Jeesus ei ollut israelfanittaja

Kun Jeesus saapui maailmaan, osa israelilaisista, varsinkin sen johtajat ja uskonnolliset piirit olivat vaipuneet eräänlaiseen rodullisen ylemmyyden tunteeseen. Tämä ilmiö oli havaittavissa jo Jeremian aikana, kun Jeremia varoitti kansaa synnin tuomioista. Hänet heitettiin kaivoon, koska "eihän Jumala nyt omaa jengiään, valittua kansaa huonosti kohtele. Kyllä me saadaan tehä ihan mitä me lystätään". He unohtivat, että valinta oli ehdollinen eikä suinkaan perustunut syntyperään, vaan sydämen asenteeseen:

2.Moos
19:5 JOS te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun.

5. Moos
11:26 Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen:
11:27 siunauksen, JOS te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan,
11:28 mutta kirouksen, JOS te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa

Jeesuksen aikana tilanne oli sama ja Jeesuksen tarkoituksena olikin hakata maahan kaikki rodullinen shovinismi:

Matteuksen evankeliumi:
3:9 älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

Hän tahtoi osoittaa, kuinka halveksitut pakanakansatkin olivat monasti moraalisesti parempia ja lähempänä Jumalaa kuin ns. "valittu kansa".

Luukkaan evankeliumi:
10:33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
17:16 ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen.

Matteus
8:8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.
8:10 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.
8:11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;
8:12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

Matteus
21:43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

Paavali tähdensi samaa asiaa:
Room.
2:11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.
2:12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;

Jopa kovakalloinen Pietari oivalsi asian lopulta:

Ap.teot
10:34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
10:35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee
vanhurskautta, on hänelle otollinen.

Tänään tämä sama synti on nostamassa jälleen päätään kristittyjen keskuudessa. Israelfanitus lähtee siitä, että Israelilla on oikeus toimia mielivaltaisesti muita kansoja kohtaan ja se on silti kaiken arvostelun ulkopuolella. He tekevät Jumalsta huutosakin johtajan ja kiusaajajengin pomon, joka on kierrettävä kaukaa.

Moraalikäsitykset hyvän ja pahan suhteen eivät merkitse tälle fanituslössille yhtään mitään. Syntyperä menee sydämen asenteen edelle. Ratkaisevaa ei enää ole suhtautuminen Jeesukseen, joka oli moraalinen esimerkki. ratkaisevaa onkin suhtautuminen lihalliseen kansaan, joka on moraalisesti vajavainen.

Kyseinen jengi valitsee siis saman sokeuden polun, kuin israelilaiset Jeremian ja Jeesuksen aikoihin. Se polku johtaa tuhoon ja kadotukseen.