Eikö tuo hallituksen poliitiikka ala olemaan jo otsikon tapaista. Jos ei saa omaa tahtoa läpi niin hanskat tiskiin vain.
Yleensä tällaista näkee itkupotkuraivareina uhmaikäisiltä ja ovien paiskomisena teini-ikäisiltä.
Tyyli on kuitenkin sama. Jos ei kelpaa niin ei tehdä sitten enää mitään.
Palvelutuottajalta tuollainen käytös ja tarjous ei menisi tilaajalle läpi vaan tilaaja valitsisi jonkun toisen palveluntuottajan jonka ajatusmaailma ja palvelut kohtaisi palvelutarpeen kanssa paremmin.
Yleensä tällaista näkee itkupotkuraivareina uhmaikäisiltä ja ovien paiskomisena teini-ikäisiltä.
Tyyli on kuitenkin sama. Jos ei kelpaa niin ei tehdä sitten enää mitään.
Palvelutuottajalta tuollainen käytös ja tarjous ei menisi tilaajalle läpi vaan tilaaja valitsisi jonkun toisen palveluntuottajan jonka ajatusmaailma ja palvelut kohtaisi palvelutarpeen kanssa paremmin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja sehän piti olla my way or the highway
Jos hallitus epäonnistuu tärkeimmässä hankeessa, niin on ihan ymmärrettävää ettei se pidä itseään toimintakykyisenä.
Sipilä totesi, että asia ratkaistaan eduskunnan luottamusäänestyksessä ja ennakoi ettei luottamusta tule, jos sisäiset ristiriidat estävät työn tekemisen. Montaa soraääntä ei 5 äänen enemmistöllä toimiva hallitys kestä. Kolme ääntä hallitusta vastaan riittää tai kuusi, jotka eivät äänestä.
Mutta jos epäonnistuminen johtuu siitä että oman puolueen tavoitteista ei tingitä niin onko silloin kyseessä kansalaisten vai puolueen edunmukainen toiminta?
Hallituksen päätökset eivät ole olleet loppuun asti mietittyjä koko hallituskautena johtuen kiireestä ja vajavaisesta valmistelusta. Aktiivimalli yhtenä esimerkkinä siitä kuinka seurauksia ei ole ajateltu loppuun asti. Monet päätökset on pyörretty kun on tullut ilmi ettei perustuslakia ole otettu päätöksissä huomioon.
Miksi nyt on niin kova kiire saatta monta uudistusta loppuu huolimatta sen vaikutuksista ihmisten elämään?
Eikö se olisi suurempi epäonnistuminen jos kustannusten vähentämisen sijaan niitä tulisikin lisää tai jos päätös johtaisi siihen että palveluja ei olisikaan tarjolla siten kun on ajateltu?
Monesti hallitukset muistetaan huonoista päätöksistä ja nimenomaan sellaisista joilla on suuret vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Sosiaali- terveyspalvelut ovat todella tärkeä osa-alue joiden pitää toimia ja olla kaikkien ihmisten ulottuvilla. Jos malli johtaa siihen että yksittäiset ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja niin se aiheuttaa suurta kärsimystä. Mallin voimaantulon jälkeen sitä on hankala enää muuttaa ja pahimmassa tapauksessa voimaan jää epätasa-arvoinen järjestelmä jota ei muuteta muutaman yksittäistapaukseen takia.
Onko aihetta hätäillä ja oikoa mutkia kun on jo olemassa toimiva järjestelmä joka takaa kaikille palvelut?
Ei kiitosta synny uudistuksista jotka on saatettu loppuun keskeneräisinä vaan hyvin valmistelluista uudistuksista jotka todellisuudessa parantavat ihmisten palveluja.
Meneekö kärkihankkeiden päämäärän saavuttaminen laadukkaiden ja hyvin toimivien palvelujen edelle?
Lakia ei tehdä samoin kuin yritysten päätöksiä.
Sipilä vetoaa ulkolaisiin asiantuntijoihin, olisikohan "himaset" asialla?
Hän ei ota huomioon suomalaisia asiantuntijoita, eikä opposition vaatimuksia sote-uudistuksen jäädyttämisestä.
Hän harjoittaa toistuvasti kiristyspolitiikkaa valtansa pönkittämiseksi.
En uskom, että SOTE-uudistus vähentää kokomnaiskustannuksia koska useampi ihminen pääsee hoitoon. Nythän kustannuksia pidetään kurissa antamalla ihmisten kuolla jonoihin. Ei sekään ole hyvä.
Yksikkökustannukset sen sijaan voi laskea, jos korvaus määritetään riittävän alas, tosin silloin julkinen puoli ei ehkä enää pärjää kilpailussa ja sitä tarvitsee tukea enemmän verorahoilla.
Tuossa voisi olla seuraukset SOTE-uudistuksesta:
hoitoon pääsy
hoidon laatu
valinnavapaus
- kallis tarpeeton himmelihallinto
- kokonaiskustannukset kasvaa
Toisaalta seuraavat hallitukset voivat purkaa hallintohimmelin.
Kustannuksia voi karsia hankaloittamalla hoitoonpääsyä, mutta kukaan ei ole ilmoittautunut sen kannattajaksi nykyjärjestelmän kannattajia lukuunottamatta.