Väyrysestäkö muka puheenjohtaja?

Höperö kun uskaltaa haastaa Sipilän ja hallituksen kyykytyspolitiikan?

Elät näköjään yhden aikuisen taloudessa, kun noin voit sanoa.

Olis Väyrynen jatkanut keskustan puheenjohtajana 90-luvun alussa. Mutta kun ei asettunut edes ehdolle, vaan luopui.
Nyt sitten marisee jälkeenpäin vuosikymmeniä.

Antakaa+Sipilän+jatkaa,+niin+kannatus+putoaa+alle+10%.

Meidän perheestä Kepu ei ole koskaan saanut yhtään ääntä muutoinkaan. Tosin olen itse äänestänyt pari kertaa kepulaista presidenttiehdokasta, mutten ole mieltänyt sitä Kepun äänestämiseksi silloinkaan.

Kepussahan kyse on puolueen linjasta. Sipilä on jatkanut ja vankistanut sitä oikeistoliberalistisen talouspolitiikan linjaa, jonka Olli Rehn ja Matti Vanhanen (osin myös Esko Aho) puolueessa aloittivat. Väyrynen on ajoittaisia hairahduksia lukuun ottamatta vastustanut oikeistoliberaalia politiikkaa. Tosin hän myi kyllä aatteensa silloin, kun pääsi ministeriksi Vanhasen hallitukseen. Väyrynen haluaa palauttaa alkiolaisuuden Kepun politiikkaan. Kepun vanhakantaisia alkiolaisia ovat entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sekä maakuntasatraapparina tunnettu Kari Hokkanen. Hokkanenhan oli toisen satraapin eli Erkki Laatikaisen kanssa nostamassa aikoinaan Kepun johtoon alkiolaista ja puolivasemmistolaista sosiaalipolitiikkaa edustanutta Anneli Jäätteenmäkeä. Nykykepuista alkiolaisena voidaan pitää ennen muuta Tuomo Puumalaa, joka oli Sipilän vastaehdokkaana puoluejohtajavaalissa mutta hävisi silloin.

Rehn, Vanhanen ja Sipilä ovat vieneet kepun politiikkaa lähemmäs Kokoomusta. Erona Kokoomukseen on vahva aluepoliittinen lataus. Tästä osuvina esimerkkeinä oli Kehittyvien maakuntien Suomi -projekti, joka oli erilaisten helppoheikkien omaperäinen rahoituskuvio Kepun kannatuksen nostamiseksi. Pääarkkitehti pääsi siinä lukemaan sitten lopulta tiilenpäitä. Soten maakuntamalli on toinen versio tästä samasta suuntauksesta. Näiden taustalla on ymmärrys siitä, että Kepun kannatus lepää täysin syrjäseuduilla ja sen vuoksi ihmiset halutaan pitää syrjäseutujen köyhyysloukuissa vaikka väkisin. Kepulaisten oikeistoliberaalien politiikka suosii kuitenkin vahvasti maakuntien taloudellisia toimijoita, näitä helppoheikkiyrittäjiä ja muita vastaavia. Paljastavaa oli aikoinaan Topi Sukarin yhteenotto Jan Vapaavuoren kanssa siitä, onko mitään järkeä antaa kaavoituslupia yrityksille tiettömien taipaleiden taakse ja sysätä siten infrakustannuksia yhteiskunnan niskoille. Vapaavuori järki-ihmisenä tietysti vastusti sellaista, jolloin Sukari sanoi suorassa lähetyksessä, että hänelläkin on poliitikkokavereita. Ei tarvitse kauan miettiä, mistä puolueesta nämä kaverit olivat.

Kansan sana Väyrysen puheenjohtajuuteen ei ole Väyryselle mairitteleva.


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005593128.html