Teille, jotka tässä jo pitemmän aikaa olette haukkuneet kaikki laihuutta ihannoivat pataluhiksi luurangoiksi ja jotka olette normaalipainoa ylistämällä mistään tietämättöminä tuominneet laihuudentavoittelijan elämän täydeksi helvetiksi, kirjoitan tämän viestin.
Minä olen onnellinen. Onnellinen, menestynyt ja LAIHA. Olen 37 kiloa, 160 senttiä, kihlautumassa ihanan miehen kanssa, viimeistelemässä graduani... Ei, minulla ei todellakaan mene huonosti. Jaksan opiskella, liikkua, harrastaa, seurustella ihmisten kanssa, tehdä asioita. En elä helvettiä vaan taivasta. Painoni saa nousta tai laskea pari kiloa, niin kuin ihmisillä yleensä, se ei minun elämääni hetkauta suuntaan eikä toiseen. Aion elää elämäni laihana ja onnellisena. Se on, uskokaa tai älkää, täysin mahdollista.
Minä olen onnellinen. Onnellinen, menestynyt ja LAIHA. Olen 37 kiloa, 160 senttiä, kihlautumassa ihanan miehen kanssa, viimeistelemässä graduani... Ei, minulla ei todellakaan mene huonosti. Jaksan opiskella, liikkua, harrastaa, seurustella ihmisten kanssa, tehdä asioita. En elä helvettiä vaan taivasta. Painoni saa nousta tai laskea pari kiloa, niin kuin ihmisillä yleensä, se ei minun elämääni hetkauta suuntaan eikä toiseen. Aion elää elämäni laihana ja onnellisena. Se on, uskokaa tai älkää, täysin mahdollista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kirjoitatko tuon saman sitten kymmenen vuoden päästä, kun olet avioitunut ja lapsia hankkinut?
kiva sulle,että sulla menee hyvin ja osaat suhtautua liikuntaan ja syömiseen normaalisti.suurin osa täällä ei kuitenkaan osaa,vaan suhtautuminen näihin juttuihin on sairasta, ja silloin ei elämä ole onnellista vaan pakkomielteistä.laiduttamisen ja laihuuden ihannoinnin mukana on vaan helppo lipsahtaa "väärälle/vaaralliselle" puolelle, kuten mulla kävi.en toivo tällasta kenellekään...
mutta, et ehkä arvaakaan kuinka kamalalta ja sairaalta näytät toisten ihmisten silmissä!
Kun ihmiset näkevät sinut kaupungilla, niín, et ehkä tiedä kuinka paljon sinusta puhutaan!
Vaikka kuinka väittäisit, että olet onnellinen juuri nyt, niin olen varma, että sinun olisi parempi olla jos painaisit enemmän.
Olet anorektikko ja tiedät sen, mutta jostainsyystä anorektikot eivät voi myöntää olevansa huonossa kunnossa ja sairaan laihoja. He elävät itseään varten, eivät toisia varten.
Kerran me täällä elämme, joten eläkäämme siten miten parhaaksi näemme!
Minä olen 32-vuotias ja painan 36kg. Olen sairastunut anorexiaan 15-vuotiaana ja vaikka olenkin ns. menestyjä, valehtelisin pahasti jos väittäisin, että elämäni on ihanaa ja helppoa. Kaikkea muuta! Kitumista ja helvettiä ja hirveitä pakkoja. Viikosta riippuen syön yhtenä tai kahtena päivänä; lepään ja syön ja syön ja syön ja sitten taas 5-6 päivää paastoan ja juoksen kuin hullu etten ehtisi miettiä kuinka hermostunut ja nälkäinen olen. En ymmärrä miten joku voi sanoa, että anorexia olisi onnea!
Niin, kuten kirjoitin, minä olen onnellinen. Olen oppinut hallitsemaan tämän "sairauden". Tiedän täsmälleen, minkä verran voin syödä paisumatta muodottomaksi ja minkä verran minun pitää syödä jotten ihan pois kuihdu.
Sun elämä vaikuttaakin kurjalta, jos se on sellasta kuin kuvailit. Jos et voi syödäkään kuin max. kahtena päivänä viikossa. Ja että hulluna pitää vielä juosta. Minä juoksen silloin kun tekee mieli. Esim. tänään teki. Tänään teki mieli myös ruokaa, joten söin kunnon annoksen lasagnea, otinpa oikein toisen samanlaisen lisääkin. Illalla jätskiä. Eikä minun tarvitse sen takia huomenna paastota tai juosta 10 km:n lenkkiä. Tosin ajattelin kyllä lenkille mennä.
Ja jottei nyt tulisi mitään väärinkäsityksiä, kerron että kyllähän minä toki syömisiäni tarkkailen, enhän muuten tällaisissa mitoissa olisi. Enkä varmaan normaali-ihmisen mielestä syö paljon. En kuitenkaan ole lähes koskaan nälkäinen. Juon paljon vettä ja syön kevyttä ruokaa. Ja tietenkin pyrin liikkumaan säännöllisesti, sehän on selvää, mutta kolme kertaa viikossa puolen tunnin lenkki riittää, jos ei enempään riitä haluja. Hyötyliikunta tietysti päälle.
En minä olisi valmis, tai siis en pystyisi, elämään päivästä toiseen kiduttaen itseäni. Elämän on oltava elämisen arvoista. Pitää vain löytää keinot (=oikeanlainen ruokavalio ja riittävä liikunta) pysyä laihana kärsimättä siitä.
Ja sinulle, joka näet mielessäsi miten rumalta näytän: en minä välitä siitä, mitä ihmiset kadulla minusta ajattelevat. Mieheni pitää kauniina, se riittää. Pidättekö te ihmiset esim. Lara Flynn Boylea rumana ja karmean laihana? Varmaan pidätte, minäpä en. Minusta hän on kaunis nainen, ja hänellä on kaunis vartalo.
Meneeköhän sulla nyt jotkut numerot sekaisin. Ei kukaan ajattele, että Lara Flynn Boyle on ruma, mutta ei hänen painoindeksinsä olekaan 14,5 niin kuin sinä väität omasi olevan. Mutta eihän siinä mitään, kiva kun sinä olet onnellinen, minä kuitenkin olen pirun sairas, yrittänyt ja halunnut parantua miljoonia kertoja, mutta en osaa, tai uskalla, tai jotain.
Puheenvuorosi on provosoiva ja harhaanjohtava ja näin ollen jopa jossain mielessä ilkeä, sillä milteipä poikkeuksetta kaikki, jotka keikkuvat painoindeksi 13-14:ssa ovat ahdistuneita, pakkomielteisiä ja kärsiviä.
SIIS, kaikille, jotka tämän keskustelun lukevat: Vaikka tämä "onnellinen" morsian täällä hehkuttaakin hyvää oloaan, älkää rakkaat ystävät uskoko! Anorektinen laihuus EI OLE onnea!
Vaikka itse et ole paksu, niin tekstisi kyllä on. Jos syöt lasagnea kaksi kunnon annosta (mitähän se sitten SINUN mittapuussa tarkoittaa..) ja vielä jätskiä, niin ihan varmasti lihot ennen pitkää. Kukaan ei pysy tuollaisissa anorektisissa mitoissa, ellei liiku sitten hullun lailla ja toisina päivinä syö pelkkää kurkkua.
lara Flynn Boyle, onhan hän kaunis KASVOISTA (vaikka luonnostaan viivahuulet omaavana turvautui silikonihuuliin), mutta vartaloltaan aivan liian laiha. Se EI ole kaunista.
Sun vaivoin rakennettu korttitalo romahtaa kyllä, epäilemättä jossain vaiheessa. Elät valheessa, raukka, ja koetat suu vaahdossa selittää että kaikki on hienosti. Tunnetko yhtään anorektikkoa joka tunustaa sairstavansa sitä? Itse tunnen monta, ja sääli sanoa että monille nauretaan selän takana... eikö tuo tajua että MEILLÄ ON SILMÄT PÄÄSSÄ. Muuuuutta, sama se, pilaa pois elämäsi, mutta tehkää testamentti ajoissa sillä pitkää ikää sulle ei ole luvassa. Kaikista niistä "niin ihanan ihanista" asioista huolimatta. Sulla on mätä luuranko kaapissa ja hyvin olet sen sinne lukkojen taakse säilönyt.
Ihanaa, laihaa elämää. Toki laihdutat itsesi morsiuspukua varten - ihan varmuuden vuoksi ne ylimääräiset kymmenen kiloa pois?
Kyllä, olette oikeassa, anoreksia on hirveä, kamala sairaus. Se todella tekee ihmisestä hirviön. Se tekee ihmisestä pahansuovan, ahdasmielisen ja kateellisen, jopa ilkeän. Anorektikko tuudittautuu omaan kärsimykseensä niin, että alkaa rakastaa sitä ja inhota onnea ja hyvänolontunnetta. Jossain vaiheessa hänen inhonsa kohdistuu myös muihin ihmisiin. Ei muillakaan, ei kenelläkään toisella, saa mennä hyvin.
Kiitos, opin läksyni: "Kell' onni on, se onnen kätkeköön." Hyvää jatkoa teille, parantukaa nyt ihmeessä ihmiset!
Luuletko todella, että sinua kadehditaan????? Jos olet onnellinen, niin hienoa, mutta on oikeudenmukaista ja tärkeää! (ei kadehtimista) sanoa, että sinun "onnen oppituntejasi" seuraamalla suurimmasta osasta ihmisiä tulisi hyvin, hyvin onnettomia ja häiriintyneitä. Huomasithan, että sanoin suurimmasta osasta, joten, jos sinä olet poikkeus, niin hienoa! Mutta olethan varovainen sen suhteen mitä "saarnaat", koska saatat aiheuttaa suurta vahinkoa, etenkin nuorten, wannabe anorektikkojen joukossa. Joten kyllä se vähän niin on kuin itsekin oivalsit; sinun onnesi on sellaista onnea, että se on hyvä kätkeä muilta ihmisiltä : )
37 kiloa ja 160 senttiä?! Siis hyi helvetti, olet varmasti kamalan näköinen..:/ Mut onhan se hyvä, jos olet tyytyväinen itseesi, mutta sairaaltahan sä näytät ja sitä olet tuossa painossa.
Jos gradua viimeistelevä on mielestäsi menestynyt, niin voin kertoa, että uraa luodaan pääasiassa gradun jälkeen, kun olet sen unelmatyösi saanut.
Painosi ei ole lähelläkään normaalia. Ylilaihuus ja anoreksia ei ole "siistiä" eikä anoreksian hallinta sinun tavallasi ole sama asia kuin elämän hallinta kokonaisvaltaisesti vaikka varmaan saa sinut tuntemaan itsesi vahvaksi. Jos haluat todistaa etevyytesi ja taitosi, tee se työssäsi ja kohdista täydellisyyden tavoittelusi muualle kuin omaan kehoraukkaasi.
En minäkään missään nimessä tuollaista kannata, mutta entäpä missit? Hehän ovat suurin osa samaa kokoluokkaa, 175cm/45kg.. Miksei kukaan saarnaa heille?
...niinkään laihoja ole. heillä ei luut pullistele. he ovat hoikkia, ei laihoja tai anorektisia ainakaan suomessa!!