Pelastuslautan puolikas

Tuossa näytti olevan 3v huoltoväli.

3vuottatuossakin kirjoitti:

Tuossa näytti olevan 3v huoltoväli.

Ja missä on sen huoltopiste? Ruotsissa?? Taitaa olla aika hentorakenteinen vehje, koska painoksi ilmoitettiin 9 kg. Kaiketi tarkoitettu suojaisille vesille, kun nimikin on "coastal, ultra light". Tavalliset kaksikammioiset 4 hengen offshore lautat painavat 3-4 kertaa enemmän.
Jos muistellaan kuuluisaa Fastnet Racen katastrofia v 1979, yksi sen opetuksista oli väärä luottamus pelastuslauttoihin. Ihmisiä kuoli heikkoihin pelastuslauttoihin. Olisi ollut parempi pysyä vesilastissa ja rikinsä menettäneessä veneessä. Tyhjänä ajelehtivia veneitä keräiltiin myrskyn jälkeen. Faktatietoa löydät googlaamalla. Pelastuslauttojen rakenteisiin tehtiin parannuksia Fastnetin kokenusten opettamana. Luuletko että ultrakevyt 1-kammioinen lautta on tositilanteessa luotettava?

Pelastuslautta ei oo nykyisellään pakollinen varuste Gotland Runtissa.

Misse__ kirjoitti:

Pelastuslautta ei oo nykyisellään pakollinen varuste Gotland Runtissa.

Omat tietoni Gotland Runtista olivat näköjään vanhentuneet. Tilastoja purjeveneiden uppoamisesta avomerellä (Itämeren alueella) tai tulipalosta avomerellä ja pelastuslautan käyttämisestä ei näyttänyt löytyvän googlaamalla. Uppoamisia on kyllä sattunut runkoläpiviennin pettämisistä ja runkovaurioista (n. 15 tapausta vuodessa). Raportteja löysin vain satamissa tai karilleajamisissa tapahtuneista uppoamisista.

Voi olla, että uppoamisen pelko avomerellä on ollut tavallisempi syy pelastuslautan käyttämiseen kuin todellinen uppoaminen. Pari esimerkkiä: 70-luvun lopulla Gulf of Finland Racessa 26-jalkaisen veneen rufffin ikkuna särkyi myrskyaallokossa ja vene alkoi ottaa vettä sisäänsä. Miehistö pelastettiin rahtilaivaan, joka otti veneen hinaukseen. Vene upposi hinauksen aikana. Pelastuslauttaa veneessä ei ollut. Toisen tapaus oli kymmenen vuotta myöhemmin Baltic Round-kisassa, jossa nousi myrsky (keskituuli >21 m/s SW) Gotlannin itäpuolen ja Suomenlahden välillä. 39-jalkaisen veneen kippari loukkasi itsensä veneen portaissa saaden haavan päähänsä eikä ollut toimintakelpoinen. Miehistö hätääntyi. Ilmeisesti tuli paniikki veneen uppoamisesta, koska merenkäynti oli paha. Miehistö kippari pelastettiin helikopterilla ja vene jätettiin yksinään ajelehtimaan. En muista käytettiinkö siinäkään tapauksessa p.lauttaa (lautta oli pakollinen varuste). Pari viikkoa myöhemmin vene löytyi Viron rannikolta ja palautettiin omistajalleen.

Kumivene on muutenkin tarpeellinen varuste. Hätätilanteissa sen pumppaaminen käyttövalmiiksi vie tietenkin aikaa. Voisi kenties ajatella lisävarusteeksi painepulloa kuten paukkulautoissa on tai ehkä sähköpumppua. Avomerellä ei kannata hinata jollaa perässä - siitä on kokemus itselläni: jolla meni aallokossa ylösalaisin ja sen kiinnitysrenkaat repeytyivät. Vain hinausköysi säästyi.

Ilmalla täytettyä kumivenettä voi kuljettaa ylösalaisin kiinnitettynä maston takana tai etukannella.

Millaisen pelastuspuvun? Periaatteessa kiinnostaa, koska meitä on aina kaksi veneessä. Kaksi pukua olisi ok.

Esimerkiksi tämä:

https://www.amazon.com/Bumper-Inflatable-Wearable-Durable-Outdoor/dp/B009E8LPDK

Yksi pelastuspuku tulisi halvemmaksi kuin kaksi. Onko kaksi pelastuspukua sitten yhtään edullisempi hankinta kuin yksi kovemmassa kelissä toimiva pelastuslautta?

Voisi olla hyödyllistä käydä Meriturvan järjestämissä harjoituksissa:
http://www.meriturva.fi/fi/tietoa-meriturvasta/pelastautumiskoulutusyksikko-koulutushalli

Edelleen olen sitä mieltä, ettei aloittajan harkitsema ultra-kevyt rannikkokäyttöön tarkoitettu lautta ole paras ratkaisu avomeripurjehdukseen. Se voi antaa väärää turvallisuuden tunnetta.

Perinteinen ohje pelastuslauttaan siirtymisessä on se, ettei lauttaan hypätä veneestä vaan siihen kiivetään. Tällä tarkoitetaan sitä, että veneen on oltava oikeasti uppoamassa ennenkuin palastuslauttaan turvaudutaan. Vesilastissa oleva purjevene on sittenkin lauttaa turvallisempi niin kauan, kun se pysyy pinnalla. Tälläkin palstalla on aikaisemmin keskusteltu Atlantille hylätyistä purjeveneistä, jotka kuukausia myöhemmin on löydetty Karibian saarille ajelehtineina. Veneen hylkääminen on useimmiten tehty paniikissa.

P.P.Ojanpään kommentissa on hyvä viisaus: veneen merikelpoisuus on lähtökohta. Lisään siihen myös miehistön merikelpoisuuden, johon kuuluu paitsi osaaminen ja valinnat, myös mm. veneen paloturvallisuudesta huolehtiminen.

"En tiedä totuutta, mutta intuitiivisesti minustakin tuntuu, että hyppäisin kovalla tuulella mieluummin Itämerellä veteen pelastuspuvussa henkilökohtaisen hätälähettimen kanssa kuin yrittäisin keplotella lauttaan."

Totuus on, että jos vesi on normi-kylmää, niin hyppäisin mielummmin lauttaan. Pelastautusmipuvussakin tulee aikanaan hypotermia. Lisäksi pää on aika usein aallon alla kelissä ja kopteri löytää helpommin lautan kun pääni merestä. Omistan ja käytän pelastautumsipukua (Ursuk), mutta kovassa kelissä jos veneestä täytyy oikeasti lähteä kylmään Itämereen, niin teksin sen lauttaan. Minun tapauksessa tosin lauttaan pelastautumispuku päällä.

Pelastautumislautan oikea sijainti on peräpeilissä. Kannelle sijoitettua ei välttämättä saa käyttöön, saati kannen alla olevaa.

Onnettumuustukintakeskus: Turvallisuushavainto pelastuslautan käytettävyydestä

http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/01/turvallisuushavaintopelastuslautankaytettavyydesta-luotsiveneenkaatuminenjauppoaminenemasalonetelapuolella8.12.2017.html

Onnettomuustutkintakeskus tuo esiin pelastuslauttoihin liittyvän tärkeän turvallisuushavainnon, joka ilmeni 8.12.2017 Emäsalon eteläpuolella kaatuneen ja uponneen L-242 luotsiveneen tutkinnan yhteydessä.

Pelastuslautan hydrostaattinen painelaukaisin toimii vasta 1,5–4 metrin syvyydessä, jolloin lautta irtoaa telineestään automaattisesti. Irtoamisen jälkeen pelastuslautan täyttyminen käynnistyy joko nykäisemällä laukaisuköyttä manuaalisesti tai laukaisuköyteen kohdistuvan, aluksen uppoamisesta johtuvan kiristymisen seurauksena.

Mikäli pelastuslautta jää alle 1,5 metrin syvyyteen aluksen kaaduttua, se ei automaattisesti irtoa telineestään ja täyty. Lautan manuaalinen irrottaminen ja täyttäminen veden alla voi olla lähes mahdotonta, vaikka lautta olisi täysin toimintakuntoinen. Lautta voi myös menettää kelluvuutensa, jos sen suojakotelo täyttyy vedellä.

Onnettomuustutkintakeskuksen teettämässä kokeessa todettiin meren pohjassa maanneen pelastuslautan täyttymisen toimivan moitteettomasti. Pelastuslautalla ei kuitenkaan ollut merkitystä 8.12.2017 luotsiveneonnettomuuden uhrien selviytymisessä, koska he eivät päässeet ohjaamosta ulos.

Onnettomuustutkintakeskus korostaa pelastautumisvälineiden sijoittamisen ja käytettävyyden arvioinnin merkitystä eri onnettomuustilanteissa, myös aluksen kaatuessa ja kääntyessä ylösalaisin.

Valtamerillä tilanne voi olla erilainen, mutta otaksun, että Itämerellä kopteri tulee noutamaan varsin pian. Kun pukeutuu asianmukaisesti, pelastuspuvussa selviää siihen saakka.

Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s. Tuollaista tuulta ei ole koskaan ollut Suomessa sisämaassa. Suomen sisämaassa ei siis koskaan ole myrskynnyt.

Sen sijaan avotunturissa olen noissa lukemissa ollut. Mittaus toki tehtiin omalla mittarilla, mutta tuulen keskinopeus lienee joka tapauksessa ollut yli 20 m/s, puuskat valtavasti sen yli.

Meitä oli kuusi miestä. Päätimme yrittää myrskyn kestävän geodeettiteltan pystytystä, mutta vaikka käytössä oli 12 kättä, niin heti kun telttaa rupesi käärimään esiin, tuntui, että hallinta katoaa. Niinpä luovuimme pystytyksestä ja tyydyimme kaivamaan lumikuopan, jonka ympärille teimme vallit. Makuupussit käärimme telttaan ja laavukankaisiin. Jos olisi ruvennut vaikuttamaan siltä, että makuupussit kostuvat liian nopeasti, mahdollisuus olisi ollut myös lumiluolan kaivamiseen.

Mitään hätää meillä ei ollut. Makuupussit pysyivät riittävän kuivina, kunnes myrsky oli ohi, ja ne sai kuivattua myöhemmin autiotuvassa.

Sen tuo kokemus kuitenkin opetti, että vaikka tuuli silmämääräisesti ei vaikuttaisi hirmuiselta, niin kun sille antaa jotain pureskeltavaa, niin se sittenkin sellainen on. Vähän epäilyttää pelastuslautan hallinta myrskytuulissa.

adfs5545 kirjoitti:

Valtamerillä tilanne voi olla erilainen, mutta otaksun, että Itämerellä kopteri tulee noutamaan varsin pian. Kun pukeutuu asianmukaisesti, pelastuspuvussa selviää siihen saakka.

Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s. Tuollaista tuulta ei ole koskaan ollut Suomessa sisämaassa. Suomen sisämaassa ei siis koskaan ole myrskynnyt.

Sen sijaan avotunturissa olen noissa lukemissa ollut. Mittaus toki tehtiin omalla mittarilla, mutta tuulen keskinopeus lienee joka tapauksessa ollut yli 20 m/s, puuskat valtavasti sen yli.

Meitä oli kuusi miestä. Päätimme yrittää myrskyn kestävän geodeettiteltan pystytystä, mutta vaikka käytössä oli 12 kättä, niin heti kun telttaa rupesi käärimään esiin, tuntui, että hallinta katoaa. Niinpä luovuimme pystytyksestä ja tyydyimme kaivamaan lumikuopan, jonka ympärille teimme vallit. Makuupussit käärimme telttaan ja laavukankaisiin. Jos olisi ruvennut vaikuttamaan siltä, että makuupussit kostuvat liian nopeasti, mahdollisuus olisi ollut myös lumiluolan kaivamiseen.

Mitään hätää meillä ei ollut. Makuupussit pysyivät riittävän kuivina, kunnes myrsky oli ohi, ja ne sai kuivattua myöhemmin autiotuvassa.

Sen tuo kokemus kuitenkin opetti, että vaikka tuuli silmämääräisesti ei vaikuttaisi hirmuiselta, niin kun sille antaa jotain pureskeltavaa, niin se sittenkin sellainen on. Vähän epäilyttää pelastuslautan hallinta myrskytuulissa.

Lue lisää

”Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s. Tuollaista tuulta ei ole koskaan ollut Suomessa sisämaassa. Suomen sisämaassa ei siis koskaan ole myrskynnyt”

Saimaa, joulumyrsky, 2014 (vuosi hieman epävarma). Tuulen nopeus hiekkapakan sääasemalla 24,5 m/s. Tämä siis 10 min keskiarvo 10 m korkeudella.
Tämä vaan tarkennuksena muuten asialliseen juttuun.

adfs5545 kirjoitti:

Valtamerillä tilanne voi olla erilainen, mutta otaksun, että Itämerellä kopteri tulee noutamaan varsin pian. Kun pukeutuu asianmukaisesti, pelastuspuvussa selviää siihen saakka.

Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s. Tuollaista tuulta ei ole koskaan ollut Suomessa sisämaassa. Suomen sisämaassa ei siis koskaan ole myrskynnyt.

Sen sijaan avotunturissa olen noissa lukemissa ollut. Mittaus toki tehtiin omalla mittarilla, mutta tuulen keskinopeus lienee joka tapauksessa ollut yli 20 m/s, puuskat valtavasti sen yli.

Meitä oli kuusi miestä. Päätimme yrittää myrskyn kestävän geodeettiteltan pystytystä, mutta vaikka käytössä oli 12 kättä, niin heti kun telttaa rupesi käärimään esiin, tuntui, että hallinta katoaa. Niinpä luovuimme pystytyksestä ja tyydyimme kaivamaan lumikuopan, jonka ympärille teimme vallit. Makuupussit käärimme telttaan ja laavukankaisiin. Jos olisi ruvennut vaikuttamaan siltä, että makuupussit kostuvat liian nopeasti, mahdollisuus olisi ollut myös lumiluolan kaivamiseen.

Mitään hätää meillä ei ollut. Makuupussit pysyivät riittävän kuivina, kunnes myrsky oli ohi, ja ne sai kuivattua myöhemmin autiotuvassa.

Sen tuo kokemus kuitenkin opetti, että vaikka tuuli silmämääräisesti ei vaikuttaisi hirmuiselta, niin kun sille antaa jotain pureskeltavaa, niin se sittenkin sellainen on. Vähän epäilyttää pelastuslautan hallinta myrskytuulissa.

Lue lisää

"Valtamerillä tilanne voi olla erilainen, mutta otaksun, että Itämerellä kopteri tulee noutamaan varsin pian. Kun pukeutuu asianmukaisesti, pelastuspuvussa selviää siihen saakka."

Oletetaan että olet Suomen meripelastusalueella. Kopteri (Turku) on yleisimmin kotipäivystyksessä eli lähtee tunnin sisällä hälytyksestä. Se kuinka kauan kestää että saavat hälytyksen riippuu taas siitä, miten olet hälytyksen tehnyt. Sitten kopterin lentoa-aika vaikka 30 min (n. 120 km etäisyys platalta). Olet aallokossa pimeässä ja etsintään voi kulua tovi. Onko tämä 1,5-2 tuntia sitten pitkäa aika vai ei, riippuu toki monesta seikasta ja mihin vertaa. Sanoisin, että kyllä se on pitkä aika kylmässä aallokkoisessa meressä.

"Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s."

Olen toiminut. Suomen merialueella (veneellä) ja sen välittömässä läheisyydessä meren rannalla. Osallistunut rannalla ja sen välittömässä läheisyydessä myrskyssä myrskyn aiheuttamiin pelastus- ja raivaustöihin. Merellä taas veneillyt pelastustöissä (SAR).

katotlentää kirjoitti:

"Valtamerillä tilanne voi olla erilainen, mutta otaksun, että Itämerellä kopteri tulee noutamaan varsin pian. Kun pukeutuu asianmukaisesti, pelastuspuvussa selviää siihen saakka."

Oletetaan että olet Suomen meripelastusalueella. Kopteri (Turku) on yleisimmin kotipäivystyksessä eli lähtee tunnin sisällä hälytyksestä. Se kuinka kauan kestää että saavat hälytyksen riippuu taas siitä, miten olet hälytyksen tehnyt. Sitten kopterin lentoa-aika vaikka 30 min (n. 120 km etäisyys platalta). Olet aallokossa pimeässä ja etsintään voi kulua tovi. Onko tämä 1,5-2 tuntia sitten pitkäa aika vai ei, riippuu toki monesta seikasta ja mihin vertaa. Sanoisin, että kyllä se on pitkä aika kylmässä aallokkoisessa meressä.

"Kuinka moni teistä on toiminut todellisessa myrskytuulessa, siis tuulessa, jossa 10 minuutin keskituulenopeus on 21 m/s."

Olen toiminut. Suomen merialueella (veneellä) ja sen välittömässä läheisyydessä meren rannalla. Osallistunut rannalla ja sen välittömässä läheisyydessä myrskyssä myrskyn aiheuttamiin pelastus- ja raivaustöihin. Merellä taas veneillyt pelastustöissä (SAR).

Lue lisää

Katotlentää on valinnut oivan nimimerkin. Osallistuin minäkin tuossa erinäisiä vuosia sitten tommoseen yleismeripelastusharjoitukseen eräänä syksynä - harjoitukseen missä oli mukana kaikki kotimaiset pelastustointa harjoittavat yhdistykset ja viranomaiset. Meikäläisen jobi harjoituksessa oli esittää merhätään joutuneen rannikkoaluksen kapteenia, missä syttyi mukamas tulipalo ja menetettiin ohjailukyky, mitä palomiehet sitten rynnistäisivät sammuttamaan kalustollaan. Laivan miehistö tuli harjoituksessa myös evakuoida ensin pelastuslautalle ja siitä sittemmin helikopterilla edelleen.

Sattuikin sitten niin sopivasti, jotta harjoituksen ajankohdaksi tuli tyypillinen syysmyrsky eli keskituuli semmonen 17 - 18 m/s ja puuskissa reilut parikymmentä kera meitä kaikkia harjoitukseen osallistuvia palkitsevalla rankkasateella. No kun alus syttyi tuleen, vetivät miehistön jäsenet pelastautumispuvut päällensä ja lautta tiputettiin veteen ja se alkoi täyttymään. Kun lautta oli täysi se oli katollaan ( ao. lautta ei ollut itse kääntävää tyyppiä ) ja kun se oli näin päin, eivät rekaamisen estoon tarkoitetut pussit täyttyneetkään suunnitellusti vedellä. Sitten iski herra Murphy joka lisäsi puuskatuulen nopeudeksi lyhytkestoisesti 32 m/s, minkä seurauksena lautan aukaisunaru mikä oli tukevasti kiinnitetty onnettomuusaluksen partaaseen repeytyi irti lautasta ja lautta hävisi näköpiiristä sateen sekaan ihan muutamassa kymmenessä sekunnissa.
Miksi sitten naru repeytyi irti. Kun teimme porukalla analyysiä asiasta jälkipuintina niin suurin syy oli siinä, että lautta oli katollaan keveänä ja suurehkolla tuulipinnalla suhteessa jarruttavan massan puutteeseen kun myrskypuuska iski. Toisaalta laukaisunaru oli köytetty onnettomuusaluksen partaaseen, missä varalaiden korkeus oli n. 4 m, missä tilanteessa olisi ollut viisasta pitää lauttaa täyttymisen ajan ihan varalaidan suojassa , mutta näin ei toimittu vaan lautta ajautui tuulen voimasta narun sallimaan vapaaseen pituuteen. Nyt kun narun pituus oli tuo maksimi, pääsi tuuli tarttumaan kunnolla lauttaan ja repimään sen irti. Jos lautan kiinnityspiste olisi ollut selvästi matalammalla suhteessa onnettomuusaluksen vesirajaan, olisi kiinnitys saattanut kestää paremmin. Nythän kävi niin, että kun lautta repeytyi irti narusta, niin se nousi tuulen voimasta hetkeksi kokonaan ilmaan ja humps.. sitten se oli poissa.

No innokkaat miehistön jäsenet pelastautumispuvuissaan olivat kovin pettyneitä, kun en heitä sitten laskenutkaan hyppäämään veteen odottelemaan niin kaivattua helikopterielämystä.

Kokemusperäinen käsitykseni poikkeaa Sunwind35:n esittämästä_
1. Huonoin tilanne on heppoinen vene avomerellä ja kokematon miehistö
2. Mitään rihkamaa ei kannata hankkia purjeveneeseen eikä rihkamaan kannata sokeasti luottaa. Hanki yksinkertainen ja luotettava varustus.
3. MOB-tilanteita varten pitää harjoitella samoin kuin myrskyfokan käyttöä
4. Ennen ensimmäisiä Itämeren ylityksiä on syytä selvittää reitin varrella olevat turvasatamat. Kun kesäsää on sopiva ei ole mikään erityinen riski purjehtia esim. Hangosta Kalmarin kautta Kieliin. Miksi siihen tarvittaisiin pelastuslautta?
5. Jos pelastuslautan päättää hankkia, miksei valitsisi avomerikäyttöön tarkoitettua mallia ja sellaista, jonka huoltopaikka on varmistettu.

Mainitsin aikaisemmin, että ultra-kevyt rannikkolautta on virheinvestointi - jos purjehdusreviiri myöhemmin laajeneekin sisämerta (Itämeri) kauemmaksi. "Myrskyssä ollaan satamassa" on tietysti hyvä periaate kotivesien lyhyillä kesäpurjehduksilla. Eihän kukaan hakeudu myrskyyn, mutta halusipa tai ei siihen voi joutua vaikkapa Pohjanmerta ylittäessä. Jopa Itämerta ylittäessä voi joutua ukkosmyrskyn yllättämäksi.
Lämmintä juomaa ja ruokaa tarvitaan toki merten ylityksissä eikä vain satamissa. Itse en ole 60-vuotisen purjehdusurani vielä kertaakaan ollut "pahimmissa hetkissä keittiössä" ellei sellaisiksi lasketa epäonnistunutta ruuanvalmistusta. Olisikohan ongelmasi pentterin varusteissa tai kokissa? Ultra-kevyt rannikkolautta ei korvaa merikelvotanta varustusta eikä muuta yhtäkään merikelvotonta paattia merikelpoiseksi.
Ainoa purjeveneessä sattunut venepalo, jonka olen nähnyt, tapahtui Skagenin täpötäydessä satamassa. Palo syttyi, kun eräässä veneessä Origo-spriihellan polttoaine oli loppunut kesken perunoiden keittämisen. Emäntä oli ryhtynyt täyttämään säiliötä ja ilmeisesti oli lotrannut spriitä. Me naapuriveneet osallistuimme sammutukseen jauhesammuttimillamme. Palo saatiin nopeasti hallintaan ennen palokunnan saapumista. Onnettomuusveneessä ei ehkä ollut sammutuspeitettä eikä jauhesammutinta - ainakaan niitä ei käytetty paniikkitilanteessa.
Moottoriveneiden palot taitavat useimmiten liittyä bensiinin kaasuuntumiseen.

Katsastusvarustus on hyvä osviitta siihen, mitä varustusta milläkin kulkualueella tarvitaan.

Nyt Sea Safen lautta on ollut 7 vuotta käytössämme. Tuohon jaksoon on sattunut 2 huoltoa, eli huolto 3-vuoden välein. Ensimmäisessä huollossa lautan sisään varusteisiin lisättiin 1kpl avaruushuopaa ekstrana, mistä rokottivat reippaan ylihinnan vaikka huopa oli hommattu omasta takaa. Toimitusaika lipsui sovitusta n. 3 - viikkoa. Huolto Suomesta oli loppunut ja maahantuoja huollatti lautat virossa. Huoltoliikkeen sertifikaatit oli hakusessaan mutta saatiin lopulta kuitenkin hyväksytysti maaliin.

Toinen huolto , eli kaudeksi 2017 onnistui jo paremmin, tosin huoltohinnassa oli 20 % hinnannousua suhteessa hankintahetken hintatiedusteluihin.