Hei sinä arvostelitko toista? Sanoit pahasti?

Hei sinä,

Seisoitko kassajonossa ja katsoit toisen ostoksia ja tuomitsit, katsoit mahaa ja tuomitsit, katsoit huutavaa pentua ja tuomitsit. Olit kahvilla tuttuavan kanssa josta sinulla myös löytyy omia likaisia mielipiteitä, mutta avauduit ja kerroit mitä mieltä olet siitä teidän yhdetä tuttavasta, ehkä jopa nauroitte että myrkky menisi paremmin alas. Menit kotiin ja mietit mielessäsi miksi puoliso ei ymmärrä eikä osaa tehdä mitä pitäisi, ehkä jopa huusit ja luettelit mitä vikoja löytyy. Kuuntelit naapureita ja kehitit mielessäsi heistä tarinan, tuomitsit.
Tuliko parempi olo?
Tiesitkö että et ole täydellinen, tiesitkö että sinussa on vikaa?
Meissä kaikissa on vikaa ja me kaikki olemme loppujen lopuksi yksin omissa nahkoissamme ja päämme sisällä vikojemme kanssa. Koita katsoa itseäsi ja ymmärrä, että ehkä se että etsit toisista vikoja tekee sinulle paremman olon kestää omia vikojasi. Miksi sinulla on niin paha olo vioistasi? Kuulitko, kun joku puhui niistä ja ehkä ne sitten vielä nauroivat, entinen puoliso teki sinulle saman listan ja löi oven kiinni, vanhempasi kokivat että et ollut tarpeeksi. Kävelemme kaikki samaa rinkiä, annamme eteenpäin mitä olemme saaneet. Jos vai kykenet.. mieti ja pysäytä jatkumo. Opi kunnioittamaan osia itsessäsi se antaa sinulle raamit, perustan johon voit tukea kun elämä viiltää veitsellä sitä lasta joka sisälläsi asuu aina multiin asti. kehitä itseäsi, motivoi ja nosta toisia sen sijaan että repisit heitä alas. Kun nostat toisia huomaat lentäväsi itse.

Kirjoitin tämän itselleni, niin sinä kuin minäkin ja myrkkymme- vikamme.