Onko tämä diktatuuria?
Oikeastaan Suomea johtaa yksi tai kaksi henkilöä
Äimistynyt
19321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos henkilö käyttäytyy röyhkeästi ja uskoo olevansa Jumalasta seuraava, käyttää valtaa omavaltaisesti ja itsekeskeisesti tai lähipiiriensä eduksi, niin hän on vastuullinen.
Näin menee.. Välillä pitää tollot sumuttaa vielä antaa äänensä!
On, sillä SAK ei mitenkään edusta demokraattisesti kansaa, vaikka käyttää korkeinta valtaa maassamme.
Ilman SAK :ta olisi monella meistä ankeet ajat ja oltaisiin kehitysmaa, jossa olisi äärimmäistä rikkautta ja köyhyyttä.
Puhdasta diktatuuria ja petosta, varsinkin kun kertoo ennen vaaleja tekevänsä ja puolustavansa toisia kuin todellisudessa valtaan astuessaan tekee. Nyky järjestelmä palvelee ja suosii valehtelijoita ei kansaa, Kansalle on palautetava valta.
Tässä valehtelijoista: Ilm. 22:15 "Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
Halllituksen aikaansaannokset virressä 440 (1938)
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
Kepun uudeksi johtajaksi tarvitaan alkiolainen Sotkamossa. Väyrynen olisi siihen paras.
Kiitos, tuo meni naulan kantaan. Pahinta on, että monet äänestäjät lähes vihaavat politiikkaa, joitakuita ei kiinnosta politiikka lainkaan tai eivät ymmärrä siitä mitään, ja antavat äänensä kenelle sattuu.
Hallituksen toimet uhkaa hyvinvointia ja vaarassa on, että Suomesta tulee vähitellen joku takapajula, kun työväestön etuja poljetaan ja työttömät laitetaan "löyhään hirteen", *maa taantuu, ja työteho laskee, väki väsyy, nääntyy ja lapsensa jää vaille opiskelupaikkaa ja työtä tehdään, mutta millä teholla ja nälkä palkoilla.
Miten niin uhkaa?! Eikö Suomi ole jo tuollainen - maanteitä myöten koko Suomi rikki
Parempi olisi kysyä, että miksi Suomi särjetään?
Kannatan Väyrystä, puhuu faktoja sellaisista asioista mitä meillä on totena Suomen historiastakin syötetty.
Teollisuuspohatat antavat neuvoja Hallitukselle, joka passaa heille ja otetaan ilolla vastaan. Kaikilla on joko suku yritys, oma yritystausta, yrittäjäpuoliso, tai lapset.
Pahempi asia on se tieto, joka tuli jokin aika sitten - vain noin kaksikymmentä ihmistä Suomessa edes tietää, että missä mennään.
Sipiläntollo kuvittelee olevansa tiktaattori! Loparilla uhkaamalla saanu alaiset ruotuun!!
Sipilä sanoi heti pääministerin pestinsä varmistuttua, että johtajuus muuttuu, ja valitettavasti se on kyllä pitänyt, vaikka kaikki muut lupaukset onkin lähes kaikki pettäneet.
SUOMI ei ole yritys, vaan sen pitäisi olla meidän kaikkien isänmaa, jossa pidetään huolta kaikkien hyvinvoinnista, jossa jokainen saisi tuntea olevansa hyväksytty ja tuota hyvää tulisi jakaa useimmille, vaikkapa laittamalla työpaikkoja kiertoon, tai lyhentämällä työaikaa, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus työhön ja vastineeksi pitkää työpäivää tekevät saisivat vastineeksi vapaa aikaa. Työttömyyskorvaukset vähenisivät, ja niillä säästöillä voisi kustantaa lyhenevät työajat, kautta työtehtävät. Mutta Sipilä lisäsi työaikaa ensitöikseen, joka palvelee vain yrityksiä, ja joka lopulta ei ole edes heidän etunsa.
Kyllä pääministerin tulisi ennen kaikkea olla henkilö, joka ajaa kaikkien suomalaisten asiaa ja ei suosisi toisia tahoja ja kansanryhmiä muita enemmän. Työpaikkoja tulee väistämättä kun maailmalla talous ja kysyntä nousee, ja Suomessa vaikuttaa suuresti tuottavuuteen ja työllisyyteen, jos ihmisten hyvinvointi paranee, sillä se lisää talouskasvua ja ostovoimaa sekä kysynnän kasvun myötä tukee yrittäjyyttä ja taloutta.
Samaa mieltä, voi kunpa äänestäjät toimisivat seuraavissa vaaleissa järkevämmin.
Mutta jos se onkin meillä niin, että täällä käytetään vaalivilppiä?
Suomi olisi virallisestikin muutettu yritykseksi, luin. Miten tämä siten lainsäädännöllisesti toimisi, en tiedä. Totuus on kuitenkin se, että jos Suomi perustuslailla on määrätty EU:n osaksi, ja siellä lukisi vielä se mitä väitetään uuteen perustuslakiin tulleen, että oikeudet Suomeen voisi luovuttaa kolmannelle taholle, niin pakkohan Suomi on ollut sitten jotenkin määritellä rajalliseksi asiaksi, kuten yritykseksi. Periaatteessahan valtio syntyy vain siitä, että sen olemassaoloon uskotaan ja lakia noudatetaan, kun päättäjät niin käskevät.
Tämä ns. yhteiskuntasopimusjuttuhan käsiteltiin keväällä 2015, kun valtaan nousi tämä hallitus, jossa sitten soinilaiset tekivät vallankaappauksen sinisinä. Silloin sanottiin, että yhteiskuntasopimus on rauennut, joka tarkoitti että mikään sopimus ei enää pitänyt, ja kaikki muuttui mielivaltaiseksi.
8.5.2015 uutisesta:
”Puhe yhteiskuntasopimuksesta osoittaa, että asiat ovat pahasti pielessä”
...............
Yhteiskuntasopimuksen isähahmosta Thomas Hobbesista väitellyt poliittisen filosofian tutkija Mikko Jakonen pitää keskustan tapaa käyttää käsitettä omituisena. Yhteiskuntasopimus on modernin valtion perusta ja peruskäsite, jonka jokainen politiikan opiskelija oppii, mutta keskustalaiset eivät käytä käsitettä tässä mielessä.
– Perinteisesti yhteiskuntasopimus koskee jokaisen yksilön tasavertaista asemaa suhteessa valtioon, eikä suinkaan erilaisten työmarkkinaosapuolten kabinettisopimusta, Jakonen sanoo.
Sopimus tarkoittaa
vallan siirtämistä
Euroopassa heräsi 1500-luvulla kysymys siitä, miten yhteiskunta voidaan oikeuttaa. Aikaisemmin poliittinen auktoriteetti oli perustunut esimerkiksi jumalan antamaan oikeutukseen.
Protestanttisilla alueilla kehitettiin teoria siitä, että yhteiskunnan muodostaa kansa.
– Teorian kehittäjät eivät kuitenkaan halunneet demokratiaa, vaan tarkoituksena oli saada aikaan systeemi, jossa kansalta voidaan siirtää kansan valta ja voima kuninkaalle. Se on yhteiskuntasopimuksen peruspeli, Jakonen selittää.
Jakosen mukaan yhteiskuntasopimuksen käsite osoittaa, että yhteiskunta voidaan synnyttää keinotekoisesti missä ja milloin tahansa.
Ei siis ole olemassa mitään luonnollista Ruotsia tai Englantia, vaan valtioiden perustamista varten tarvitaan sopimus. Siinä ihmiset sopivat keskenään, että he luovuttavat pois tietyt oikeutensa ja saavat yhteiskunnalta vastineeksi jotakin. Kyse on teoreettisesta ajatuskokeesta, jolla perustellaan vallan siirtäminen ja määritellään oikeudet ja velvollisuudet.
– Yleensähän sillä yritettiin perustella jonkin tahon oikeuksia, esimerkiksi pönkittää kuninkaan valtaa.
Onko vanha sopimus
purkautunut?
....
Tarkoittaako Sipilän puhe yhteiskuntasopimuksesta siis, että yhteiskunta on hajonnut? Oliko kyseessä yritys teipata yhteen rikkinäisen yhteiskunnan palasia?
Ainakin sopimuspuhe tarkoittaa, että aikaisemmat sopimukset eivät enää pidä, Jakonen arvioi.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3370337-puhe-yhteiskuntasopimuksesta-osoittaa-etta-asiat-ovat-pahasti-pielessa
Kun ryhdytään pelaamaan peliä, jossa kansan selän takana on tehty jättimäiset lakien kokonaisuudistukset jo melkein kymmenen vuoden ajan,on muutettu koko valtiorakennekin (lue vallan kolmijako-oppi on tehty mahdollisuus uusien lakien kautta ottaa haltuun diktatuurivalta ja sitä kautta taas haltuun mitä hallitus haluaa ja nyt pystytään työntämään lait voimaan median avulla päivissä, niin tätä se yhteiskuntasopimuksen purkautuminen sitten oli.
Ja tämähän on voimassa niin kauan kuin kansalaiset uskoo siihen ja tottelee kun käsketään.
Ja mitä tulee edellä olevaan rutinaan, ettei Suomi ole yritys, niin tuollaisilla mielipiteillä ei ole mitään virkaa tai arvoa, jos korkeammalla taholla toisin päätetään.
Lissabonin sopimuksen mukaan se on Kolmannen tien politiikka, joka käyttää sosiaalista markkinataloutta.
Sosiaalinen markkinatalous (saks. Soziale Marktwirtschaft) on Länsi-Saksassa toisen maailmansodan jälkeen kehitetty sosiaalinen ja taloudellinen malli. Termiä käytti ensimmäisen kerran taloustieteen ja kulttuurisosiologian professori Alfred Müller-Armack vuonna 1947[1] ja sen otti käyttöön ja sille sisällön antoi Ludwig Erhard, kristillisdemokraattien (CDU) valtiovarainministeri Konrad Adenauerin alaisuudessa (1949–1963) ja myöhempi liittokansleri (1963–1966).[2]
Sosiaalisen markkinatalouden perusta on ordoliberalismiksi kutsutussa neoliberalismin saksalaisessa haarassa. Ordo-etuliite viittaa saksan sanaan "Ordnung", järjestys. Ordoliberalismia kehiteltiin 1920-luvun lopulta Walter Euckenin ja Franz Böhmin ympärille ryhmittyneiden talous- ja oikeustieteilijöiden, ns. Freiburgin koulukunnan piirissä.[2] Ordoliberalismi sanoutui irti 1800-luvun liberalismin käsityksestä että yhteiskunnallinen järjestys on seurausta yksilön vapaudesta. Sen sijaan valtion tuli rakentaa ja toimeenpanna oikeudellinen hallintajärjestelmä, joka edustaa talouselämälle luontaista järjestystä (latinan ōrdō). Sen mukaan tarvittiin vahva valtio, joka toimisi poliittiste
Jatkoa tuohon wikipediatekstiin:
Sen mukaan tarvittiin vahva valtio, joka toimisi poliittisten ja yhteiskunnallisten kiistojen yläpuolella.[1] Valtio tehtävää kutsuttiin "liberaaliksi interventionismiksi". Ordoliberalismin syntyminen on tulkittu vastaukseksi Weimarin tasavallan taloudelliseen, sosiaaliseen ja perustuslailliseen kriisiin.[2]
Müller-Armack esitti sosiaalisen markkinatalouden kolmantena tienä laissez-faire-liberalismin ja suunnitelmatalouden välillä.[2]
"Erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia" on yksi Lissabonin sopimuksessa mainituista päätavoitteista.[3]
Sosiaalinen markkinatalous työväenliikkeessä
1800-luvun lopulta alkaen revisionistit, kuten Eduard Bernstein, kyseenalaistivat Karl Marxin ajatukset vallankumouksen välttämättömyydestä työväen olojen parantumisen ehtona (revisio = uudelleentarkastus). Talouden tosiseikat tuli ottaa huomioon, eikä kapitalismi ollut ennustetuksista huolimatta tuhoutumassa.
Bernsteinin mukaan yhteiskunnalliseen päämäärään ei voitaisi koskaan lopullisesti päästä. Vallankumouksen sijaan työväenluokan kannalta oli tärkeämpää nykyhetkeen soveltuvat asteittaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset uudistukset vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän oloissa (reformismi).
Nykyaikana sosiaalista markkinataloutta kannattavien sosiaalidemokraattien piirissä nähdään, että täysin vapaa markkinatalous johtaa epäsosiaaliseen ja eriarvoiseen yhteiskuntaan. Saavuttaakseen sosiaalisemman markkinatalouden on julkisen sektorin tehtävä ohjata, täydentää ja sosiaalistaa markkinataloutta. Hyvinvointivaltion tulee muun muassa taata riittävät koulutusinvestoinnit, sosiaalivakuutuksen ja sosiaaliturvan haavoittuvissa elämänvaiheissa, kuten vanhuuden, vammautumisen, työttömyyden ja sairauden ajanjaksoina. Samoin yhteiskunnan on julkisin varoin vastattava terveydenhuollosta ja hyvinvointipalveluiden luomisesta. Tuloksena on vapaata markkinataloutta sosiaalisempi talousjärjestelmä ja tulonjako.
Markkinoita ohjaamalla voidaan yksityisen rajahyödyn lisäksi ottaa taloudellisissa valinnoissa huomioon yhteiskunnan kokonaishyöty. Markkinoita korkeammin voidaan arvottaa sosiaalista tasavertaisuutta edistävien julkishyödykkeiden tuotanto, sekä ehkäistä tuotannontekijöiden, kuten työvoiman ja luonnon, hyödyntämistä alihintaan. Sosiaalista markkinataloutta toteuttava "sosiaalidemokraattinen hyvinvointiyhteiskunta" yhdistää toiminnassaan talouden kasvun ja työllisyyden tavoitteet sekä työväenliikkeen perinteiset sosiaaliset tavoitteet, kuten työvoiman korkean suojan työmarkkinoilla, laajat hyvinvointipalvelut sekä yhteiskunnan korkean solidaarisuuden asteen.[4]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_markkinatalous
Eikö kuulostakin hienolta? Se mitä se sitten käytännössä on, sen olemme nyt saaneet kokea. Näenkö oikein, että tuosta olisi nyt poistettu se kohta, jossa sanotaan, että valtiota on johdettava kuin yritystä?
Kuinka sitä oikeutta maassamme jaetaan? Vielä PUOLUEETTOMASTI!
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/lannen-media-selvitti-tuomareiden-sidonnaisuusilmoituksissa-paljon-puutteita-khossa-tilanne-oli-heikoin-200809828