] was all about the weapons of mass destruction -- which have not been found. So, I do not think there will be the same rejoicing in Britain that there has been and will be in the United States," Hopkinson said.
Hopkinson also warns that Blair's respite may be only temporary, as attacks on coalition forces may continue for some time. He also says Blair may face a massive political humiliation when the results of the Hutton Inquiry into the death of weapons expert David Kelly are announced in January.
http://www.globalsecurity.org/wmd/library/news/iraq/2003/07/iraq-030723-rfel-163927.htm
http://www.globalsecurity.org/wmd/library/news/iraq/2003/12/iraq-031216-rferl-175520.htm
Kyseessä lienee ns. tilattu vieraskynä. Tyyli on kuin Hopkinsin tyyli, mutta teksti on kuin Risto EJ Penttilän.
Pitäisiköhän tällaisissa yhteyksissä jonkun aina muistuttaa siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, ettei pelkästään kylmä sota sotilasliittoineen ole taakse jäänyttä maailmaa, vaan myös se kansallisvaltio, jota taannoin "isänmaallisuuden" tunnoissa puolustettiin, on haihtunut kuin menneen talven lumi.
Sotilasliitoilla on nykyisessä maailmassa ihan toisenlaisia tehtäviä kuin jonkin kansallisvaltion turvallisuuden takaaminen sen vihollisilta. Jos jollekulle on epäselvää, millaisessa maailmassa nyt eletään, suosittelen esim. paraillaan menneillään olevista kirja-alennusmyynneistä löytyvää Michel Chossudovskyn kirjaa Sota ja globalisaatio, josta löytyvät nykymaailman sotilaspolitiikan alkeet.
Amerikka-Englanti -akeseli on se todellinen pahan akseli, jolla niin pankkitoiminta, öljymarkkinat kuin asekauppakin ovat löytäneet toisensa, ja sotilasliitot ja -koalitiot ovat rapeen lähinnä siinä että talous kukoistaa öljyvalloitusten ja asekaupan myötä. Karkeasti sanoen: sotia tarvitaan jotta sotatarvikkeita tarvittaisiin. Siviilipuolen markkinoilla öljy on avainasemassa, ja sen markkinoiden varmistamiseksi esim. entisten IVY-maiden natojäsenyydet on järjestetty.
Suomessa eletään todellakin ruususen unta näissä maailmalla todellisuudessa käynnissä olevissa prosesseissa. Meikäläinen kansa elää vielä talvi- ja jatkosodan tunnelmissa ja elättää kuvitelmia isänmaallisesta kansallisvaltion puolustamisesta.
Vain Kanada sanoutui irti anglo-amerikkalaisesta Irak-operaatiosta. Syynä on ehkä ranskalaisten suuri osuus Kanadan väestöstä.
Miten ihmeessä Suomen liittoutumattomuuspolitiikka on mukamas niin kovin sotkuista, kun muiden saman viiteryhmän maiden (Ruotsi, Itävalta, Irlanti) liittoutumattomuuspolitiikka ei kaiketi sellaista ole? Tai ainakaan minä en ole kuullut mitään sellaista.
Valistakaa minua!
Kokoomus alkaa olla aikaepätoivoinem
... hyvin eikä millekään asialle tarvitse tehdä mitään?
Kaikki ei ole hyvin. Matalaotsaista politiikkaa ei pidä tehdä kansallisen edun kustannuksella.
Täytyy tutkia hieman enemmän ao. apulaisministerin taustaa. Ettei vain olisi erotutte sukkahousut päässä :-)
... voi tutkia ja löytyy sieltä mitä tahansa, se ei muuta sitä tosiasiaa, että tuo Hopkinson nyt ei ole ollenkaan ainoa, joka on kommentoinut maamme ulkopolitiikkaa tuohon sävyyn.
Luulisi ihan aidosti löytyvän kepustakin huolestuneisuutta sen suhteen, että olemme EU-politiikassa sivuraiteilla ja menettäneet mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin oikeasti. Jos linjan suoristamisen sijaan kepu katsoo, että ainoa mitä voidaan tehdä on muiden syytteleminen ja selitysten keksiminen, niin eipä siinä mitään. Siitä vaan harjoittamaan kepulaista vastuunpakoilua. Antakaa vaan demareiden toheltaa omalla linjallaan, niin kyllä se seuraavakin SDP:n puheenjohtaja saattaa kepun hallitukseen joskus kelpuuttaa... tai sitten ei, koska lammaslauman vartijana sillä meinaa mennä koko aika lammaslauman vahtimiseen, eikä itse asioiden hoitamiseen.
Ei meillä ole mitään sanomista EU-päätöksentekoon, vaikka hallituksessa olisi kuka tahansa pääministerinä.
Me olemme pieni mitätön Suomen kansa, kaukana pohjoisessa. Sivuraiteilla tulemme olemaan aina. Euroopan reunavaltio.
Mutta maksajat pääsevät aina näennäisesti mukaan. Olemme hyviä maksamaan. Olemmehan nettomaksajia. Ainoa asia, mitä EU:sta hiukan saamme on EU:n maataloustuet ja ne pitää osata hyödyntää. Sossut kyllä vastustaa niidenkin vastaanottamista, kun haluaisivat maksaa itse kaikki maataloustuet.
Vai vielä mitätön Suomen kansa? Vai sellaista isänmaallisuutta kylvät. Sen lisäksi, ettet näköjään ymmärrä EU-asioista juurikaan, voisit saman tien muuttaa esimerkiksi Ruotsiin kylvämään loistavaa filosofiaasi.
Paljonkohan brittihallitus hätkähtäisi, jos vaikka Ulkopoliittisen instituutin tutkijalta tilattaisiin lausunto Ison-Britannian liiasta Antlantisesta suuntauksesta joka hajoittaa Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustaa.
Mahdollista vain matalan ja halvalla myytävän itsetunnon maassa
Ei näytä itse asia kepulaisille kelpaavan, sivuseikat paremminkin.
Mitä pitäisi tehdä? Hallituksen näkökulmasta sen jankuttaminen, että "kaikki on hyvin, kaikki on hyvin" ei enää oikein toimi, eikä sekään että pyritään keskittymään julkikuvan kiillottamiseen, kun se ongelma ei ole siinä miltä asiat näyttävät, vaan siinä miten asiat ovat.
Hallituksen pitäisi tehdä nyt selviä linjauksia suhteessamme EU:hun ja sen puolustusulottuvuuteen. Ensisijaisesti kysymys on siitä, että olemmeko oikeasti liittoutumattomia vai vain Naton vapaamatkustajia, kuten Volasen kirjoituksista voi Stubbin tapaan päätellä. Toiseksi linjausongelma EU:n taistelujoukkoihin osallistumisen mandaatista pitäisi ratkaista suoraviivaisella tavalla. Lisäksi koko EU-politiikan sisältöä pitäisi tarkistaa nykyisestä passiivisesta tarkkailijasta aktiiviseksi keskustelijaksi.
Jos nykyisellä miehityksellä päätökset tuntuvat vastenmieliseltä on pääministerin velvollisuus tarkastella myös hallituksen kokoonpanoa.
Britit eivät moisesta tilauslausunnosta olisi moksiskaan, koska "kyllä Brittiläiseen imperiumiin ääntä mahtuu".
He vain mulkaisisivat ja kohottelisivat kulmakarvojaan ihmetellen, millainen ihminen on ryhtynyt lausuntoja antamaan.
Ehdotan, että Mauno Koivisto ryhtyy antamaan lausuntoja Britannian politiikan yhteensopivuudesta EUn ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
ja näytä itse hyvää esimerkkiä tehostetusta rauhanturvaamisesta?
On se niin hyvä puhua europalkoilla silkkaa potaskaa.
Tällaisilla keskusteluilla on ihan hurahtaneet lähtökohdat.
Hieman realiteetteja pöytään.
Suomessa ei ole suomalaisilla mitään puolustettavaa.
Tämä maa on tosiasiassa vain velanmaksajavaltio, josta kansainväliset pankkiirit kuorivat hieman kermaa päältä parempien sijoitusten puuteessa.
Täällä toimivat pörssinoteeratut yritykset ovat valtaosaltaan amerikkalaisomistuksessa. Jos ne joutuvat Venäjältä tulevan hyökkäyksen kohteeksi, Amerikka/NATO on täällä välittömästi. Tai ehkä jo vähän ennen.
Tässä tilanteessa - joka on ainoa hypotettinenkaan tilanne jossa maa voisi joutua sotatantereeksi - suomalaisilta ei kysytä mitään.
Se on mahdollista että Amerikka tekee tänne ennaltaehkäisevän iskun, mikäli suomalaiset ilmaisevat esim. halua sanoutua irti velanlypsysuhteistaan tai kansallistaa yrityksensä.
Kaikki nykyinen turvallisuuspoliittinen linjakeskustelu on jälkijättöistä huuhaata. Se on suunpieksäntää, jota kansallisen tragedian kärsinyt pieni maa käy talvella lämpimikseen.
Vähän outohan tämä turvallisuuspoliittinen linjakeskustelu on, kun ihan samat kokoomuslaiset tyypit, joiden mielestä maatalous pitäisi kannattamattomana kokonaan lopettaa, maaseutu tyjenetää ja hylätä tilat, sitten haluavat puolustaa joutomaata jotain kummallista maahantunkeutujaa vastaan yhdessä NATO:n kanssa? Äly hoi.
Mitä puolustetaan? Yrityksiä, jotka eivät edes ole omia? Työpaikkoja? Sallikaa mun nauraa. Valtiota? Mitä ihmeen valtiota, kun sillä ei ole päätösvaltaa edes omasta budjetistaan? Sosiaaliturvaa? Sen haluaisin kokoomuslaisilta kuulla oikein isoon ääneen, että he haluavat puolustaa suomalaista sosiaaliturvaa!
Maailmalla sotilasliitot ovat politiikan pelivälineitä. Suyomessakin NATO on selvästi kokoomuspoliitikkojen lempilapsi. Miksi? No, ainahan Kokoomus on ominut itselleen Suomen ja käyttänyt jopa puoluetunnuksissaan valtion leijonaa, jne. Mutta miksi suomalaisten valtaväestön pitäisi puolustaa Kokoomuksen yksinoikeudella omimaa Suomea?
Kukaan ei ole kiinnostunut suomalaisten mielipiteistä. me olemme pieni kansa kaukana pohjoisessa. Nettomaksaja. Kylmä karu maa.
Kun Suomen asema oli selvä presidentin määrittelemä puolueettomuuspolitiikka YYA-aikana, on se nyt vähintään yhtä selkeä liittoutumattomuuspolitiikka Nato-aikana.
Tosin silloin Suomi ei osallistunut Varsovan liitto-johtoisiin rauhanturvaamisoperaatioihin.
Parasta Tuomiojan-Halosen ulkopolitiikassa on se, että se tarjoaa mahdollisuuden pysytellä Saksan, Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain suurvaltaristiriitojen ulkopuolella mahdollisimman pitkään eikä Suomea voida käyttää välineenä Venäjä -kriittisessä politiikassa ilman Suomen omaa tahtoa.
Nykyinen linjaus on siis paras mahdollinen.
On Suomen etu se, että sillä on mahdollisimman (epä)selvä liittoutumattomuuspolitiikka, koska juuri mahdollisimman (epä)selvällä puolueettomuuspolitiikalla varmistettiin kaikkein suurimmat pelivarat niin bilateraalikaupan kuin länsi-integraation suhteen.
Ongelma on siinä, että politiikka on nykyään täynnänsä niitä, jotka eivät ole pelimiehiä eivätkä ymmärrä kupletin juonta.
Liian aikaiseen liittoutumiseen pätenee ulko- ja turvallisuuspoliittisen asiantuntija Juice Leskisen painava kommentti:
"Ei ainakaan missään jengissä voi elämästä selvitä hengissä."
Tämä liian varhainen jengiytyminen syö ulkopoliittisen pelivaran ennen kuin pöytää on edes katettu.