Aihe

Akateemiseen ammattiin

LopettakaaTyperyys

Tulee joka kerta katkera olo omasta, pitkäaikaistyöttömyyteen johtaneesta yhteiskuntatieteiden maisteritutkinnosta, kun katsoo tätä telvisiossa näinä aikoina esietettävää "Kandit" sarjaohjelmaa.

Siinähän näytetään, kuinka akateemiseen ammattiin tulee opiskelija valmentaa, tässä tapauksessa eläinlääkäriksi. Omalla kohdallani ei saatu järjestymään alkeellisintakaan harjoittelupaikkaa, eikä laitoksen henkilökunta kyennyt työllistymistäni mitenkään tukemaan. Sanottiin vain, mitä hienoilta kuulostavia valkokaulustöitä maisterinpapereilla voi hakea.

Niin, voihan niitä hakea, mutta kun nykyään kaikkiin valkokaulustöihin on koulutuksellista ylitarjontaa ja ihan kutakin tapausta varten erikseen räätälöitynä. Yritäpä siinä sitten vakuuttaa työnantajia, kun on opiskellut oppiaineita, jotka eivät mihinkään oppilaitoksen ulkopuolella olemassa olevaan ammattiin valmista.

Missähän vaiheessa tämä yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden opetushenkilökunta päästettiin luiskahtamaan vastuusta ja vallitsevasta todellisuudesta oman "maisterituotteensa" työmarkkinoille saattamisen suhteen? On kai se huoleton toimia sellaisen akateemisen opetustoimen harjoittajana, josta ei mitään todellista ammattiosaamista tarvitse saada aikaan.

19

452

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jännäsekoulpolitiikka

      Vähän eri asia valmistua akateemiseen ammattiin kuin generalistiksi hakemaan niitä yleismaisterin töitä, joita hakeekin sitten aika värikäs joukko. Generalisti on aika ajopuuna, jos ei ole oikein mihinkään erikoistunut eikä työpaikkaa valmistellut jo opiskeluaikana. Sen sijaan akateemiseen ammattiin valmistuneella on edessä aika selkeä urapolku, johon hakee paljon vähemmän ja saman koulutustaustan omaavia ihmisiä.

      On siellä valtsikassakin eräs ammatti, johon voi valmistua ja jossa on pulaa työntekijöistä.

      • Vaikeaaon

        Eipä sitä työpaikkaa noin vain valmistella ilman suhteita/sopivaa kokemusta.

        Itse opiskelen luonnontieteellistä(ympäristö) alaa yliopistossa ja pelkkien kesätöiden saanti on ollut mahdotonta.

        Viitenä vuotena olen hakenut 20-40 oman alan kesätyöpaikkaan per kevät ja saldona on 0(nolla) haastattelua.

        En usko että haastatteluja tippuisi, vaikka hakisi 100 paikkaa per kevät.

        20-40 on yleisesti kaikki 100-150km säteellä olevat alan paikat mitä olen löytänyt, kauemmaksi en voi mennä koska palkat on alan kesähommissa 1100-1400€ brutto luokkaa, eikä sillä maksa autoa tai toista vuokraa.

        Alkaa kyllä masentamaan ja todennäköisesti työttömyys odottaa.


      • asdas44

        No mutta tuo on ihan yleisesti tiedosa oleva asia biologian/ympäristötieteen alalla. Töitä ei ole ja niistä vähistäkin karsitaan koko ajan. Sen ei tosin pitäisi yllättää enää ketään. Sama jatkunut jo viimeiset 10 vuotta. Silti hakjoita ko. aloille riittää joka vuosi ja sama itku jatkuu.


    • Valtio-opinJuipelo

      "Huutokauppakeisari"- ohjelmassa sanotaan sellaista esinettä "juipeloksi", jonka käyttötarkoitusta kukaan ei tiedä. Tämän kaavan mukaan ehdotan, että alamme kutsua "juipeloksi" myös (tämän siivistyssanaa edustavan generalistin sijaan) tätäkin yhteiskuntatieteistä/valtiotieteistä (työttömiksi) valmistuneiden maisterien ammattinimikettä. Se generalisti kun tuntuu tyhjäntoimittajan ammattinimikkeenä turhan ylevältä.

      Niiden em. maisterien kohdallahan ei myöskään kukaan tiedä, mihin sitä mahdollista osaamista käyetään, tai mihin he oppilaitoksen ulkopuolella työllistyisivät. Ei ainakaan minulle ole vielä kukaan osannut sanoa, minkä ammatin taitajaksi miasteritutkinnon suoritettuani olen valmistunut, enkä sitä itsekään tiedä. Yhtään sellaista työpaikkailmoitusta en ole vielä yli kymmenen vuoteen nähnyt, jossa selväsanaisesti oman alani töitä tarjottaisiin.

      Työttömänä valtio-opin juipelona olen siis joutunut palloilemaan...

    • MiksiOlitTyhmä

      Olisit hankkinut ammatin.

      • Valtio-opinJuipelo

        En ollut tyhmä. Valmistuin nopeimpana vuosikurssiltani ja toiseksi parhailla papereilla. (Äläkä rupea jankuttamaan sitä "hyvät tyypit kyllä työllistyy" klisettä. On käsitelty jo.)

        Mutta täsmennys tähän generalistia korvaavaan nimityskysymykseen.

        Tavara-juipelo on esine, jonka todellista nimeä tai käyttötarkoitusta kukaan ei tiedä.

        Akateeminen juipelo on ammattinimike sellaiselle maisteritutkinnon suorittamisella saavutetulle osaamiselle, jonka käyttötarkoitusta kukaan ei tiedä.


    • Aikoinaan ammattikoulussa työskennellessäni tuli oikeastaan vuosittain vastaan opiskelijoita, jotka olivat jonkin sortin akateemisen juipelo-tutkinnon suorittaneet, mutta pitkien ja epätoivoisten työttömyysvuosien jälkeen tulivat opiskelemaan itselleen ammattia. Tosin monesti tämä uudelleenkouluttautuminen johtui työvoimaviranomaisen kehotuksesta tai suorastaan pakottamisesta. Jotain tukiakin taisivat siihen saada.

      En tiedä, saiko heistä kukaan vakituista työpaikkaa valmistuttuaan, mutta innokkaasti ainakin opiskelivat.

      • åtemporaåmores

        Vastaan tulee myös ihan ammattiin johtaneen yliopistotutkinnon suorittaneita, jotka burnoutissa lähtevät amikseen opiskelemaan jotain ihanaa eläimiin tai puutarhaan liittyvää.


      • huhuytgtffdrddeses

        Sehän tässä juipelo-tutkinnosta työttömäksi valmistumisessa on karmeinta, että ihmiset eivät tahdo uskoa, etteikö akateemisesti koulutettu työllistyisi.

        Menneinä vuosina, jolloin työttömän piti mennä henkilökohtaisesti kortiston tätien kuulusteltavaksi, tuli jatkuvasti tiukkoja sanailuja. Nämä keksi-ikäiset kortiston tädit eivät millään meinannet uskoa, etteikö maisterille löytyisi töitä, kun hänkin on merkonomin tutkinnolla saanut hyväpalkkaisen valkokaulustyön.

        Laittoivat sitten työhönosoituksia roskanlakaisijaksi, kun epäilivät, että kyse on työttömän omasta haluttomuudesta...


    • Sehän on tietysti selvää, ettei pelkkä nimellinen koulutus muutu itsestään työpaikaksi. Koulutustarjonnassa on ajoittain, jopa usein, vinoutumia suhteessa koulutuksen kysyntään työmarkkinoilla. Monet akateemisesti koulutetut ovat käytännössä vailla mahdollisuuksia koulutustaan vastaavaan työhön, koska sellaista ei oikeastaan ole, ja omalla kustannuksellaan tutkiminen on vaikeaa.

      Akateemisesti koulutetut kilpailevat työpaikoista toisten akateemisesti koulutettujen kanssa. Jos opiskellessaan keskittyy vain opintoihinsa ja arvosanoihin, voi valmistumisen jälkeen olla vaikea saada jalkaansa työpaikan ovenväliin.

      Mikäli työpaikkaa ei heti valmistumisen jälkeen löydy, ja ihminen jää työttömäksi työpaikkaa etsimään, on hän jo vuoden työttömyyden jälkeen jokseenkin toksinen hyödyke. Uusia valmistuneita on hänen tilalleen jo tarjolla, joille on jo kenties työkokemustakin kertynyt opintojen lomassa.

      Kun akateemiseksi ylijäämäksi päätynyt lähtee työmarkkinoilta etsimään itselleen muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä, saattaa ainoa vaihtoehto olla työ, mikä ei vaadi oikeastaan minkäänlaista koulutusta. Tässä suhteessa akateeminen on heikoilla, sillä hän on viettänyt useita vuosia lähinnä istumalla, kun taas kouluttamattomat ovat saattaneet tehdä kyseisiä töitä, tai töitä ylipäätään, jo vuosia ja olla silti nuorempia kuin akateeminen hakija.

      On vielä sanottava, ettei kovinkaan monen nyrkkipajan johtaja halua palkata perusduunariksi itseään koulutetumpaa ihmistä. Tämä johtuu enimmäkseen yllämainituista syistä, mutta myös psykologisista sellaisista. Kukaan ei halua alaisekseen itseään "viisaampaa", joka olisi murentamassa johtajan auktoriteettia.

      Yhteiskunnassa lähdetään käsityksestä, että mitä korkeammin koulutettu yksilö on, sitä paremmat resurssit hänellä on löytää itselleen työpaikka. Tämä käsitys on monessakin mielessä väärä, kuten yllä ollaan osoitettu.

      Mikäli akateemisia ohjattaisiin koulutuksen aikana työelämään samalla tavoin kuin ammattikoululaisia, olisi akateeminen työttömyys olematonta. Toisaalta akateemiseen vapauteen puuttuva ohjaus olisi kuitenkin perustavanlaatuisesti yliopistokulttuurin vastaista, eikä siihen ikinä suostuttaisi.

      En kuitenkaan pitäisi mahdottomana, etteikö voitaisi kehittää "akateemisiakin" työelämään suuntautumis- ja työelämäoppimiskursseja yliopistoissakin. Ja etteikö näitä voitaisi ottaa pakolliseksi osaksi opintoja.

    • itsekingeneralisti

      Kyllä suuri ongelma on yliopistojen autonomia, joka sallii yliopistojen itse päättää, mihin valtiolta saatuja verorahoja käyttävät. Sehän on selvä, että kaikille viroissa oleville opettajille pitää löytyä sitten riittävästi opetustunteja, valmistuville sopiviksi havaituille suosikeille pitää pedata assistentin paikkoja ja tuntiopettajan töitä, eikäketään oikeasti kiinnosta, tulevatko opiskelijat aikanaan saamaan töitä. Oma napa ja oma palkka kiinnostaa, ei paljon muu. Koulutuksia ei lakkauteta eikä paikkoja vähennetä, sillä ilman näitä koulutuksia heillä ei itselläänkään olisi töitä. Akateemisia generalisteja ei haluta työpaikoille viisastelemaan.

      Vastuu työttömyydestä sysätään opiskelijalle. Olit tyhmä, kun et tajunnut etsiä työpaikkaa jo opiskeluaikanasi. Olet epäonnistunut, kun valitsit generalistisen alan, jolla ei ole työpaikkoja, olisit valinnut jonkin ammattiin johtavan alan.

      • Valtio-opinJuipelo

        Todella hyvin analysoitu.

        Noin olen itsekin asian kokenut ja oman alennustilani syyt määrietellyt.

        Jotenkin vain pitäsi saada päättäjät havahtumaan, että tämä juipelo-tutkintojen teetättäminen saataisiin loppumaan.

        Vieläkin, pitkälti yli kymmenen vuotta työttömäksi valmistuttuani, nousee rajuja katkeruuden tuntoja siitä, että tulin perusteellisesti uunotetuksi ja tyhjänpäiväisen maisterintutkinnon suurella vaivalla suorittaneeksi.


      • Väärä_osoite_marinalle

        Kyllä opiskelualoista ja opiskelijamääristä päättäminen on korkemmassa kuin yliopistojen kädessä. Niistä päättää edelleenkin OKM, jonka viisaat suunnittelijat tekevät ehdotukset aloista ja määristä.


      • SeKoiraÄlähtääJne
        Väärä_osoite_marinalle kirjoitti:

        Kyllä opiskelualoista ja opiskelijamääristä päättäminen on korkemmassa kuin yliopistojen kädessä. Niistä päättää edelleenkin OKM, jonka viisaat suunnittelijat tekevät ehdotukset aloista ja määristä.

        Mutta ei tämä OKM vaikuta paikan päällä siihen, mitä vapauksia kunkin oppiaineen henkilökunta ottaa itselleen, kun se pääsee tuottamaan maistereita, joita ei valmisteta mihinkään laitoksen ulkopuolella olemassa olevaan ammattiin.

        Nythän on niin, että tarjolla olevat työpaikat, mitä generalisti eli juipelo-tutkinnon suorittanut maisteri voisi edes kuvitella hakevansa, ovat paljoudessa esim. erilaisten projektien johtajana toimimiset.

        No, voisi tällä perusteella odottaa, että henkilökunta edes jollakin tasolla valmentaisi, että miten vaikkapa jotain projektia johdetaan, tai katsoisivat itse Mol.fi sivuilta, mitä muita kuviteltavissa olevia tehtäviä juipeloksi valmistunut maisteri voi siitä tarjonnasta hakea. Niiden mukaan pitäsi opettaa edes jonkinlaisia valmiuksia käytännön työelämässä selviämisestä, ja jonka turvin uskaltaa em. tehtäviä edes hekea. Vosi myös ohjata opiskelijaa valitsemaan tentteihin tätä tavoitetta tukevaa kirjallisuutta, yms.

        Ei ainakaan Jyväskylän Valtio-opin laitos tarjonnut mitään edellä kuvaamistani valmiuksien alkeista. Vain niitä, paria kolmea vuosikurssinsa opiskelijaa, jotka olivat ilmeistä tutkija-ainesta samaiselle laitokselle, henkilökunta oli kiinnostunut tukemaan.


      • Pitkäänalallaollut
        Väärä_osoite_marinalle kirjoitti:

        Kyllä opiskelualoista ja opiskelijamääristä päättäminen on korkemmassa kuin yliopistojen kädessä. Niistä päättää edelleenkin OKM, jonka viisaat suunnittelijat tekevät ehdotukset aloista ja määristä.

        Kyllä OKM päättää alakohtaiset määrät. Yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse, miten paikat alojen sisällä jakautuvat eri koulutusten kesken. Itse päättävät myös hyvin pitkälle oppiaineiden tavoitteista, sisällöistä ja opetussuunnitelmista yleensäkin. On OPS:eja, jotka ovat hyvin pyöreitä ja opettaja voi vaikuttaa, mitä sitten tunneilla opettaakaan, mitä asioita kurssillaan painottaa - yleensä usein vain sitä, mitä on itsekin joskus aikoinaan opiskellut, eikä sillä välttämättä ole nykymaailmassa tarvetta.
        Kyllä tässä ihan oikeasti on kehittämisen paikka.


      • Väärä_osoite_marinalle
        Pitkäänalallaollut kirjoitti:

        Kyllä OKM päättää alakohtaiset määrät. Yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse, miten paikat alojen sisällä jakautuvat eri koulutusten kesken. Itse päättävät myös hyvin pitkälle oppiaineiden tavoitteista, sisällöistä ja opetussuunnitelmista yleensäkin. On OPS:eja, jotka ovat hyvin pyöreitä ja opettaja voi vaikuttaa, mitä sitten tunneilla opettaakaan, mitä asioita kurssillaan painottaa - yleensä usein vain sitä, mitä on itsekin joskus aikoinaan opiskellut, eikä sillä välttämättä ole nykymaailmassa tarvetta.
        Kyllä tässä ihan oikeasti on kehittämisen paikka.

        Olisit hyvä ihminen käyttänyt sitä akateemista vapautta, mikä yliopistoissa etenkin humanistisilla aloilla vallitsee. Jos oma yliopisto ei tarjoa haluamaasi kurssia, voit valita sen muualta, ja muokata opintosi pitkälti haluamiksisi.

        Ai, niin. Sehän vaatisi omaa aktiivisuutta ja urasuunnittelua jo opiskeluaikana. Eihän sellaista voi kukaan akateemiselta kansalaiselta kohtuudella vaatia.


    • Rappari

      Ne menee töihin jotka ei muuten pärjää. Tarkoittaa että rahaa ja rahkeita ei ole selvitä omillaan. Surkimusten periksiantamista. Luusereitajotka elävät unelmissaan jotka eivät tietenkään koskaan toteudu.

    • Teinipoikavastaa

      Todella hyvin analysoi ilman virheitä.

    • eyrtyryryrtrty

      Ihan yleistä tietoahan se on että yliopistot saavat rahaa valmistuneista, sillä miten nämä valmistuneet työllistyvät ei ole rahahanoihin juurikaan vaikutusta. Tässä tilanteessa yliopistojen kannattaa tietenkin liikakouluttaa suosituille aloille, viis valmistuvien työllisyysnäkymistä.

      Itsekin meinasin lukea tutkinnon liikakoulutuksesta ja yksityisen sektorin työpaikkojen puutteesta kärsivällä generalistialalla, mutta tulin järkiini ja vaihdoin alaa paremmin työllistävälle. Ehdottomasti elämäni parhaita päätöksiä, nyt voin työllistyä helposti sekä yksityiselle sektorille että yrittäjäksi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      198
      11656
    2. Stefun Sofialle tarjoamat luxuskyydit maksamatta, velkaa niistä jo yli 17 000 euroa.

      Seiskan mukaan limusiinikyyteihin erikoistunut yritys hakee Stefun yritykseltä oikeusteitse yli 17 000 € maksamattomista kyydeistä. Useat ajoista ova
      Kotimaiset julkkisjuorut
      174
      2703
    3. Maisa otti raskauskirtin esille

      Viimeinen oljenkorsi.... Miten "yllättävää".. .. :D
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      2075