Kuinka suuria katastrofeja tarvitaan, ennen kuin ihmisistä tulee anteliaampia? Itse olen miettinyt esimerkiksi seuraavaa: Asuin hieman yli yksitoista vuotta vuokralla yksityisellä vuokranantajalla Helsingissä.Olin pienituloin eli opiskeluvaihe meneillään. Asunto oli pieni yksiö keskustan tuntumassa. Maksoin siitä vuokraa keskimäärin n. 390 euroa/kk. Tästä tulee yksityiselle vuokranantajalle tuloja yhteensä ko. aikana n. 48 750 euroa, jonka voi joissain tapauksissa vähentää mm. veroista ja joka vastaa pienen yksiön hintaa hieman kauempana kuin Helsingin keskustassa. Tänä aikana en saanut vuokranantajalta yhtään mitään. Hän vain heilahteli yleensä sinne vuokrankorotuksen suuntaan. Joskus ajattelin että esimerkiksi yksi vapaa vuokrakuukausi viiden - seitsemän vuoden välein tai jotakin muuta vastaavaa olisi ollut jo jotakin sellaista, että olisi itsekin tuntenut saavansa jotakin, kun maksoi yksityiselle henkilölle. Yksityiset vuokranantajat ovat kuitenkin niin yhteiskunnan asuntopolitiikan synkistämiä ja ahneita, että mitään tällaista ei voi Suomessa kuvitellakaan. Kun lukee näitä keskustelusivuja taloudesta, niin näyttää siltä, että ei tänne kukaan hyvintoimeentuleva kirjoittele. Mistä saataisiin tänne Suomeen lisää anteliaisuutta, harkintaa, tyylitajua, vastavuoroisuutta ja muita tämänkaltaisia hyveitä talouden hoitoon? Monet avustuksen muodot (ruokajonot) tuntuvat vain nöyryyttävän ihmisiä ja ne, joilla on taloudellista valtaa käyttävät sitä säälimättömästi kansalaisiin heidän tapauksiaan ja tilanteitaan tutkimatta ja niitä tuntematta.
Suomalaisten anteliaisuus - onko sitä?
kovaa peliä
4402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihmiset oppivat esimerkistä ja mallia matkien. Eli säästä kituuttaen rahaa seuraavat 30 vuotta, sijoita asuntoihin, ota vuokralaisia, ja lahjoittele heille rahaa siitä armosta että kämppiisi suostuvat muuttamaan asukkaiksi. Sitten perustat Armeliaat Vuokraisännät Ry:n johon otat samanhenkisiä vuokraisäntiä mukaan jäseniksi ja jonka kautta välitätte armoasuntojanne niitä eniten kaipaaville ihmisille kuten työttömät ja työkyvyttömät.
Tää on juuri tätä, että asuminen on niin vakava juttu Suomessa.Kukaan ei milloinkaan lahjoita siinä mitään kenellekään. Vuokrarästit, mutta niitä pitää olla useita, johtavat häätöön. Vuokrat on sidottu sosiaaliturvaan.Vuokran ja tulojen perusteella saat asumistuen, jos olet saadaksesi. Jos saa yhden vuokran kerran viidessä-seitsemässä vuodessa jättää maksamatta, niin ei todellakaan ole kysymys "armoasunnosta", varsinkin kun vuokraraha menee yksityiselle henkilölle. Se on vaan perisuomalaista käyttäytymistä se, että millä tavalla lahjoitetaan ja mitäkin!!!! Mieluummin annetaan nöyryyttävin keinoin kuin ihmisarvoisin.
Vai et saanut vuokranantajalta yhtään mitään? Rakas ystävä, saithan sinä asua siinä asunnossa! Joten vuokranantaja antoi sinulle vastineeksi maksamaasi vuokraa vastaan asunnon käyttöösi. Vuokrasopimushan on vuokranantajan ja vuokralaisen välinen sopimus johon ei kumpaakaan pakoteta. Suomessa on jokaisen asuttava kuitenkin jossain joten mielestäni elämäntilanteesta riippuen vuokra-asuminen on ihan kannattavaa. Joka kuukausi maksat tietyn määrän vuokraa ja sitä vastaan voit asua. Asuminenhan on ihmisen yksi tärkeimmistä tarpeista!
Tietysti noin, mutta jos ajatellaan asiaa suhteellisuuden kannalta, niin voitoista tulevaa hyötyä pitäisi myöskin jakaa. Vastavuoroisuus olisi tärkeää. Onko mielestäsi niin, että vain jotkut ovat oikeutettuja taloudelliseen voittoon ja toiset eivät? Eikö yhteisistä hankkeista voisi hyötyjä ja voittoja jakaa edes hiukan varsinkin, kun vuokranantajat hyötyvät pääomaverotuksesta ja yhteiskunnan yleisestä hntatasosta koskien vuokria. Ja sitäpaitsi kysymys oli nyt anteliaisuudesta koskien suomalaisia ja asuminen on eräs kohta, jossa sitä ei harjoiteta.