Aaro Pajarin johtama Tolvajärven taistelu herätti jopa Mannerheimissa huomiota ja kiivastusta suurilla tappioillaan, lähes 2 000 miestä. Suuriin tappioihin saattoi olla eräs erikoinen mutta häveliäästi vaiettu syy, nimittäin hyökkäyksen johtajan Pajarin suhtautuminen pääosin tamperelaisiin joukkoihin. Tampere oli tuolloin vielä suojeluskuntalaisten syvästi vihaama punikkipesä joten sieltä tulleet nuoret sotilaat olivat Pajarin silmissä punaryss...iä ja sellaisten lapsia.
Olihan Pajari kunnostautunut Tampereella jo 1933 revityttämällä saloista alas SDP:n lailliset puolueliput Hämeensillalla. Hänellä oli painolastinaan tämäkin kokemus suhteessa tamperelaisiin työläisiin.
Ehkä hänellä oli ajatus, että mitä näitä punikkien kakaroita säästelemään, niitä riittää. Ja jos sota hävitään niin onhan sitten vähemmän punikkeja kun tapatetaan niitä ry...ssällä oikein kunnolla. Tämä ajatus ei ole ihan kaukaa haettu sillä niin vastuuton oli hänen käskynsä hyökätä suoraan Hirvasjärven jään yli kohden n-liittolaisten asemia harjulla ja kivisessä retkeilymajassa. Hyökkääjät olisi kaikki voitu suolata sinne järven jäälle mutta Pajarille se ei merkinnyt mitään.
Mutta kaikesta tästä miesten tapattamisesta huolimatta tai ehkä sen takia m-heim palkitsi hänet kahteen kertaan m-heimin ritariristillä.
Olihan Pajari kunnostautunut Tampereella jo 1933 revityttämällä saloista alas SDP:n lailliset puolueliput Hämeensillalla. Hänellä oli painolastinaan tämäkin kokemus suhteessa tamperelaisiin työläisiin.
Ehkä hänellä oli ajatus, että mitä näitä punikkien kakaroita säästelemään, niitä riittää. Ja jos sota hävitään niin onhan sitten vähemmän punikkeja kun tapatetaan niitä ry...ssällä oikein kunnolla. Tämä ajatus ei ole ihan kaukaa haettu sillä niin vastuuton oli hänen käskynsä hyökätä suoraan Hirvasjärven jään yli kohden n-liittolaisten asemia harjulla ja kivisessä retkeilymajassa. Hyökkääjät olisi kaikki voitu suolata sinne järven jäälle mutta Pajarille se ei merkinnyt mitään.
Mutta kaikesta tästä miesten tapattamisesta huolimatta tai ehkä sen takia m-heim palkitsi hänet kahteen kertaan m-heimin ritariristillä.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Muutamassa päivässä kaatui 600 suomalaista sotilasta ja yli 1300 haavottui. Ei olisi pieni Suomen armeija kestänyt sitä menoa kovin kauaa, miehet olisivat loppuneet.
MUTTA Tolvajärvi oli ensimmäinen Talvisodan suurvoittojen ketjussa ja se nosti suunnattomasti kotimaista mielialaa ja herätti valtavaa huomiota kansainvälisessä lehdistössä!
Muna-armeijan tappiot: yli 4 800 kaatunutta ja yli 1 500 haavoittunutta 2 300 kadonnutta
59 panssaroitua ajoneuvoa
Tapposuhde oli aika huono kun vertaa maiden väkilukuja. Taisi olla Suomelle Pyrhoksen voitto. Ja vaikka voitto tulikin niin ei se vähennä Pajarin vastuuta hölmöilyistään.
Ei edes Suomi voi edellyttää tapposuhdetta maiden väkilukujen suhteessa! Sen sijaan ensimmäinen voitto rohkasi suuresti Suomen kansaa ja havahdutti myös kansainvälisen lehdstön soihen, ettei Suomen rintama olekaan mikään läpihuutojuttu!
Parasta tietenkin on se, että tuokin voitto kyrsii arvon stallareita yhä suuresti:-)
"Muutamassa päivässä kaatui 600 suomalaista sotilasta ja yli 1300 haavottui. Ei olisi pieni Suomen armeija kestänyt sitä menoa kovin kauaa, miehet olisivat loppuneet. "
Keskisarjan tutkimuksen mukaan varsinaisen Tolvajärven taistelun tappiot olivat noin 125-140 kaatunutta ja noin 300 haavoittunutta. Tappiot keskittyivät selvästi muihin kuin Tampereen työläsiin, kuten avaaja valehtelee. I P:n rooli itsen hyökkäyksessä oli vähäinen.
Venäläisten tappiot olivat kaatuneina noin tuhatkunta. Muista ei tiedetä. Divisioona yksinkertaisesti pakeni heikomman vastustajan edessä.
Siinä on stallareilla taas mustamaalaamisen paikka.
Tää stallarin logiikka on kyllä älyttömän hauskaa. Eli, niin kauan kun suomalaiset eivät tappaneet ryssiä 50 kertaisesti omiin tappiohin verrattuna, ryssät tappeli paremmin :)
Ei haittaa vaikka stallareita vielä muutama on, voin osallistua elättämiseen. On ne sen verran hauskoja :)
” Tapposuhde oli aika huono kun vertaa maiden väkilukuja. Taisi olla Suomelle Pyrhoksen voitto. Ja vaikka voitto tulikin niin ei se vähennä Pajarin vastuuta hölmöilyistään.”
Aika naurettava lähtökunta verrata maiden väkilukuja!
Pitikö jokaista kaatunutta suomalaista kohden läytyä 60 neukkuruumista, että kannatti?
Tarkkispoika jaksaa munata itsensä tasaista tahtia!
Tolvajärven taistelua johti eversti Talvela, Pajari oli tärkein alijohtaja.
Hänen rykmentissään oli yksi pataljoona pääosin tamperelaisia. Joukkoja käytettiin taktisten tarpeiden, ei kotipaikan mukaan.
Alemmat komentajat tekivät taktiset ratkaisut.
Pajarille olivat kaikki joukot samanarvoisia. Hän pyysi anteeksi aiempia toimiaan puhuttelussa ennen Tolvajärvelle lähtöä.
Mannerheim-ristit Pajarille myönnettiin kesän 41 ja Lapin sodan perusteella. Toisen ristin perusteena oli paljolti Pajarin joutuminen pidätetyksi sotarikoksista syytettynä. Niitä ei näytetty toteen.
Avaus on tyypillistä stallarin vääristelyä.
-----Alemmat komentajat tekivät taktiset ratkaisut----
Alemmat johtajat esittävät aina ennen hyökkäystä hyökkäyssuunnitelman esimiehelleen ja tämä joko hyväksyy tai hylkää suunnitelman. Pajari hyväksyi hyökkäyksen avoimen järven jään yli ellei ollut suorastaan hänen ideansa koska esimieskin voi laatia suunnitelman miten ja mistä hyökätään ja vain antaa käskyt.
Hänen vastuutaan möhläyksistä ei voi millään valehtelulla siirtää hänen alaisilleen.
Tuossahan sanottiin Pajarin juuri olleen se alainen, jonka piikkiin sinä pyrit vastuun tyrkkäämään.
Hänen vastuutaan ei tarvitse voitosta soirtää mihinkään! Voitto saa hä Tarkkispojan heltan punottamaan ja savun nousemaan!
Hänen vastuutaan ei tarvitse Tamperelaisten punaisten nuorukaisten vastuuttomasta tapattamisesta siirtää mihinkään.
Punikkien tapattaminen saa aina lahtarilla ilon pintaan ja mielialan nousuun. Varsinkin kun tässä taistelussa kuoli punaryssiä rintaman molemmin puolin. Aina kun joku kuoli niin punaryssä kuoli. Sekös vanhaa suojeluskuntalaista lämmitti kovasti.
missään elämänsä vaiheessa paennut vastuutaan.
"Hänen vastuutaan ei tarvitse Tamperelaisten punaisten nuorukaisten vastuuttomasta tapattamisesta siirtää mihinkään. "
Kaikki Pajarin miehet olivat suomalasia sotilaita. Tamperelaisia työläisiä kaatui sekä suhteellisesti että lukumääräisesti paljon vähemmän kuin sk-pitoisia ja maalaismiesten täyttämiä maaseutupataljoonien sotilaita.
Suomen selviytyminen itsenäisenä ja liittyminen lännen leiriin on jättänyt stallareilla vain valehtelun ja mustamaalaamisen toivottoman tien.
Jos Hirvasvaaraan ei olisi lähetetty ketään, tuskin tätäkään aloitusta olisi, koska se oli pelkkää tapattamista ja sama olisi voinut tapahtua myös etelässä, koska siellä vastus ei ollut hereillä. Taistelu oli turha, koska Ägläjärvelle olisi päästy Shemeikasta ja Haukivaarastakin, ilmeisesti Pajari ei ymmärtänyt, että kiertämällä panssarit olisi voitu välttää ja tuhota tykistöllä kannaksille.
On todella upeaa, että täysin asiantuntemattomilla stallareilla on kyky antaa neuvoja Pajarille vielä liki 80 vuotta tapahtumien jälkeen. Pajari oli puolikuuro jo eläessään, joten mahtaakohan neuvot mennä perille?
On muistettava, että kokonaisuutta johti Marski Päämajassa ja Tolvajärven suuntaa Talvela tiukkoine käskyineen.
Pajarin syyllistäminen on yhtä järjetöntä, kuin stallarien tapa ylistää Talvisotaa Puna-armeijan sankaritekoina tai jatkosotaa demokratian tuomisena Suomeen..
Pajari johti taistelua tollo, ei häntä kukaan pakottanut jäätä pitkin yrittämään. Mannerheim ja Talvela olivat ihan ulkona, kun lähettivät ukot paljain käsin panssareita vastaan.
Eikös tunkio väittänyt Suomen olevan hyökkäysarmeija. Miksi hyökkäysarmeijalla tehokkaita ilmavoimia, pst-aseita, tehokkaita ilmavoimia, satoja tankkeja tai IT-tukea.
Marski antoi yleistehtävän, Talvela muotoili operaatiosuunnitelman.
Pajari oli yhden suunnan toimeenpanija.
Hänelle ei siinä tilanteessa jäänyt 80 vuoden harkinta-aikaa. Hän teki parhaan mahdollisen ratkaisun ja voitti.
Kovasti se kyrsii stallareita vieläkin.
Kumma tarve on mustamaalata suomalaisia. Kuitenkin he vain puolustivat maataan oikeudettomalta hyökkäykseltä.
Se hyökkäys ei vaivaa stallareita lainkaan.
Lienee taas ohjeet jostain ulkopuolelta?
Todellisuudessa tykistön kevyiden pattereiden tuli (runsas psto) pelasti Ryhmä Talvelan verilöylyltä, sillä ei ollut tankkiprikaatia vastaan kuin krh ja kk:t. Vastassa oli 139 divisioonan jalkaväkeä 5:n raskaamman pston tuella. Venäläiset yksinkertaisesti lähtivät Tolvajärvellä tykkitulta pakoon tiheässä ryhmityksessä syntyneen paniikin takia.Ainut joka viittasi suunnitelmaan oli rykmentin kokoinen reservi, joukkojen aseistus ei tue mitään suunnitelmaa.
Lykkäät pötyä. Mikset perehdy asiaan?
Tykistöä oli kaksi patteria. Tulituki oli vähäinen ja tehoton keveiden kaliiperienkin takia.
Tehokkain ase oli konekivääri. Taisteluhenki kesti.
Mitään tankkiprikaatia ei taistelualueella ollut. Jotkut yksittäiset vaunut pidättelivät suomalasia taistelun jatkossa.
Ne tuhosi pst-tykki.
Henkisesti suomalaiset tarvitsivat menestystä jossain mielialan vuoksi kipeästi. Tolvajärvellä sitä oli saatavilla ja siksi siihen satsattiin.
Ja mikäköhän psprikaati siellä sitten oli? Venäläiseen jalkaväkidivisioonaan kuului tuohon aikaan panssaripataljoona, siksi niitä T-26:ia pyöri vähän kaikilla rintamilla.
Nykyisin voi netistä lukea sellaista sotahistoriaa talvisodasta, että alkuperäiset taistelijat ja johtajat olisivat silmät ymmyrkäisinä, jos eläisivät. Itse luotan enemmän heidän kertomaansa ja kirjoittamaansa kuin wikipedian satuihin ja muihin epämääräisiin tarinoihin.
Päämaja pysäytti Talvelan hyökkäyksen tappioiden kasvettua turhan suuriksi. Talvela olisi halunnut jatkaa ja vallata Suojärven.
Tolvajärven taistelu oli tosiaan ensimmäinen voitto talvisodassa, ellei nyt lasketa makkarasotaa tai Ilomantsin suunnan vastaavanlaista koukkavien venäläisten tuhoamista sellaisiksi. Niissä nyt ei kuitenkaan vallattu alueita takaisin ja tuhotut osastot olivat pieniä.
Tolvajärven–Ägläjärven taistelu oli suomalaisten vastahyökkäys talvisodan alussa Korpiselillä Laatokan Karjalassa. Taistelussa puna-armeijan hyökkäävä divisioona torjuttiin Tolvajärvellä ja tuhottiin Ägläjärvellä. Se oli suomalaisten ensimmäinen sodan merkittävä hyökkäysvoitto.
---------------
Suomen tappiot (osasto Pajari ajalta: 17.–23. joulukuuta 1939)
- kaatuneita 274
- haavoittuneita 445
- kadonneita 29
- kokonaistappiot 748
Neuvostoliiton tappiot (8. Armeijakunnan tilastojen mukaan ajalta: 30. marraskuuta 1939 – 1. tammikuuta 1940)
139. Jalkaväkidivisioona 6.–15. joulukuuta 1939
- kaatuneita 761
- haavoittuneita 1 715
- kadonneita 1 076
- kokonaistappiot 3 552
75. Jalkaväkidivisioona 15.–23. joulukuuta 1939
- kaatuneita 747
- haavoittuneita 957
- kadonneita 1 234
Kiusallinen totuus stallarien kannalta on, että suomalaisten kokonaistappiot oli siis 748 ja puna-armeijan noin 6 490 eli noin 8-kertaiset.
Mitään moitetta ei puna.armeijan suuntaan tunnu stallareilta löytyvän.
Luet Wikipediaa vääristellen. Sivun oikeassa reunassa on Suomelle ne oikeat kokonaisluvut:
- kaatuneita 620
- haavoittuneita 1320
- eli yhteensä 1940 !
Kun käytät jotain tietolähdettä niin käytä samoja sarakkeita eli vertailukelpoisia tietoja kummallekin osapuolelle. Neukun tappioissa on suomalaisten paikanpäällä ampumat vangit.
Täältähän se näkyy:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tolvajärven–Ägläjärven_taistelu
punaiset tosiaan Pajarin erityisen kavaluuden ja punikkivihan takia?
Eivät tosiaan.
Osasto Malkamäki, johon I/JR 16 kuului hajosi ja eksyi jo alkuvaiheessa, eikä osallistunut varsinaiseen Tolvajärven taisteluun juuri lainkaan.
Myöhemmin se kyllä jopa kunnostautui.
Suhteessa väkilukuun kärsi Längelmäki raskaimmat tappiot. Kovia kokivat myös Kuorevesi , Pälkäne ja Kuhmalahti sekä Vilppula, mutta ei siis Tampere.
Tappioiden muisto kidutti Talvelaa hänen loppuelämänsä. Vastuuhan oli oli hän, ei Pajarin,
....Suhteessa väkilukuun kärsi Längelmäki raskaimmat tappiot....
Ei Tolvajärvellä vaan molemmissa sodissa yhteensä. Suurin osa kenraaleista oli lähtöisin Pohjanmaalta ja he tunnetusti säästelivät oman maakunnan poikia, tiedetään. Hämäläisjuntit olivat heille joutavaa tykin ruokaa.
Taas tirha ja valheellinen väittämä. Vielä Talvisodan aikaan pyrittiin kokoamaan reserviläisyksiköt samasta pitäjästä. Sota toi esille menettelyn edut ja haitat, jolloin haitat koettiin suuremmiksi. Jatkossa yksikäissä miehistö koottiin ’sekaisin’ ympäri Suomea!
Suurin osa kenraaleistamme EI OLLUT kotoisin pohjanmaalta eikä meillä ”tunnetusti” pelattu mitään syöttöä tai säästö
Sotatoimissa!
Tarkkis sepittää taas hatusta puhdasta skeidaa!
----Jatkossa yksikäissä miehistö koottiin ’sekaisin’ ympäri Suomea----
Ei koottu, olisi ollut liian hidasta koota joukot sillä tavalla. Ainakin 14. D oli koottu P-Karjalasta ja P-Savosta. Hämeestä, P-maalta, Turusta päin yms. ei ollut ketään.
Mutta ei kuitenkaan enää samalta kylältä
Suurin osa kenraaleistamme EI OLLUT kotoisin pohjanmaalta eikä meillä ”tunnetusti” pelattu mitään syöttöä tai säästö
Sotatoimissa!
"Suurin osa kenraaleista oli lähtöisin Pohjanmaalta ja he tunnetusti säästelivät oman maakunnan poikia, tiedetään. Hämäläisjuntit olivat heille joutavaa tykin ruokaa. "
Talvisodan rintamakenraaleista ei yksikään ollut lähtöisin Pohjanmaalta, eikä myöhemminkään paria-kolmea enempää. Sinänsä kenraalin syntymäpaikalla ei ollut mitään merkitystä.
Yksikään ei pitänyt joukkojaan "joutavana tykinruokana". Tappiot syntyivät taisteluissa.
Suhteessa asukaslukuun kaatui talvisodassa eniten helsinkiläisiä ja jatkosodassa taipalsaarelaisia. Kaatuneita oli muutenkin Lapin läänissä, Mikkelin läänissä ja Kupion läänissä kuin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla ainoastaan Längelmäki pääsi lähelle Humppilan, Virtasalmen, Somerniemen, Kesälahden, Kylmäkosken, Taipalsaaren ja Lapin tappolukemia. Pirkanmaan punikkien pojista enemmistö palasi kotiin.
Kylmäkoski on toki Pirkanmaalta. Kaikki Pirkanmaan, Somerniemen ja Humppilan kaatuneet eivät tietenkään olleet punakaartilaisten jälkeläisiä. Ahvenanmaan tappiot olivat muihin suomalaisiin nähden mitättömiä, vaikka Ahvenanmaalla on paljon suomalaista paikannimistöä.
Joku idiootti oli vastoin Talvelan ohjeita käskenyt Os. Malkamäen hyökkäämään suoraan ryssän hyökkäykseen lähteneen ryhmityksen keskelle, syypää on ilmiselvästi Pajari. Hänellä ei ollut hätää, kun sai tulitukea.
Hyökkäyssuunnitelmaoli Talvelan ja hänen esikuntansa laatima Talvelan ihannoiman Cannaen mallin mukaan.
Se meni mönkään Talvelan johdossa olleen Os. Malkamäen ensin eksyttyä pimeässä metsässä ja sitten törmättyä hyökkäystä valmistelevaan vihollisrykmenttiin. Tässä osastossa olivat Pispalan pojat eli I P/JR 16. Sen osuus 12.12. ratkaisevassa taistelussa oli vähäinen.
Pajarin johdossa olivat muut joukot. Hän päätti vaikean pohtimisen jälkeen jatkaa hyökkäystä ja onnistui.
Kummallista on tämä valehtelu hyvin tunnetuista asioista.
Yksittäisistä suorituksista voi aina keskustella, mutta kannattaa muistaa, että itse taistelu voitettiin ja hyökkäävä vihollinen lyötiin! Kun kyseessä oli sodan alku niin tuo voitto oli Suomelle henkisesti tärkeä!
Seuraavaksi väität, että talvisota oli suuri voitto.
Toki+Suomi+sen+hävisi,+mutta+TOR%JUNTAVOITTO+sekin+oli.+Maa+säilyi+itsenäisenä+ja+Muna-armeijan+luokaton+esitys+pilasi+sen+kv.+maineen+pitkäksi+ajaksi!
Talvisodassa sovietin tykistö ja panssariase kehittyivät valtavasti, pelkästään KV-1 panssarien saanti vahvuuteen olisi murtanut kaikki rintamat heti vappuun mennessä. NL:n tykistö oli jo järeydeltään vaadittavaa tasoa, mutta suomalaiset olivat vain liian pieni maali sille. Tolvajärven-Ägläjärven taistelua tuettiin lentopommituksilla, mutta ne eivät erillisinä tehonneet korpimaastossa.
Mikäli hankinnoissa ei olisi kiistelty pst-aseen tarpeellisuudesta, olisi Suomi muuten voinut vastustaa pitkäänkin NL:n hyökkäyksiä, koska ne 20 mm:näkin tehosivat T-28:iin ja 37 mm Boforsilla saattoi tuhota näitä tusinankin alta aikayksikön. KV-1 yksinään tuhosi kuuluisan miljoonabunkkerin. Siellä tsetattiin kaksitorniset SMK ja T-100 sekä KV. Ensin mainitut menetettiin Summan alueella, mutta KV:n raskas panssarointi kesti suomalaiset panssarintorjunta-aseet ja sen valmistus aloitettiin pian kahtena mallina. Raskas panssarivaunu KV-1 oli aseistettu 76 mm tykillä ja KV-2 152 mm haupitsilla.
Mitä tekemistä tekstilläsi on saitin aiheen kanssa?
Summan Miljoonalinnakkeen tuhosi järeä tykistö ja jalkaväki. Ei KV1:n tykki olisi tehonnut bunkkerin betoniin.
Kyllä Kannaksella ps-vaunuja kokeiltiin, mutta tarinat ovat eri asia kuin todellisuus.
Järeän SMK:N koekappale ei toiminut Summan alueella.
Raskaan haupitsin avulla miljoonalinnake murskattiin, siellä oli 4 kpl KV-2 mallia, kun KV-1 ei tehonnut. Sama tarina on Tankit tulee! teoksessa.
http://maximietteita.blogspot.fi/2014/05/kv-2.html
Kannas soveltuu tankeille paljon paremmin kuin Ägläjärvi, tiedäthän.
225 kg trotyyliä ja Stalinkin ihmetteli miksi suomalaiset bunkkerissa olleet miehet eivät antautuneet. Bunkkerin katto putosi alas 9 m kokoiselta alalta.
Pajari asettui kaikesta hulimatta asumaan Tampereelle omiensa pariin sotien jälkeen.
Tapasi oikean inkeriläisen Antti Rokan jolle antoi apuaan hänen pakoreissulleen Ruotsiin.
Pajari toimi vapauduttuaan Savo-Karjalan sotilasläänin komentajana, mutta rettelöi koko ajan esimiestensä kanssa.. Hän saattoi asua Tampereella.
Lopuksi P. toimi kokoomuksen talouspäällikkönä kesästä -49 ja kuoli työmatkalla 14.10.49.
Pajari toimi tykistön tarkastajana.
Pajari oli viimeisen aikansa nimellisesti tykistön tarkastajan virassa, mutta ei sitä hoitanut. Hän teki kotonaan erikseen sovittua tutkimustyötä koko ajan rettelöiden pv-komentajan kenraali Lundqvistin kanssa.
Sotilaslännin komentajuuden oot tainnut keksiä ihan ite.
Pajari kuvitteli Suomen armeijaa massa-armeijaksi, jolla riittää miehiä loputtomiin tapatettaviksi. Niin halpa on nuori mies vanhan kapiaisen silmissä, ei koirankaan arvoinen kuten ei idässäkään.
Taas Tiltu keksii omiaan! Taistelussa saatiin ensimmäisen kerran Talvisodassa perusteellinen voitto hyökkäävästä massa-armeijasta ja Jooseppi joutui havaitsemaan, että vaikka hän pitimuna-armeijan nuorta sotilasta koiraa pienemmässä arvossa nin pelkkä massalla haahuilu ei riitä!
Voitosta iloitsi koko Suomen kansa ja läntiset mediat! Voiton merkitystä korostaa entisestään meik
Stallareitten volina ja parku!
Miksi oikeisto iloitsee Suomen kärsimistä 2000 miehen tappioista ja ylistää niitä. Onko tässäkin takana taas se "nuorukaiselle kuolla kuuluu....", sairaan kuolemankultin palvonta, nuorukaisten pervo tapattaminen omaan himoonsa ?
Vitttu+että+olet+hölmö.+Ei+kai+sitä+muuten+stallariksi+pääse....
Eikä+yhtään+yllätä,+että+suosionne+on+luokkaa+0%++.+Mistään+tietämättömiä,+vastenmielisiä+ja+selkärangattomia+ihmisen+irvikuvia.
”Miksi oikeisto iloitsee Suomen kärsimistä 2000 miehen tappioista ja ylistää niitä.”
Suomalainen ylistää aina OMIA sotilaallisia voittoja ja siree sankarivainajia!
On Tiltun oma leipälaji ilkkua suomalaisten tappioita ja vähätellä selvää voittoa!
Vaikka vastahyökkäykset olisi jätetty tekemättä, oliko rasaaneilla mitään selviämisen mahdollisuuksia, kun kenttäkanuunoilla ja -haupitseilla tuhottiin kaikki ryssän kalusto. Eivät he olisi päässeet Tolvajärvelle, koska siellä oli tuliasemat. Siilasvuo ja Marttinen toimivat paljon viisaammin vielä suurempaa ylivoimaa vastaan. Tämä taitaa olla se syy, miksi Tolvajärvestä ei ole lyöty rumpua aikoinaan.
Tolvajärvestä LYÖTIIN RUMPUA aikanaan ja myös maailman lehdistön huomio kiinnittyi Suomeen, koska tappio oli nöyryyttävä muna-armeijalle ja todisti, ettei Suomen valtaus ollutkaan mikään ”läpihuutojuttu”, kuten oli luultu!
Täytyy antaa tunnustusta venäläisillekin he tekivät ainoan teon, mitä surkealle sotapäällikölle voi tehdä.
Osa divisioonan henkilöstöstä pääsi metsien kautta vetäytymään rajan taakse. Sinne selvisi myös jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Aleksei I. Vinogradov. Hänet tuomittiin sotatuomioistuimen päätöksellä kuolemaan ja teloitettiin joukkonsa rivistön edessä ampumalla.
http://www.viestimies.fi/raatteen_tien_taistelut_1940
Siilasvuo oli nimenomaan "Jalmari Verinen", joka hyökkäsi Hulkonniemessä rajusti ja myös Jatkosodassa Louhen suunnalla päättömösti ja piti kynsin hampain miehiä motissa ilman tykistöä (Kiestingin motti)
Tilanne oli Raatteen tiellä vakavempi, tappiot olivat kuitenkin isommissa taisteluissa verrattuna 44. divisioonaan pienet, näillä oli ylivoima kolminkertainen, jos 163. div olisi yhdistynyt 44. div kanssa, taistelu olisi hävitty Ouluun asti.
Kannattaa perehtyä Pajariin esim. Keskisarjan tai etenkin Lasse Laaksosen kirjoista. Oikeasti Pajari saattoi jopa itkeä, kun niin suri kaatuneita sotilaitaan. Toisaalta Paavo Talvelaa vaivasvat vanhoilla päivillään Tolvajärven kaatuneiden haamut eli hän alkoi kärsiä syyllisyyttä, kun tajusi tapattaneensa ehkä liian surutta miehiä
Tolvajärvellä "ei tapaatettu surutta" kuten Tiltu yrittää itsepintaisesti todistaa. Tiukassa tilanteessa ei selkeää voittoa voi aina saavuttaa ilman tappioita. Mikä sitten on liiallista? Sen tiedämme kaikki, ettei ainakaan Tiltu niitä (suomalaisten osalta) oikeasti sure vaan yrittää taas ajaa omaa agendaansa kun neukkutappio jurppii!
Mannerheim oli myös huolissaan suurista tappioista. Oliko hänkin Tiltu?
Miksi minun pitäisi surra suomalaisia tai neuvostolaisia tappioita?
Mannerheim oli huolissaan kaikisa suomalaisosta tappioista! Tarvitaan täysverinen Tiltu niitä ilkkumaan!
Minä ainakin suren kaikkia tappioita, mutta suomalaiset sotilaat puolustivat kotimaataan! Hyökkääjän tappiot ei sureta niinkään paljon! Ilman niitä puhuisimme täällä venäjää!
Minä en ole ilkkunut millekään. Keskustelen asiallisesti. Surisemisesta en ole kiinnostunut. Tiltuttelu on huonoa käytöstä. Olet itse kai jokin Brysselin tiltu
Pajari ei kysellyt Talvelalta, eikä Talvela Mikkelistä. Kumipäitä ne oli, hälläväliä.
Hälläväliä hyökkäyksiä tehtiin enimmäkseen muna-armeijassa ja sama tyyli jatkui loppuun saakka!
Pahimmillaan se Tippelkirchin mukaan johti pystyssä massahyökkäyksiin avoimessa maastossa vastustajan linnoitettuja asemia vastaan Saksalaisilla oli runsaasti konekivääreitä ja usein näissä tilanteissa oli hyökkääjän tappiot 25-kertaisia puolustajaan nähden!
"Hälläväliä hyökkäyksiä tehtiin enimmäkseen muna-armeijassa "
Sekä Omaha-rannalla.
-41 esim. kiteen suunnalla osaamaton Suomen sotajohto tappoi omia aivan turhaan. Ei ollut sotaosaamista, tiedustelutietoa, mentiin vaan aivan arviolta tapettaviksi.
Samasta ilman ideaa hykkäilyistä kertoo myös useat muut osastot.. Se osaamispula oli suuri ja into kyllä keuli....
Jos kerran omien joukkojen lähettäminen sotaan on niiden ”tapattamista” niin historian pahin ”tapattaja” oli Josef Stalin, jonka komennossa kuoli 14,6 miljoonaa puna-armeijalaista toisessa maailmansodassa edetessään pitkälle Eurooppaan orjuuttamaan Itä-Blokin valtioita ja niiden kansoja!
Saavutus kesti vain vuodet 1945-1990, jonka jälkeen Neuvostoliitto romahti ja menetti liki kaikki valloitukset samalla kun suuri joukko sen osiksi alistettuja maita karkasi vapauteen! Valloitusmielessä kaatuneiden sotilaiden uhri oli täysin turha!
Sic Transit Gloria Mundi!