Onko kellään kokemusta? Olen eronnut,kaksi alle kouluikäistä lasta ja kolme alakoulussa. Tuli uupumus. Nyt ollaan sosiaalityön ohjaamana perhekuntoutuskeskuksessa. Pelkäsin huostaanottoa,mutta ei ,ei ollutkaan siitä kyse. Saamme täällä lepoa,apua jne. Sen aikaa sosiaalitoimisto maksaa asunnon vuokran ja tämä on meille ilmaista. Onko joku saannut apua tällaisesta? Oli yllätys,että lapsille hommaavat uusia vaatteita,kenkiä. Aivan merkkiliikkeistä.
Perhekuntoutus
Uupunutyksinhuoltaja
4121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Että pulautit viisi lasta vuoden, parin välein. Et sitten aiemmin ajatellut, että vois ehkä olla rankkaa? Missä lasten toinen vanhempi?
Että oikein merkkiliikkeistä ostavat vaatteetkin. Et ole kovin uskottava.
Avosijoituksessa opetettiin nuoreni vaativaksi. Adidas,Nike kelpaa. Kengät on ne kalliit satasen super starit. On niillä budjetoitu satasia ja urheiluliikkeestä saavat. Kannattaa siis olla sossun asiakas. Avosijoituksessa asuu kotona viikonloput. Nuori saa itsenäistymisrahaa noin 1000€,kun täyttää 18 ja asunto järjestyy kalusteiden kera.
Eipä ole. Minä kun uuvahdin, niin osoite oli psykiatrinen osasto. Omasta tahdostani tosin. Siellä nukuin pari vuorokautta putkeen, mitä nyt syömässä kävin välillä ja lääkkeidenjaossa. Sittemmin piristyin. Pari viikkoa siellä vierähti.
Lapset sijoitettiin siksi aikaa lastenkotiin. Kotiutuivat sieltä sitten pikkuhiljaa mun voinnin mukaan. Myös mies joutui laitoshoitoon, kun ei pysty huolehtimaan itsestään.
Eräs tuttuni oli viikon hotellissa huilaamassa, kun lastenhoito ja kodin seinät alkoivat kaatua päälle, sossu maksoi. Asui myös jossain vaiheessa lasten kanssa lastenkodissa opettelemassa arjen pyörittämistä. Mut lopulta lapset otettiin huostaan kuitenkin.
Itse olen vinkunut itselleni edes tukiperhettä, mutta enpä ole saamassa. Kun nyt jaksan kuitenkin huolehtia asioista. Kai ne tukiperheet menee alkkiksille tai jotakin, en tiedä. Olen nyt ajatellut, ettei tilanne taas menisi samaan jamaan, niin mieluusti tukiperheen ottaisin.
On se jännää, kun aina on kaikki toisten syytä:
"Avosijoituksessa opetettiin nuoreni vaativaksi."
Merkkivaatteiden vaatiminen on lapsen itsetunto-ongelma ja vanhemmuuden rajojen puutetta.
Lapsen itsetunto on muodostunut kaikkina lapsen elinhetkinä, ei vain silloin kun lapsi on hetkellisesti ollut sijoitettuna.