Kevät ei etene koskaan suoraviivaisena, vaan Suomessa kevätsää on oikullinen.
40 asteen pakkasia ei mitatta Suomessa joka vuosi, vaan keskimäärin joka neljäs talvi lukema jää saavuttamatta. Keskiajan lämpökausi oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. Jo käsite ”keskiaika” on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Sen loivat renessanssihumanistit, joiden minäkeskeinen eetos edellytti ylemmyydentuntoista erontekoa menneeseen. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–800), sydänkeskiaikaan (noin 800–1200) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1200–1500). Suomeen keskiaika tuli vasta rautakauden jälkeen ristiretkien myötä, ja Suomen keskiaika jaetaan varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520).
Miten ilmastotieteilijät käsittää nämä muutokset tuhannen vuoden aikana ja ennen hiilidioksidin nousuja? Eiköhän tämä parin asteen nousu sadan vuoden aikana ole lähinnä tuon kylmän kauden korjausta ja mennään takaisin lämpimään keskiaikaan ja taas muuttuu senkin jälkeen. Muutoksen syynä lienee auringon aktiivisuus ?
Keskiajan lämmin kausi (keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) on nimitys keskiajalla noin vuosina 800–1400 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinneesta verraten lämpimästä ajanjaksosta.
Joidenkin tutkijoidenkaan mukaan keskiajan lämpökausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. Toisaalta asia on erittäin kiistanalainen tiedemaailmassa. Suomessa kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia.
Jos jakaisi 4 -vuodenaikaan;
-joulu -tammi ja helmikuut -talviaikaan.
-maalis, huhti ja toukokuut -kevääseen.
-kesä -heinä ja elokuut -kesään.
-syys -loka ja marraskuut -syksyyn.
Näitä ei voi sekoittaa kokovuoden keskilämmöksi, kun ajanjaksot niin poikkeaa toisistaan.
Alultaan hyvin lämpimiä maaliskuita on koettu mm. vuosina 1961, 1992 ja 1997. Vuonna 1997 alkukuun lämpö vaihtui koko maassa kipakoihin pakkasiin koko loppukuun ajaksi. Sen sijaan vuosien 1961 ja 1992 maaliskuut jatkuivat lämpiminä. Vuoden 1989 ja 1990 koko maaliskuista tuli huippulämpimät loppukuun lämpimien säiden ansiosta. Niin 1989 kuin 1990 kuukauden keskilämpötila oli kautta maan 4 - 5 astetta keskimääräistä korkeampi.
Maaliskuun puolivälissä tyypilliset päivälämpötilat ovat maan etelä- ja länsiosassa nollasta kahteen astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa hieman pakkasen puolella. Ajankohdan poikkeuksellisen lämpimän päivälämpötilan raja on 6 ... 9 astetta Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-Suomessa 4...7 astetta.
Alkukuun ennätys on Ahvenanmaan Getasta 9.3.1961, jolloin vuorokauden ylimmäksi lämpötilaksi siellä mitattiin 13,1 astetta.
”Jokainen löytää historiasta, mitä itse haluaa / jokainen haluaa sitä, mitä itseltä puuttuu / – ja autuaita ovat hengessä köyhät.”
Keskiajan lämmin kausihan on ollut IPCC:lle iso päänsärky ja sitä on yritetty häivyttää lämpötilahistoriasta erilaisilla kikkailuilla. Mutta nyt viimeistään tutkimukset osoittavat ilmaston vaihtelun menneisyydessä olleen luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö.
40 asteen pakkasia ei mitatta Suomessa joka vuosi, vaan keskimäärin joka neljäs talvi lukema jää saavuttamatta. Keskiajan lämpökausi oli ilmastollisesti lämmin kausi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suunnilleen 100 vuotta vuoden 1000 molemmin puolin. Grönlannissa lämpökausi alkoi jo ilmeisesti 600-luvulla. Suomessa Keskiajan lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980 - 1250 j.Kr. Talvet olivat silloin erityisen lauhoja ja lumettomia Keski-Suomessa. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. Jo käsite ”keskiaika” on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Sen loivat renessanssihumanistit, joiden minäkeskeinen eetos edellytti ylemmyydentuntoista erontekoa menneeseen. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–800), sydänkeskiaikaan (noin 800–1200) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1200–1500). Suomeen keskiaika tuli vasta rautakauden jälkeen ristiretkien myötä, ja Suomen keskiaika jaetaan varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520).
Miten ilmastotieteilijät käsittää nämä muutokset tuhannen vuoden aikana ja ennen hiilidioksidin nousuja? Eiköhän tämä parin asteen nousu sadan vuoden aikana ole lähinnä tuon kylmän kauden korjausta ja mennään takaisin lämpimään keskiaikaan ja taas muuttuu senkin jälkeen. Muutoksen syynä lienee auringon aktiivisuus ?
Keskiajan lämmin kausi (keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) on nimitys keskiajalla noin vuosina 800–1400 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinneesta verraten lämpimästä ajanjaksosta.
Joidenkin tutkijoidenkaan mukaan keskiajan lämpökausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. Toisaalta asia on erittäin kiistanalainen tiedemaailmassa. Suomessa kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia.
Jos jakaisi 4 -vuodenaikaan;
-joulu -tammi ja helmikuut -talviaikaan.
-maalis, huhti ja toukokuut -kevääseen.
-kesä -heinä ja elokuut -kesään.
-syys -loka ja marraskuut -syksyyn.
Näitä ei voi sekoittaa kokovuoden keskilämmöksi, kun ajanjaksot niin poikkeaa toisistaan.
Alultaan hyvin lämpimiä maaliskuita on koettu mm. vuosina 1961, 1992 ja 1997. Vuonna 1997 alkukuun lämpö vaihtui koko maassa kipakoihin pakkasiin koko loppukuun ajaksi. Sen sijaan vuosien 1961 ja 1992 maaliskuut jatkuivat lämpiminä. Vuoden 1989 ja 1990 koko maaliskuista tuli huippulämpimät loppukuun lämpimien säiden ansiosta. Niin 1989 kuin 1990 kuukauden keskilämpötila oli kautta maan 4 - 5 astetta keskimääräistä korkeampi.
Maaliskuun puolivälissä tyypilliset päivälämpötilat ovat maan etelä- ja länsiosassa nollasta kahteen astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa hieman pakkasen puolella. Ajankohdan poikkeuksellisen lämpimän päivälämpötilan raja on 6 ... 9 astetta Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-Suomessa 4...7 astetta.
Alkukuun ennätys on Ahvenanmaan Getasta 9.3.1961, jolloin vuorokauden ylimmäksi lämpötilaksi siellä mitattiin 13,1 astetta.
”Jokainen löytää historiasta, mitä itse haluaa / jokainen haluaa sitä, mitä itseltä puuttuu / – ja autuaita ovat hengessä köyhät.”
Keskiajan lämmin kausihan on ollut IPCC:lle iso päänsärky ja sitä on yritetty häivyttää lämpötilahistoriasta erilaisilla kikkailuilla. Mutta nyt viimeistään tutkimukset osoittavat ilmaston vaihtelun menneisyydessä olleen luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi jonkun aikakauden keskimääräistä korkeammat tai matalammat lämpötilat olisivat mikään erityinen päänsärky kenellekään. Kyllähän ilmastotieteilijät tietenkin ymmärtävät sen, että maapallon ilmaston lämpötila on vaihdellut eri aikoina. Ei se ole mitään uutta eikä esim. keskiajan lämpötilojen selitys ole tämän päivän näkökulmasta mitenkään ongelmallista.
Keskustelussa ilmaston lämpenemisestä on olennaista nyt se, onko lämpötilan nousu ja uhkakuvat nousun jatkumisesta ihmisen toiminnan aikaansaamaa. Keskiajalla nousun syyt ovat voineet olla muualla kuten auringon aktiivisuuskausien vaihtelussa. Ihmisellä ei ole keinoja vaikuttaa auringon toimintaan, mutta omaan toimintaansa on. Nyt tiedemiehet kautta maailman tuntuvat olevan vakuuttuneita siitä, että nykyajan nousu johtuu pääosin ihmisen toiminnasta. Tähän viittaavat mm. mittaukset kasvihuonekaasujen pitoisuuksien noususta ilmakehässä ja nousun nopeatahtisuus.
Jos ilmaston lämpeneminen nyt johtuu suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Silloin emme ole pelkästään luonnonvoimien armoilla. Vaikuttaminen on tietysti järkevää, kun tiedetään, miten katastrofaalisia vaikutuksia lämpenemisellä voi olla maapallon sääolosuhteisiin ja asuinkelpoisen alueen määrän pienemiseen. Seurauksena on todennäköisesti nälänhätää, puutetta puhtaasta vedestä, massasiirtolaisuutta ja suursotia. Kyllä näiden välttämiseksi ihmiskunnan kannattaa tehdä suuriakin uhrauksia nyt kun se vielä on ehkä mahdollista.
Kovin on vasemmistolaista jorinasi. Miten MPP me voidaan vaikuttaa ilmastoon ? Kerro jotain esimerkkejä miten me voidaan ilmastoa hillitä. Olette ydinvoimaa vastaan punavihreät, samoin täysin saastevaapaata vesivoimaa vastaan. Sitä on nytkin pakko lapioida hiiltä pannuun Helsingissä, ei ole muuta. Kylmyys on pakko torjua. Miten me tehdään elintärkeää sähköä mahdollisimman vähällä saasteella, älä edes mainitse tuulivoimaa, se ei toimi lainkaan pakkasilla.
IPCC todettiin monilla tahoilla huijariksi vuosia sitten, mutta taas e nostaa nokkaansa muka tietävinään ilmastosta. Ei me tiedetä kukaan, edes sitä milloin seuraava jääkausi on, ollaanko nyt pakenemassa siitä, vai tulemassa lähemmäksi.
Te punavihreät vaaditte, muttete osaa omaa mallianne sano, kun sitä ei ole.
Miten me saadaan esimerkiksi oma sähköntuotanto 15 000 MW:n yli ?
Vanhat ydinvoimalat kohta tiensä päässä uutta pitäisi Ruotsin tapaan tehdä, he teki jo päätöksen 10 uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Vesivoimaa meillä voidaan selvityksen mukaan lisätä 1700 MW, siitä puolet laitoksien parantamisina. Se eii sitten käykkään puhtaasta tuotannosta puhujille, vaan mikä olisi MPP mallisi. Varmaan sähkö pistorasiasta, ettei muuta tarvitse tietää tuotannosta.
Jos tämäkin pakkasjakso olisi tullut kuukausi -toista aiemmin, se olisi ollut eteläsuomea myöten -30-35, ja silloin palaa energiaa lämmitykseen, jossa sähkölllä keskeinen sija, kun asuntoja muutettu sähkölämmitteisiksi hurjaa vauhtia viimeaikoina. Maalämpö ja ilmalämmitys vaatii pakkasilla terästystä sähköllä paljon. Meilläkin on maalämpö, kallioon tehty kaksi 200 m reikää, siitä saa tarpeen, paitsi kovilla pakkasilla, silloin pitäisi sähköllä lisätä, mutta meillä on
puu siinä rinnalla näihin kausiin. Maalämpö antaa veden lämpötilaksi n 50 astetta, se riittää pääsääntöisesti, yleensä kaikkeen aikaan, sitten lisänä on sähkövastukset, jo yksin kuumanveden takia pitää aikaajoin nostaa sen lämpötila 60 asteeseen joka tuhoaa legionella pöpön, se tuhoutuu 55 asteessa, se toimii automaattisesti lämpötilan nosto, oliskohan n kerran viikkoon, pitää jonkintunnin korkeampana kuumaavettä. Sitä ei edes huomaa, jos ei tiedä, kun termostattihanat sen säätää aina sopivaksi..
Lämmitys vie tuhottomasti energiaa. Siihen ei oiekastaan ole kunnon vastausta kuin ydinvoima, kaikkine riesoineen. Norjalla vesialtaat niin mahtavat, he saa kaiken sähkönsä siitä, ja kyllä sitäkin vihreät vastusti aikanaan. Miksi kummassa lämmitystä ja sähkön tekoa vastustaa, kun ilman niitä ei tulla toimeen.
Olisi kyllä mukava kuulla vasemmiston ja vihreitten energiamalli. Jos sitä nyt todellisuudessa onkaan. Myös Siperia ollut joskus lämmin, kasvillisuus sen kertonut tutkijoille. Että hassua on tämä ilmasto, josta emme tiedä juuri mitään.
Myös elämä sitä, jota ei tunneta.
"Meilläkin on maalämpö, kallioon tehty kaksi 200 m reikää, siitä saa tarpeen, paitsi kovilla pakkasilla, silloin pitäisi sähköllä lisätä, mutta meillä on
puu siinä rinnalla näihin kausiin. Maalämpö antaa veden lämpötilaksi n 50 astetta, se riittää pääsääntöisesti, yleensä kaikkeen aikaan, sitten lisänä on sähkövastukset, jo yksin kuumanveden takia pitää aikaajoin nostaa sen lämpötila 60 asteeseen joka tuhoaa legionella pöpön, se tuhoutuu 55 asteessa, se toimii automaattisesti lämpötilan nosto,"
Aina vain näkyy löytyvän uusia virityksiä. Et ole aiemmin maininnut teidän maalämmöstä ja 200 m rei'istä, vaikka lämmöstä ja sähköstä oletkin kirjoitellut.
Ilmastoon voidaan alkaa vaikuttamaan ensi alkuun panemalla toimeen Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut toimet siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näistä vallitsee aika suuri globaali yksimielisyys. Vain USA tuntuu hangoittelevan vastaan, mutta osa USA yksittäisistä osavaltioista toimeenpanee kuitenkin samat toimet kuin Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet valtiot. Kyse ei ole vain Suomesta. Ilmavirrat eivät näytä välittävän tippaakaan valtion rajoista.
Jos jorinani on kovin vasemmistolaista, suurin osa maailmaa tuntuu olevan sitten kovin vasemmistolainen, kun en nyt mitään enempää todennut kuin mitkä ovat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet erilaisia ilmastouhkia vastaan.
Suomessa ehkä fiksuin tapa toimia ilmaston puolesta, olisi astuksen tietoinen keskittäminen. Näin saataisiin kaikenlaista hukkalämpöä poistetuksi ja lämmittäminen tulisi kustannustehokkaammaksi kuin nykyisin. Samalla liikennepäästöjä voitaisiin vähentää olennaisesti. Esim. toisessa pohjoisessa valtiossa Kanadassa asutus on keskittynyt jokseenkin täysin maan eteläosiin, suuriin asutuskeskuksiin. Kanada ei harjoiteta mitään koko maan asuttuna pitämispolitiikkaa, koska siellä ihmiset ovat meitä fikumpia. He ymmärtävät, ettei arktisia alueita ja jäätiköitä ole mitään mieltä asuttaa. Kun asutus keskittyy lämpimämmille seuduille, läämmityksen tarve vähenee.
Ilmastonmuutoksesta annetaan vääristeltyä tietoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkisti eilen jutun, joka oli vahvasti manipuloituun tietoon pohjaavaa.
Suomen ilmaston vuosittaiset lämpötilavaihtelut ovat varsin hyvin samansuuntaisia kuin koko maapallon vastaavat lämpötilavihtelut.
Suomessa ilmasto lämpeni 1800 luvun puolivälistä aina 1930 luvulle. 1860 luvun nälkävuodet olivat seurausta silloisesta harvinaisen kylmästä kaudesta niin maapallon kuin Suomen ilmastossa. 1930 luvun loppu taas muistetaan hurjista hellekesistä. 1940 luvulta aina 1980 luvulle ilmasto taas jäähtyi. Sittemmin se on uudelleen hypännyt ylöspäin. Tämä tieto saadaan kun lasketaan vuosittaisista lämpötiloista aritemeettinen keskiarvo liukuvalle 10 vuodelle. Aritmeettinen keskiarvo on se lukujen summa jaettuna lukujen määrällä, peruslaskentaa jonka jokainen jo peruskoulussa oppii.
Ilmastonmuutos fanaatikoille tuollainen tieto on kiusallinen. Ihmisen vaikutus ei olisikaan niin suuri kuin vihervasemmistolainen poliittinen ideologia ja ilmastouskonto vannoo. Täytyy ottaa tiede avuksi. Ei suinkaan ilmastotiede, vaan matematiikka. Tilastomatematiikka. Onhan tunnettua, että ensin on valhe, sitten emävalhe ja sitten tulee se pahin valheen muoto, tilasto.
Lämpätiloista saatua dataa täytyy käsitellä menetelmällä nimeltään dynaaminen regregssioanalyysi. Menetelmä on sukua lineaariselle regressioanalyysille jonka taas jokainen vähintään lukion lyhyen matematiikan lukenut ymmärtää. Dynaamisen menetelmästä tekee se, että datasta syntyviä tuloksia voidaan ohjata dynaamisesti haluttuun suuntaan erilaisilla oletuskertoimilla. Suomeksi sanottuna hihasta tai hatusta vedetyillä arvoilla.
Dynaaminen regressioanalyysi häivyttää 1930 luvun lämpimät jaksot ja 1970/80 lukujen viileät jaksot. Samalla se korostaa lähtötilanteen, siis 1800 luvun alkupuolen kylmyyttä, ja korostaa myös nykyistä lämpöjaksoa. Ja kas, tieteellisen data-analyysin, siis manipulaation, tuloksena maapallon lämpötila on noussut viimeisen 150 vuoden aikana yli 2 astetta, vaikka keskiarvoista tarkasteltuna se on noussut vain 1,2 astetta. Hesarin "huipputoimittaja" Heli Saavalaisen mukaan nousu on ollut vieläkin suurempaa kuin ilmastotutkijoiden manipuloitu tulos. Tämän "huipputoimittajan" juttuja kannattaa muuten lukea, ihan vaan oppimismielessä, oppimismielessä siksi, että on hyvä aina pitää medialukutaidon tärkeys mielessä kun hänen juttujaan katselee.
Ei MPP:lle kannata faktoja opettaa. Hää uskoo mitä vasemmistopropakanda sanoo, ja mitä Sirolaopistossa on kerrottu.
Maalämpöjä on rakennettu paljon viimevuosina. Sähköä kuluu kuitenkin vielä paljon siinäkin. Meillä menee lämmitykseen ja kuumaanveteen 9000 kW vuodessa, isohko omakotitalo. pääosin lämmitysmuotona, joskus leivinuunia lämmitetään, mutta se jäänyt lähinnä leipomiseen ja paistamiseen. Ei paha kulu ole. Hyvin toiminut viisivuotta ollut. Autotalli verstaassa on pienet lämmöt päällä, kun lattialämmitys ei tarvetta pitääkkään korkealla. Maksoi silloin kaikkineen 23000 €.
Kaiken muun lisäksi vielä autotallin lattialämmitys, eikä maksanut kuin 23 000 €? Jättekivaa, kyllä nyt kelpaa talvehtia.
Ei MPP osaa sanoa, edes sitä kun olisi Arhinmäen kanssa avaruusalusella katsomassa ilmastoa.
Ilmastonmuutoksestahan ei erimielisyyttä ole, osa porukasta (Trumpistit) eivät vaan myönnä ihmisen kiihdyttävää vaikutusta siihen.
Ei+ihan+noinkaan.+
Miksi vihreille ja vasureille annettu köyttä löysiä noinkin paljon ?
Lipposen Paavoa kunnioitan sikäli, että laittoi tämän nyt juuri valmistuvan ydinvoimalan alulle. Siinä hänelle ei Hassin taistolais lausunnot painaneet.
Mistä punavihreät ressukat luulee sähkön saavansa aina, nyt vielä poikkeuksellisesti saatu sitä hyviltä naapurimailta. Heilläkin rajansa mitä voi myydä sähköä, kun omatarve tulee kuitenkin ensin.
Ydinvoimalla on merkittävä rooli , vaikka sitä usein pidetään vanhana teknologiana, sillä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vastaisessa taistelussa on suuri rooli. Ydinvoiman rakentaminen kuitenkin erittäin kallista ja aikaa vievää. esim Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke alkoi vuonna 2005, ettei tämäkään nyt niin kauheasti kuitenklaan ole myöhässä, ei näissä nyt muutama vuosi merkkaa sinne eikä tänne. Noo, vajaa 10 vuotta taitaa sittenkin olla tällä myöhästyminen aikataulusta, jos v 2010 olisi pitänyt valmista olla. Mutta tulee kuitenkin, se pääasia. Kustannukset nousseet siitä ajasta, kuten muukin kallistunut.
Olisi pitänyt silloin saada rakenteluun näitä pienempiä ydinvoimaloita n 25-30
vuotta sitten. Voidaan sanoa, että meillä oli vielä taistolaisuus, joka vaikutti asiaan, ja vaikuttaa punavihreillä yhä, mitä sillä ajavatkaan, tiedä itsekkään. Ne olisi jo jauhaneet sähköä pitkään. Siitä portaittain viitisenkin saatu.
Se on niin valtavaa sähköntarve, ettei sitä voi edes maalikot käsittää. Kun katsellaan
olevia sähköjohtoja ilmassa, pylväissä, saa jotain käsitystä, kun ne parveileee jokapaikassa, osa vielä maan alla.
Se nyt olisi osaamattomuuden huippu jos sähkövoimaloista luovuttaisiin vihervasemmiston vaatimuksesta. Vesi ja ydinvoimasta, -puolet huippu kapasiteetista. Miten sitten ? Käsittämätöntä vaadetta. Vesialtaat vesivoimaloissa edustaa vanhaa teknologiaa, joka edelleen maailman huippua sähköntuotannossa.
Kuin vanhat kaupunkien vesotornit, varastoidaan kun kulutus pientä, ja losotetaan kun kulutus suurta. ""KUIN MEIDÄN PIIKA""
Kun isäntä meni ulkoveeseen ohi, ja sanoi"meidän piikako siellä kusta losotta kuin hevonen", kuului vieno ääni: " isä minä täällä".
Siihen isäntä:: " jaa meidän pikku-Liisi kuin hiiri pisssaa lirittää".
Että näin ne mielipiteet pian muuttuu, kun saadaan oikeaa asiaa esille.
Nyt pitäisi vihervasemmisto saada oppiin yhteiskunnasta, he on ulkona siitä.