Kyllä tämä hallitus ajaa maalin asti, en epäile lainkaan, vaikka loppuvuonna sanat kiivastuu, vaalimatematiikkaa kevään 2019 vaaleihin. noista Li Anderssioneista ym, 12 paikkaa vasureilla, kannata niin välittää, vaikka Yle heille aikaa antaakin.
Demokratia kuitenkin toimii, suurimmat päättää.
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/tulos
Ei ole edes tarkoitus että nämä päättää kokomaan asioista, kuten näyttävät ruikkivan
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/tulos/0/01
Pääministereitä on eronnut ja yksittäisiä puolueita on lähtenyt hallituksesta, mutta kokonaan uutta hallituspohjaa ei ole jouduttu neuvottelemaan uusiksi vaalikauden aikana. Ennenaikaiset eduskuntavaalit on viimeksi järjestetty vuonna 1975.
Muistetaan kuitenkin yksi tärkeä asia politiikasta, tämä kaikki on demokratiaa.
Se toimii näin, jos hallitus kaatuu ja uudet vaalit, se vain aikaistettuna tulee n kuukausia ennen varsinaista aikaa. (Eduskuntavaalit voitaisiin pitää 50 päivää siitä, kun presidentti olisi määrännyt eduskunnan hajottamisesta, mutta siihen pitää paaministerin tehdä aloite, Suomen perustuslain mukaan uusiin vaaleihin tarvitaan pääministerin perusteltu aloite. Vasta sen jälkeen, ja eduskuntaryhmiä kuultuaan, presidentti voi määrätä ennenaikaiset vaalit.) Mutta tuskin tulee, kun katsoo maamme historiaa tältä kohtaa.
Ministereitä on vaihtunut, pääministeriä myöten useasti, muttei hallituksia ole kaatunut kuin edellisen kerran 1975.
20. heinäkuuta 1906 annettu vaalilaki takasi puolueille vahvan aseman.
-Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
-Eduskunta hajotettiin 6. huhtikuuta 1908.
Eduskunnan valta oli rajoitettua, koska Venäjän keisari saattoi halutessaan jättää lakeja vahvistamatta ja hajottaa eduskunnan.
-1.-2.7.1908 EDUSKUNTAVAALIT
-1. ja 3.5.1909 EDUSKUNTAVAALIT
-Suomen neljännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. helmikuuta 1910. Keisari Nikolai II oli edellisen vuoden marraskuussa hajottanut eduskunnan ja määrännyt pidettäväksi uudet vaalit.
-2.-3.1.1911 EDUSKUNTAVAALIT
-Eduskuntavaalit 1913 järjestettiin 1.–2. elokuuta, sillä Venäjän keisari Nikolai II oli hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit pidettäviksi.
1. ja 3.7.1916 EDUSKUNTAVAALIT
-Venäjän väliaikainen hallitus oli hajottanut eduskunnan 31.7.1917 eduskunnan säädettyä 18.7. ns. valtalain. 1.-2.10.1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit yrittivät menestystä valtalain tukemisella. Oikeistopuolueet (vanha- ja nuorsuomalaiset sekä kansanpuolue) muodostivat suomalaisten puolueiden vaaliliiton. Itsenäisyyden kannattajat olivat oikeistopuolueiden johdossa vähemmistönä, siksi em. puolueiden linjana oli Suomen autonomisen aseman vahvistaminen.
-Vaalit muodostuivat voitoksi paitsi porvareille, myös itsenäisyyttä kannattaneille. Selvästi itsenäisyyslinjalla vaaleihin lähtenyt maalaisliitto sai seitsemän lisäpaikkaa. Ruotsalaisen puolueen valituksi tulleista kymmenkunta oli itsenäisyyssuunnan kannattajia, nuorsuomalaisista viitisentoista. Vanhasuomalaisista itsenäisyyden kannattajiin lukeutui neljännes, ja kansanpuolueen viidestä paikasta kolmea piti hallussaan itsenäisyyslinjan mies. Itsenäisyyden kannattajat muodostivat eduskunnassa itsenäisyysklubin. Kiireellisimpänä tehtävänä eduskunnan enemmistö piti järjestyksen palauttamista, autonomian laajentamisen keinoista ja aikataulusta ei vielä aluksi oltu yksimielisiä.
Demokratia kuitenkin toimii, suurimmat päättää.
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/tulos
Ei ole edes tarkoitus että nämä päättää kokomaan asioista, kuten näyttävät ruikkivan
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/tulos/0/01
Pääministereitä on eronnut ja yksittäisiä puolueita on lähtenyt hallituksesta, mutta kokonaan uutta hallituspohjaa ei ole jouduttu neuvottelemaan uusiksi vaalikauden aikana. Ennenaikaiset eduskuntavaalit on viimeksi järjestetty vuonna 1975.
Muistetaan kuitenkin yksi tärkeä asia politiikasta, tämä kaikki on demokratiaa.
Se toimii näin, jos hallitus kaatuu ja uudet vaalit, se vain aikaistettuna tulee n kuukausia ennen varsinaista aikaa. (Eduskuntavaalit voitaisiin pitää 50 päivää siitä, kun presidentti olisi määrännyt eduskunnan hajottamisesta, mutta siihen pitää paaministerin tehdä aloite, Suomen perustuslain mukaan uusiin vaaleihin tarvitaan pääministerin perusteltu aloite. Vasta sen jälkeen, ja eduskuntaryhmiä kuultuaan, presidentti voi määrätä ennenaikaiset vaalit.) Mutta tuskin tulee, kun katsoo maamme historiaa tältä kohtaa.
Ministereitä on vaihtunut, pääministeriä myöten useasti, muttei hallituksia ole kaatunut kuin edellisen kerran 1975.
20. heinäkuuta 1906 annettu vaalilaki takasi puolueille vahvan aseman.
-Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
-Eduskunta hajotettiin 6. huhtikuuta 1908.
Eduskunnan valta oli rajoitettua, koska Venäjän keisari saattoi halutessaan jättää lakeja vahvistamatta ja hajottaa eduskunnan.
-1.-2.7.1908 EDUSKUNTAVAALIT
-1. ja 3.5.1909 EDUSKUNTAVAALIT
-Suomen neljännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. helmikuuta 1910. Keisari Nikolai II oli edellisen vuoden marraskuussa hajottanut eduskunnan ja määrännyt pidettäväksi uudet vaalit.
-2.-3.1.1911 EDUSKUNTAVAALIT
-Eduskuntavaalit 1913 järjestettiin 1.–2. elokuuta, sillä Venäjän keisari Nikolai II oli hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit pidettäviksi.
1. ja 3.7.1916 EDUSKUNTAVAALIT
-Venäjän väliaikainen hallitus oli hajottanut eduskunnan 31.7.1917 eduskunnan säädettyä 18.7. ns. valtalain. 1.-2.10.1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit yrittivät menestystä valtalain tukemisella. Oikeistopuolueet (vanha- ja nuorsuomalaiset sekä kansanpuolue) muodostivat suomalaisten puolueiden vaaliliiton. Itsenäisyyden kannattajat olivat oikeistopuolueiden johdossa vähemmistönä, siksi em. puolueiden linjana oli Suomen autonomisen aseman vahvistaminen.
-Vaalit muodostuivat voitoksi paitsi porvareille, myös itsenäisyyttä kannattaneille. Selvästi itsenäisyyslinjalla vaaleihin lähtenyt maalaisliitto sai seitsemän lisäpaikkaa. Ruotsalaisen puolueen valituksi tulleista kymmenkunta oli itsenäisyyssuunnan kannattajia, nuorsuomalaisista viitisentoista. Vanhasuomalaisista itsenäisyyden kannattajiin lukeutui neljännes, ja kansanpuolueen viidestä paikasta kolmea piti hallussaan itsenäisyyslinjan mies. Itsenäisyyden kannattajat muodostivat eduskunnassa itsenäisyysklubin. Kiireellisimpänä tehtävänä eduskunnan enemmistö piti järjestyksen palauttamista, autonomian laajentamisen keinoista ja aikataulusta ei vielä aluksi oltu yksimielisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.