Jatkosodan kulkuun liittyy aika monta kysymysmerkkiä kaikkenansa.
1. M-heim ei antanut hyökätä Sorokkaan koska Leningrad on valtaamatta. Sitten hän ei antanut osallistua Leningradin valtaukseen koska Sorokka oli valtaamatta !!! Aika näppärä kehäpäätelmä eli Suomen armeija ei voinut tehdä kumpaakaan kun aina toinen oli tekemättä.
2. Linnoitustöiden painopiste oli Itä-Karjalassa joten Kannas jätettiin viholliselle auki tulla. Aikaa Kannaksen linnoittamiseen oli inansa vaille 3 vuotta joten ajanpuutteesta ei voinut olla kyse. Ei vainolainen ole koskaan tullut Suomeen Laatokan yläpuolta vaan aina Kannaksen kautta. Miksi siis linnoitettiin näin typerästi. Ennen sotia oli ajatuksenkulku oikein päin ja Mannerheim-linja tehtiin Kannakselle, ei Karjalaan.
3. Joukkojen painopiste oli vielä kesän -44 alussa Itä-Karjalassa, aivan hullua.
4. Mannerheim oli muka ainoa joka ei tajunnut kesän -44 alussa suurhyökkäyksen olevan tulossa tuota pikaa eikä siitä saanut hänelle edes puhua.
5. Viipuri jätettiin ilman puolustusta kuin tarjottimelle, että neukku saisi näyttävän voiton helpolla. Tosin mikään ei estänyt m-heimia syyttämästä karkeasti näitä onnettomia upseereita laiminlyönneistä, sikamaista.
Jos m-heim oli järjissään niin silloin kyse oli tahallisesta pelistä vihollisen kanssa. Hänelle ilmeisesti Venäjä oli niin rakas, ettei hän halunnut nähdä sen tuhoutuvan ja oliko suorastaan sopinut Stalinin ja Stavkan kanssa sopivista järjestelyistä ehtona, että Suomi siten säilyttää itsenäisyytensä.
1. M-heim ei antanut hyökätä Sorokkaan koska Leningrad on valtaamatta. Sitten hän ei antanut osallistua Leningradin valtaukseen koska Sorokka oli valtaamatta !!! Aika näppärä kehäpäätelmä eli Suomen armeija ei voinut tehdä kumpaakaan kun aina toinen oli tekemättä.
2. Linnoitustöiden painopiste oli Itä-Karjalassa joten Kannas jätettiin viholliselle auki tulla. Aikaa Kannaksen linnoittamiseen oli inansa vaille 3 vuotta joten ajanpuutteesta ei voinut olla kyse. Ei vainolainen ole koskaan tullut Suomeen Laatokan yläpuolta vaan aina Kannaksen kautta. Miksi siis linnoitettiin näin typerästi. Ennen sotia oli ajatuksenkulku oikein päin ja Mannerheim-linja tehtiin Kannakselle, ei Karjalaan.
3. Joukkojen painopiste oli vielä kesän -44 alussa Itä-Karjalassa, aivan hullua.
4. Mannerheim oli muka ainoa joka ei tajunnut kesän -44 alussa suurhyökkäyksen olevan tulossa tuota pikaa eikä siitä saanut hänelle edes puhua.
5. Viipuri jätettiin ilman puolustusta kuin tarjottimelle, että neukku saisi näyttävän voiton helpolla. Tosin mikään ei estänyt m-heimia syyttämästä karkeasti näitä onnettomia upseereita laiminlyönneistä, sikamaista.
Jos m-heim oli järjissään niin silloin kyse oli tahallisesta pelistä vihollisen kanssa. Hänelle ilmeisesti Venäjä oli niin rakas, ettei hän halunnut nähdä sen tuhoutuvan ja oliko suorastaan sopinut Stalinin ja Stavkan kanssa sopivista järjestelyistä ehtona, että Suomi siten säilyttää itsenäisyytensä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
1. Marski ilmoitti jo ennen sotaa, ettei Suomi hyökkää Leningradiin. Hitler päätti syyskuun alussa 1941, ettei L:iin hyökätä, vaan se saarretaan.
Sorokkaan ei hyökätty, koska se olisi johtanut USA:n sodanjulistukseen.
Asiat eivät olleet riippuvaisia toisistaan.
2. Linnoitustöiden painopiste oli Itä-Karjalassa, koska se oli vaikea puolustaa edes Suomen päävoimilla.
Kannasta linnoitettiin syksystä -41 alkaen. Sen miehitys oli paljon Itä-Karjalaa tiheämpi.
3. Kannakselle siirrettiin lisävoimia Panssaridivisioona, 3. Divisioona ja Ratsuväkiprikaati. Siis armeijakunnan verran. Vain stallarit tiesivät keväällä -44 hyökkäyksen ajankohdan ja voiman.
4. Suurhyökkäykseen ei Päämajassa oikein uskottu. Marskille esiteltiin operatiiviset asiat, myös tiedustelutiedot päivittäin. Marski antoi kaksi velvoittavaa käskyä puolustuksesta suurhyökkäystä vastaan.
5. Viipuriin sijrrettiin täysi prikaati. Enempää ei ollut. Menetys lähes taistelutta oli tietysti tutkittava. Kahta upseeria rangaistiin.
"Jos m-heim oli järjissään niin silloin kyse oli tahallisesta pelistä vihollisen kanssa. Hänelle ilmeisesti Venäjä oli niin rakas, ettei hän halunnut nähdä sen tuhoutuvan ja oliko suorastaan sopinut Stalinin ja Stavkan kanssa sopivista järjestelyistä ehtona, että Suomi siten säilyttää itsenäisyytensä. "
Miksi siis Marski siirsi tarvittavat joukot Kannakselle ja johti ne torjumaan hyökkäykset?
Miten se toimi Venäjän pelastamiseksi?
Suomen itsenäisyydestä suurvallat olivat sopineet Teheranissa 1943.
Esitä todisteet tai lopeta valehtelu.
" Vain stallarit tiesivät keväällä -44 hyökkäyksen ajankohdan ja voiman."
Paljon olikin Suomessa tuona aikana stalinisteja, armeijassakin kaikki muut paitsi herra Ylipäällikkö. Onneksi nyt on vähemmän.
Voiman sai selville kysymällä saksalaisilta ja niinhän Talvela tekikin. Mutta kun Suomen herrat tiesivät senkin paremmin mitä kokeneet saksalaiset vai oliko sittenkin myös tässä yksi juttu minkä M-heim teki tahallaan kun oli kulisseissa niin sovittu. Jätti Kannaksen ja varsinkin tunnetun päähyökkäysreitin Valkeasaaresta hiton heikoksi sekä linnoituksiltaan että miehitykseltään.
aikanaan kertoneet tietojanne?
Ei sitä tienneet saksalaisetkaan. Tosin Marskikaan e uskonut suurhyökkäykseen enää alkukevään jälkeen.
"vai oliko sittenkin myös tässä yksi juttu minkä M-heim teki tahallaan kun oli kulisseissa niin sovittu. "
Tästäkään sopimuksesta tietävät vain stallarit. Missä ja milloin se on tehty?
"Jätti Kannaksen ja varsinkin tunnetun päähyökkäysreitin Valkeasaaresta hiton heikoksi sekä linnoituksiltaan että miehitykseltään."
Kannaksen puolustuksen painopiste oli Länsi-Kannaksella. Siellä oli tihein miehitys ja vahva tykistö. Yksikään stallari ei esittänyt vastalauseita.
Avauksen kohta 2 oli jatkosodan suurin strateginen virhe. Kesällä 1944 PSS-linja (Pisi-Saarimäki-Sammatus) Aunuksenkaupungin itäpuolella oli vahvin linnoitusketju. Sen mursi puna-armeija juhannuksena 44 Laatokan puoleisesta reunasta vuorokaudessa. Oli Suomen onni että kun Laatokan pohjoispuolelta siirrettiin suuria joukkoja niin puna-armeija ei juurikaan pommittanut rautateiden risteysasemia. Sillä olisi vaikeutettu joukkojen siirtoja merkittävästi.turha.linnoitusketju
Neukkujen hyökkäys oli -44 niin massiivinen, että suomalaiset pärjäsivät Kannaksella paremmin tuolla vahingossa valitulla taktiikalla. Edessä oli niin vähän joukkoja (lisäksi niistäkin porukkaa runsaasti lomilla) että etulinjasta päästiin vetäytymään VKT-asemaan! Sodankäynti oli muuttunut moottoroitujen joukkojen ja ilma-aseen käytön johdosta. VKT-linja oli jo sen verran kaukana, että neukkujen huoltoyhteydet venyivät. Kuorma-autoon meni max 3t ammuksia, polttoainetta ja ruokaa. Edestakainen reissu huoltovarikolle ja takaisin Viipuriin vei rikkoutuneilla teillä ehkä vuorokauden. Huolto alkoi siis tökkiä. Lisäksi pellosta ei saanut mitään ja suomalaiset olivat vieneet karjan mukanaan, joten kaikki ruoka piti tuoda Pietarista. NL ei suurhyökkäyksen loppuvaiheessa kyennyt yksinkertaisesti viemään tarpeeksi huoltoa äijille, tankeille, tykeille ja vetoautoille. Suomalaiset sen sijaan kokosivat VKT-linjalle riittävästi kokeneita joukkoja sekä reserviin kokonaisen armeijakunnan. Koska joukkoja ei kulutettu loppuun etulinjassa tai väliasemassa.
Hyökkäys ei pysähtynyt huollon pitkien matkojen takia. Kun Saksan armeija alkoi perääntyä itärintamalla niin puna-armeijan huoltoreitit olivat monta kertaa pidemmät kuin Karjalan kannaksella. Silti hyökkäykset eivät pysähtyneet ennen kuin Berliinissä.
Muuten hyvä teoria mutta väärä.
50+%+joukoista+hautaui+elävältä+pommituksissa,+taivaalla+oli+1000+pommaria+klo+5+10.6.1944.+Tärkein+eli+tulenjohtopaikat+kokivat+saman+kohtalon.+9.6.+oli+saatu+ammutettua+vielä,+väitetään+tykkejä+olleen+psto/pataljoona,+mutta+vastatuli+oli+liian+vaatimatonta.+Jos+hyökkäykseen+oli+lähdössä+340+panssaria,+niin+kovassa+tykkitulessa+niistä+10+%+olisi+lentänyt+nurin+sivutuotteena.+Valkeasaari+meni+tykistön+mukana.
Jokaisen hyökkäysvaiheen jälkeen Puna-armeijan oli pysähdyttävä kuukausiksi kunnostamaan liikenneyhteyksiä hävitysten jäljiltä ja tuomaan materiaalia sekä henkilöstötäydennystä joukoille.
Pakollinen pysähdys oli lisäksi kevään ja syksyn kelirikko, joka aina kesti viikkoja.
Puna-armeija+,+ei+Marski.+Hän+olisi+mieluusti+odottanut+hamaan+rauhan+tuloon.
Etulinjajoukkojen+kuten+Erp20,+JR1+ja+JR58+kokonaistappiot+olivat+50+%,+joista+90+%+lähti+orsille+sirpaleista.+10+D:n+tykkimiehetkin+(104+kpl+9.6.+pelkästään)+saivat+pahasti+siipeensä+tuliasemissansa,+32+heppaa+ja+20+kuormuria.
Mutta kauniina kukkasena noista nujuamisista kohosi Suomessakin tappion jälkeen uusi hy-
vien suhteiden luomisen politiikka Neuvostoliiton ja Suomen välille. Ja se oli viisas veto pie-
neltä Suomelta mahtavan suurvallan naapurina. -Nyt meillä on vilkasta yhteistyötä monella
tasolla suomalaisten ja venäläisten kesken rauhanomaisesti. Ja niin on hyvä.
Bupi on Bupi vaikka voissa paistais!
Toki kävimme kauppaa siihen saakka kunnes neukun iso höyryävä pskatunkio romahti 1991! Sekin asia on Bupin muistista kadonnut?
Kunnes iso höyryävä pskatunkio romahti 1945!
Ja se yhtälainen pahis lopulta 1991!
Jos avauksessa kuvattu pelin politiikka on osaksikaan totta niin kyseessä on karkein maanpetos mitä kuvitella voi. Eikö olisi syytä asettaa virallinen historiakomitea tutkimaan, ei se vieläkään mahdotonta ole.
Mutta kun se EI OLE TOTTA vaan pelkkästallarien toivorikas sepitelmä!
N-Liiton kesän 1944 suurhyökkäys oli massiivnen ja vain tekemällä kaikkensa onnistui Suomi saamaan torjuntavoitot!
"Linnoitustöiden painopiste oli Itä-Karjalassa"
Karhumäestä Syvärille lienee ollut moninkertaisesti enemmän rintamaa kuin Kannaksen kapeammassa kohdassa, jossa rintaman leveys oli jotain 70 km.
Olisiko tuossa selitys... mutta tuosta huolimatta M oli jo seniili gubbe ja linnoittamisesta vastannut Hanell pelkkä M:n hevosen sokerin syöttäjä, kuten se Turjan Päämajassa -näytelmässä esitettiin: Paraatiovi jätettiin auki!
Marski oli kyllä vanha, mutta täysin työkykyinen, minkä osoittavat nopeat päätökset, kun hyökkäyksen voima alkoi selvitä.
Päämajassa-näytelmä on Turjan mielikuvitusta. Hän palveli lyhyen aikaa Päämajassa kesällä -41.
Kun kuuli jopa omin korvin miten Kannaksella Suomen armeijaa tuhotaan niin otti esikuntansa ja komensi kaikki Klubille juhlimaan. Aika outo reaktio tuollaisessa tilanteessa. Oliko seniilin aivon kehittämä pakoreaktio todellisuudesta vai oliko vanhalle ry...ssän kenraalille todellakin juhlan aihe kun kuuli miten Venäjällä on voimaa. Toteutuiko siinä se suunnitelma mitä oli monta vuotta jo odottanut.
toistellaan. Marski käsitteli 10.6. aamulla tilannetiedot. Mitään erityisen hälyttävää ei tullut esille. Sen enempää rintamaesikunnat kuin tiedustelu ei ilmoittanut suurhyökkäyksestä.
Hän lähti normaalin käytännön mukaan lounaalle. Sinne tuli ilmoitus Valkeasaaren murtumisesta. Hän hotkaisi ruokansa, joi kupin kahvia, sytytti sikarin ja marssi kiireesti virkapaikalleen. Alaisille ei saanut näyttää hermoilua.
Vielä samana päivänä hän antoi ensimmäiset käskyt lisäjoukkojen siirrosta Kannakselle.
Marskin päätösten ansiosta hyökkäys aikanaan torjuttiin.
Stallareita se pännii vieläkin
.....Marskin päätösten ansiosta hyökkäys aikanaan torjuttiin.....
Marskista huolimatta hyökkäys torjuttiin mutta kalliiksi se kävi.
päätökset, jotka johtivat torjuntavoittoihin.
Se kirpaisee stallareita niin, että pitää valehdella hamaan ikuisuuteen.
Totuus ei siitä muutu miksikään.
Kun kuulee Mikkeliin asti tykistön jymyn läheltä Leningradia eli monen sadan kilometrin päästä niin pitäisi tajuta, ellei ole kuuro, että nyt siellä tapahtuu jotain aivan hirveätä eikä ole oikea hetki komentaa esikuntaa mukaansa syömään ja ryyppäämään keskelle kaupunkia.
Kun upseeri tuossa tilanteessa jättää asemapaikkansa ja lähtee ryyppäämään niin voisiko olla kyse Sotaväen rikoslain mukaisesta rintamakarkuruudesta. Josko olisi pitänyt tuomita kenttäoikeudessa ?Joka tapauksessa teko osoittaa, että ukko ei ollut enää tehtäviensä tasalla vaan pahasti pihalla.
Jos päämajan saamissa tilannetiedotuksissa 10.6. aamulla ei ollut mitään hälyttävää niin tiedot olivat 8.6. asioita. Koko päivän 9.6. Neuvostoarmeija oli raskaasti tulittanut tykeillä ja pommittanut etuasemia. Tämä oli kuulunut Mikkeliin saakka.
Talvisodan aikaan m-heim oli vielä jotensakin tolkuissaan mutta ehkä sodan ja vaikean välirauhan aika ottivat liikaa vanhoille voimille ja seniiliys iski. Jatkosota olikin hänen kannaltaan suoraa katastrofia, pelkkiä vääriä päätöksia ja osin jo harhoissa elämistä.
Loppu alkoikin mennä jo vähän kuin Kekkosella ja hänet olisikin pitänyt nimittää jonkunlaiseksi armeijan kunniapuheenjohtajaksi, joka ei olisi saanut enää osallistua päätöksentekoon missään muodossa. Olisi vain kirjoitellut rauhassa korskeita päväkäskyjä mutta jotka nekin joku olisi tarkistanut ettei tule enää uusia miekantuppiuhoja.Ukon johto maksoi tuhansien nuorten miesen hengen ja vammautumisen.
Tämä on faktaa ja sen kiistävät enää vain m-heimin palvojat mutta osa ihmisistä tarvitsee aina "Kiminsä".
valehtelu jotenkin stallaria?
Marski kyllä vanheni ja kesällä -44 uupuikin, mutta pysyi työkykyisenä sodan loppuun asti.
Uusi tilanne ja varsinkjn sisäpolitiikan hallinta meni sitten yli kykyjen ja presidenttivaihe oli yhtä tuskaa. Onneksi pääministeriksi tuli marraskuussa -44 Paasikivi ja katastrofilta vältyttiin.
"Marski kyllä vanheni ja kesällä -44 uupuikin, mutta pysyi työkykyisenä sodan loppuun asti."
Niin kyllähän 77-vuotias hevosupseeri oli varmastikin täysin muuttuneen sodankäynnin oloissa pätevin vai pitääkö sanoa ainoa pätevä sodan johtajaksi Suomessa. Miksi kukaan muu sitten ei tajunnut miten sotaa käydään vuonna -44 kuin tuo vanhus? Ikävää todella kun häntä ei voitu päästää eläkkeelle täysin palvelleena kun kukaan muu ei olisi kyennyt hänen tasolleen sodanjohtajana.
Miten ihmeessä me kuvittelemme nyt 2000-luvulla voivamme sotia ja pärjätä kun ei ole enää ainoaa pätevää suomalaista sotapäällikköä Mannerheimia ?