"Tätä taustaa vasten tuntuisi luonnolliselta, että monessa perheessä lasten ja aikuisten uskonnollinen asema harmonisoitaisiin. Toisin sanoen, jos aikuiset eivät enää kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan, miksi lasten pitäisi yhä kuulua?"
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/03/06/huomio-lasten-uskonnolliseen-asemaan/
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/03/06/huomio-lasten-uskonnolliseen-asemaan/
Vastaukset 103
Vanhimmat
Henkilökohtainen ratkaisu paikallaan.
Silti kannattaa editää myös lakimuutosta. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/03/06/et-opetus-vapaaksi-lausunto-lukiolakiin/
Lakiluonnoksen mukaan lukion elämänkatsomustieto olisi edelleen kielletty evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta samoin kuin muilta nuorilta, joiden uskontoa kunnassa opetetaan. Sen sijaan uskontokuntiin kuulumattomat opiskelijat voivat valita katsomusaineeksi joko elämänkatsomustiedon tai evankelis-luterilaisen uskonnon. Myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat voivat eräin ehdoin valita elämänkatsomustiedon.
Ehdotamme lakimuutosta, jonka mukaan myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat opiskelijat voivat opiskella elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijasta. Opiskelijat voisivat siten valita, suorittavatko vaadittavat katsomusaineen pakolliset kurssit elämänkatsomustiedossa vai uskonnossa. Lisäksi he voisivat opiskella näiden aineiden muita kursseja.
Tässä olisi muuten taas yksi va-liiton tavoite kerrottuna. Jostain syystä ei näy vastaväitteitä.
Lapsen oikeuksien näkökulmasta nykytilanteen vääryys on nimenomaan lukioissa erityisen selkeä ja suorastaan paradoksaalinen, koska nuori voi itse päättää, opiskeleeko hän lukiossa vai ei, sekä tehdä itsenäisesti kaikki muut valinnat kurssitarjottimesta lukion suorittamiseksi, mutta hän ei saa valita katsomusainetta.
Kuten KHO:n ratkaisu (Muu päätös 763/2017 23.2.2017, http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1487671978519.html) osoittaa, vain lakimuutoksella voidaan todettuun epäkohtaan saada korjaus.
Hyvät perusteet lakimuutokselle. Lapsiasiavaltuutettu otti sselvästi kantaa.
Muutos eduskuntavaaleissa.
Nyt kansalaisaloute.fi/fi/aloite/8860
Ja lapsen ziirto nyt ET-opetukseen.
Lapsiasiaa esiin vaan jatkuvasti.
Koululaisten oikeudet ovat olleet kevään ja kesän aikana hyvin esillä.
Huomio lasten uskonnottomaan asemaan!
Niin, varsinkin maaseudulla ET on vajaakäytössä, kun sen opetukse tarjonta ei ole kunnossa
tarkoitukseni ei ole loukata kenenkään näkemyksiä:jokaisella on omatunto,olkoon kotoa ja vahvistettuna kristillisestä kasvatuksesta.tai EI.mut en nyt ymmärrä miksi uskonto olis pahasta.pahaa on paljo pahempaakin.jos oikein on ei kait hyvyys pahasta ole.okei.lasten täytyy elää ku aikamme elää.jokainen tekee ku parhaakseen näkee.mut silti kirkolla ja uskonnollisissa yhteisöillä on vaan hyvä sanoma takanaan.ei tuomiten vaan hyvää hakien.en ole uskovainen,mut asioilla on molemmat puolet.kiitos puheenvuorosta.
Tätä voi edistää NYT joululomalla. Koulu alkaa vasta 7.1.2019.
Hyvä perustelu lasten kirkosta erottamiselle.
Sanon suoraan sen. Se on kerrasta poikki.
Tässä ks. kohta 1: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/12/31/vapaa-ajattelijain-liiton-hallitusohjelmatavoitteet/
Ikäryhmittäin+kirkosta+eroja+(ja+erottamisia)+on+v.+2018+ollut+enemmän+kuin+edellisenä+vuotena_
Harmonisointi on hyvä ideakäsite.
Sanotaan, että teologisesti kaste jää voimaan, vaikka lapsi erotetaan kirkosta. Kirkko myös ottaa rippikoululeireille lapsia, jotka eivät kuulu kirkkoon. Lähetyskäsky nääs...
Näiden seikkojen voisi arvella jotenkin madaltavan kynnystä lapsen erottamiseen.
Kirkkoon vauvakastettu lapsi ei pääse koulussa ET-opetukseen muutoin kuin että vanhemmat erottavat hänet kirkosta. Kesällä voi kouluun ilmoittaa opilaan siirtymisesta ET-opetukseen.
Tällä foorumilla on esitetty näitä haasteita on kerta toisensa jälkeen, mutta vaparivastainen kampanjoija tekee vain omia mollausotsikoitaan ja verkkoviha-avauksiaan,
Eduskunnan oikeusasiamies on marraskuussa 2019 tehnyt monikohtaisen päätöksen, jossa on hyviä linjauksia. https://uskonnonvapaus.fi/lait/eoa-joulujuhla.pdf Päätös herätti keskustelua, jossa ainakin aluksi sekoitettiin joulujuhlan ja joulukirkon käsitteet.
Joulujuhla lukukauden päätösjuhlana on osa opetusta ja sen pitää sopia kaikille, sen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.
Sen sijaan (mahdollinen, ei pakollinen) "joulukirkko" on selkeästi uskonnollinen tilaisuus, ja samaan aikaa pitää olla kaikille tarjolla rinnakkainen ei-uskonnollinen, uskonnollisesti ja katsomukselisesti sitouttamaton ohjelma.
Perustuslakivaliokunnan mielestä (2014) koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Sitä kantaa voisi ja tulisi päivittää.
Aluehallintovirasto on katsonut, että päivittäistä opettajajohtoista tai varhaiskasvattajajohtoista ruokarukoiluttamista ei käytännössä pysty järjestämään ilman syrjintää. Päiväkodeissa ollaankin pääsääntöisesti jo luovuttu ruokarukoiluttamisesta. Näin saisi tapahtua myös iltapäiväkerhoissa välipalan jakelun yhteydessä. Perustuslakivaliokunta voisi muuttaa kantaansa ja vetää "siunauksensa" uskonnollisilta toimituksilta (käytännössä ruokarukoukset) kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.
"AVI katsoo päätöksessään, että koulussa ei tule lukea ääneen yhteisiä ruokarukouksia, jos tämän seurauksena yksikin oppilas, jonka huoltajat ovat ilmoittaneen, ettei oppilas osallistu koulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuksiin, joutuisi osallistumaan rukoilutilanteisiin edes passiivisesti. Tämä johtuu siitä, että oppilaita ei voida ilman leimautumisen vaaraa siirtää toiseen tilaan rukoushetken ajaksi." https://kantelupukki.fi/rulings/lansi-ja-sisa-suomen-avi-22/
Uskonto/uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskee yksityisyyden suoja. Eduskunnan oikeusasiamies viittaa joulujuhlapäätöksessään mm. aivan tuoreeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun (31.10.2019):
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v. Kreikka, 31.10.2019, kohta 89).
EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa (Grzelak v. Puola -tuomio 15.6.2010, kohta 87)."
Suomessa ei ole vielä implementoitu eli saatettu suomalaisiin säädöksiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaikkia linjauksia Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, muun muassa uskontoa ja uskonnottomuutta koskevasta arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojasta ja julkisen vallan neutraalisuudesta. Ainoastaan oikeuden todistajan valan poistamista ja yhteiseen todistajan vakuutukseen siirtymistä koskevassa päätöksessä sitä on käytetty lakimuutoksen perusteluna. Ministerien ja virkamiesten juhlallista velvoittautumista koskeva asia on vaiheessa virkamiesvalan/virkamiesvakuutuksen osalta.
Jos perustuslakivaliokunta aikoo taas järjestää eräänlaisen "näytösoikeudenkäynnin", niin kuin sen vuoden 2014 päätöksentekoa oikeuskanslerinviraston vuosiraportin yhteydessä on luonnehdittu (Tuomas Ojanen), kannattaa miettiä, miltä apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mollaaminen vaikuttaisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten valossa.
HUOM! Koulu voi todellakin erittäin hyvin päätyä myös siihen käytäntöön, että sen lukuvuoden ohjelmaan ei sisälly uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tämä on nyt todettu myös Opetushallituksen ohjeessa (2018) selvästi. Silloin ei tarvitse järjestää myöskään erillistä rinnakkaista tilaisuutta, vaan opettajien ja rehtorien työ voi suuntautua kaikille oppilaille yhteiseen toimintaan. Tätä vaihtoehtoa on perusteltua nostaa keskustelussa myös esiin. Se pitäisi todeta eksplisiittisesti myös perustuslakivaliokunnan päätöksissä. Mahdolliset uskonnolliset tilaisuudet, mitä kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat tarjoavat erikseen koululaisille, opettajille ja vanhemmille, voisivat olla tarjolla vain kouluajan ulkopuolella, kuitenkin mahdollisesti niin että niistä voisi tiedottaa koulussa tai koululaisten huoltajille.
Vahvoja puheenvuoroja tässä ketjussa, avauksen linkistä alkaen. Lapsen oikeudet syrjimättämään ja leimaamattomaan koulupäivään turvattava. Uskon ja katsomsuksen asia kodeille.
Perheiden välinen keskinöistuki ja -apu on tärkeää. Se ilmenee vahvasti uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien f b -ryhmässä.
Hyvää että alpset ja nuoret ovat painopistealueeena. Parasta maailmassa.
Vuonna+2019+tehty+kysely+rippikoululaisille+kertoo,+että+uskonnonopetus+on+suurelle+osalle+nuorista+pakkouskonota.+Yli+40+%+ei+haluaisi+olla+kirkon+jäsen.
Siitä vaan ilmaisemaan kanta isälle ja äidille. Kyllä se siitä.
Hyvä kysymys! Tilastojen mukaan todella on niin, että aikuiset ovat eronneet kirkosaa, mutta tannoin kastetut lapset yhä ovat. Toki on myös niitäperheitä, joisa vain yksi aikuinen on erotettu. Sitten on niitäkin, että vauvaa ei ole kastettu, mutta isosiskot oovat.
Harmonisointi on ihan hyvä sana, mutta ei ole saatu laajemmin yhdistettyä tähän. Vielä!?
Kysymys kuuluuu, missä määrin voi keskustella toisten perheiden ratkaisuista. Kai parempi keskustella yleisillä foorumeilla.
Saakohan näitä käyttää apuna, jos laatii kirjoituksen omaan paikalislehteen?
Millaisia sisällöllisiä asioita ihmisoikeusselonteossa tulisi näkemyksemme mukaan painottaa?
Lasten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää erityinen huomio. Lasten oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen koskee myös vauvojen ja pienten lasten sukuelimiä, niin poikien kuin tyttöjenkin. Lapsen oikeudet eivät toteudu, kun uskonnollisesta yhdyskunnasta voi erota vasta 18 vuotta täytettyään ja peruskoulun yläkoulussa vanhemmat päättävät osallistuuko nuori koulutyöpäivään liitettyyn uskonnonharjoitustilaisuuteen vai ei. Valtion väestötietoihin tuleva rekisterimerkintä lapsen jäsenyydestä uskonnollisessa yhdyskunnassa on ongelmallinen, ja vielä ongelmallisempia ovat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenyyden juridiset seuraukset, kuten kielto opiskella elämänkatsomustietoa peruskoulussa ja lukiossa sekä kirkollisverovelvollisuus, joka ulottuu kirkosta eroamisvuoden loppuun asti.
Aivan. Uskonnonvapauteen vetoamalla ei tule rikkoa muita ihmisoikeuksia. Lasten oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen koskee myös vauvojen sukuelimiä, niin poikien kuin tyttöjenkin. Lapsen oikeudet eivät toteudu, kun uskonnollisesta yhdyskunnasta voi erota vasta 18 vuotta täytettyään ja peruskoulun yläkoulussa vanhemmat päättävät osallistuuko nuori koulutyöpäivään liitettyyn uskonnonharjoitustilaisuuteen vai ei.
On asiallista tehdä aloitteita niin maksu- kuin mikrotasollakin. Valtiollisia instituutioita pitää lähestyä, mutta myös yksittäisiä ihmisä ja perhekuntiakin.
Piti sanoa: On asiallista tehdä aloitteita niin makro- kuin mikrotasollakin. Makrotaso liittyy lakiin ja säädöksiin.
Harmonisointi jotenkin lystikkäästi sanottu. Eli ei muuta kun erottamisiin, jos suoraan sanotaan.
Eräs Henkilö kirjoittelee tällaista. Siitä pitää rangaista.
NYT siis harmonisointi on helpompaa, kun eroakirkosta-palvelussa on "lomakeautomaatti' erikseen lapsen erottamista varten ja myös 15-17-vuotiaan nuoren eroamista varten.
"Jos aikuiset eivät enää kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan, miksi lasten pitäisi yhä kuulua?" No lain mukaan lapset pysyvät jäseninä, mikäli vanhemmat eivät erota heitä kirkosta.
Pitäisi olla niin, että lapsijäsenilta kysyttäisiin 18-vuotiaana, haluavatko jatkaa kirkollisveroa maksavina jäseninä.
Näin valon juhlan päivänä idea harmonisoinnista istuu hyvin. Kirje Digi- ja väestötietovirastoon vaan. Ja ilmoitus koululle ET-opetukseen siirtymisestä.
Harmonisointi on hieno myönteinen ilmaus sille, että lapziparkaa raastetaan irti seurakunnan pyhän yhteisöstä.
Tänä vuonna harmonidointi nousee keskusteluun entistä enemmän.
Ei, kyllä lasten pitää pysyä kirkossa ja uskonnonopetuksessa, vaikka vanhemmat olisivatkin hairahtuneet eroamaan kirkosta.
Horjutatte yhteiskuntaa, sanoo antivapari kirkon etuoikeuksien horjuttamisesta.
Harmonisointi on hyvä sana. Toki hormoonitkin on hyvä.
Hyvä blogi. Kuntavaaleissa voi vaikuttaa , toteutuuko uskonnollinen sitouttamattomuus kouluissa.
Tämä piiloon. Hui. T. Antivspari
Ensin hormonisoidaan ja sitten myöhemmin harmonisoidaan. Siinä välissä tehdään pieni virheliike.
Harmonisointi-sanaa voisi viljellä enemmänkin.
Ajatusmaailmanne on saastainen lasten suhteen. Vastenasettaeassa ja jatkossa, ei huomioon.
Oppilas kerrallaan, näin se etenee. Ihmislähtöinen linja.
Hyvin johdatekymtu, mutta vaikeaa tuntuu olevan askelten ottaminen lasten kanssa.
Harmonidoinnin momentum - The Hetki - on nyt kun lukukauden päättyessä j voi ilmoittaa muutoksesta elokuuta koskien. Et kyllä. Nyt.
Harmonidoonti on hyvä sana, ainakin jos sillä ei tarkoiteta lasten urkuharmonisointia virsillä.
Harmonisointi kuulostaa hyvältä ilmaisulta tässä asiassa. Esille enemmän.
Ei kai kenelläkään voi olla mitään harmoonisuutta vastaan.
Voisiko musiikki auttaa harmonian löytymisessä?
Mikä musiikki tukisi harmonisointia?
Yhä useammat hatmonisoivat. Pian muotia?
Jotenkin tuntuu, että lauluyhtye Harmony systers ei rimmaa tähän?
Hyvin nostettu tuo harmonidointi, toisiaan vastaavuus esille. Kauniisti.
Jos lapsi liitettiin äidin yksipuolisella päätöksellä, mikä oli mahdollista ennen 1.3.2017, olisi hyvä nollata tilanne ja katsoa, että lapsi kuuluu kirkkoon vain jos molemmat huoltajat sitä nyt haluavat.
Harmonisointi on tosiaan paljon parempi kuin urkuharmonisointi virsillä.
Urkuharmonisointia yhdeksän vuotta. Enemmänkin.
Tilanteen voisi "nollata" 1.3.2017 voimaan tulleen lain mukaiseksi.
Peukkuja harmonisointi-käsitteelle tämä n asian yhteydessä. Oikeastaan olisi suotavaa katsoa lakia, joka tuli voimaan 1.3.2017
Kestää aikaa tämä harmonisointi. Miksipäs ei!?
Kannatan perheen lasten ja aikuisten uskonnollinen asema harmonisointia; toisin sanoen, jos aikuiset eivät enää kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan, ei lastenkaan pitäisi enää kuulua?
Harmobidoi ti on niin maan hienosti sanottu.
JOs kansalaisaloite ei mene läpi, huomio lasten tilanteeseen ja sen harmonisointiin perheissä.
Neljän vuoden periodi takana. Jatkuu. Kehityscolkut huomattava ET-oppilaiden määrässä.
Yllättävän+ajankohtainen!+Johtopäätösten+ja+toimintojen+osalta.+Tämä+toki+kaipaa+päivitystä:+"Kirkkoon+kuuluu+nyt+alle+71+prosenttia+kaikenikäisistä"+
Pitää vaan jaksaa jurnuttaa.
Vois puhua päivittämisestä. Ja erityisesti, jos äiti liitti vauvan yksipuolisella päätöksellä.
Osuipa kohdalleen aikaa kestävästi. ET-oppilaiden osuus kasvanut noin 30 prosenttia.
Kauniisti ilmaus siteiden irrotus, napanuoran katkaisu.
Ylikoski vuonna 2018. Edelleen ajankohtaista asiaa. Harmonisointi hyvä termi.
On kuranttia kamaa edelleen. Ei kuraa.
Lapsi voi siirtyä ET-opetukseen myös syyslukukauden aikana esim. Lokakuussa.
Ha-ha-harmonisointi..
Harmonisointi on kaunis ajatus.
Tässä on tosi isot mahdollisuudet nopeuttaa kehitystä.
Muutos.
Hyvä aika. Elokuussa eeteehen.
Harmonisointi on hyvä teko.
Harmonisoidaan. Isän toive huomioon.
Kukas se siellä? Esa Ylikoski 6.3.2018. Harmonisointi hyvä ajatus.
Harmonisointi on hyvä idea. Luonnollinen ajatus.
Tuo on viiden vuoden takaa. Kestääkö aikaa?
Harmonisointi-idea on kauheet painostusta.
Harmonizointi on hyvä veto.
Harmonisointi kuulostaa oikein hyvältä. Silirimpsis.
Kauniisti sanottu tuo asian ydin. Kupletin juoni.
Viattomien lasten päiviä on joka päivä.
Vai vielä harmonisointi!? Hmm, miksipäs ei.
Kyllä on kaunista, ihanan harmonista.
Ei jätetä kirkonmiesten huomaan.
Tilastojen mukaan m3lko harvat perheet erottavat taannoin kastatettua lastaan kirkosta.
Harmonisointi kuulostaa petolliselta houkuttelulta. Älkää langetko. T. Kirkkoherra
Minua harmonisointiin jo koulussa kun ooe soitti joka aamu urkuharmoonia.
Harmonisointi osoitti kuulostaa hyrräävän ja jopa unetavan rauhalliselta.
Lapsia joutuu väkivallan uhreiksi uskonliikkeissä Suomessa – ”Ilmiö ei ole häipynyt minnekään” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010246464.html?
Nyt on juuri kevään heräämisen aika.