Valtio edustaa pääomapiirejä
Elinkeinoelämä ja sen edustaja EK ovat hyökänneet lakko-oikeutta vastaan väittämällä, että poliittisen lakon vaikutukset kohdistuvat väärään kohteeseen. Osaltaan EK on oikeassa.
On kuitenkin vaikea järjestää lakkoa, jonka vaikutukset kohdistuisivat poliittisiin päätöksentekijöihin tai yleensä valtioon. Verojen maksusta pidättäytyminen ei oikein onnistu. Kohde on kuitenkin aivan oikea.
Valtiolla on luokkaluonne. Suomen valtio edustaa pääomapiirejä ja ajaa niiden asioita.
Verotuksen kohdistuminen pienituloisiin on tästä räikein esimerkki. Suorien verojen osuudet ovat koko ajan muuttuneet hyvätuloisia suosivaan suuntaan.
Toisaalta välillisiä veroja on korotettu kansainvälisiinkin vertailuihin nähden huimasti. Ja nämä välilliset verot koskevat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisiin.
Nämä johtavat siihen, että tosiasiassa pienituloiset tulevat maksaneeksi suuremman osan tuloistaan veroja kuin hyvätuloiset. Jos pieni- ja suurituloinen ostavat samanlaisen leivän, heidän siitä maksamansa vero on pienituloiselle suhteessa suurempi.
Säätyvaltiomuodon aikaan verot olivat kohdistettuja tiettyyn tarkoitukseen. Säädyt antoivat suostumuksen tiettyyn veroon, jolla kustannettiin tärkeäksi katsottava asia.
Näin maksettiin mm kansakoululaitos. Annettiin suostumus. Nykyään verot kerätään yksiin potteihin. Verot eivät ole korvamerkittyjä – poikkeuksena YLE-vero.
Jokainen kuitenkin näkee, että verot eivät ole oikeudenmukaisia.
Elinkeinoelämä ja hyvätuloiset maksavat nykyään hyvin pienen osan veroista.
Peruspäivärahasta peritään 20%:n ennakonpidätys! Tämä on suurempi osuus kuin mitä suuryritykset maksavat veroa voitoistaan.
Suomessa verotuksen epätasa-arvo sai alkunsa siitä, kun pääomaverot eriytettiin omaksi tuloluokakseen.
Aktiivimallia vastustettiin mielenosoituksilla ja lakoilla. Kohdistuivatko vaikutukset vääriin kohteisiin? Osittain kyllä.
On kuitenkin huomattava, että elinkeinoelämä lobbasi voimakkaasti saadakseen jotain ko mallin mukaista heikennystä työttömyysturvaan. Heidän tavoitteena on ollut se, että ihmisten olisi pakko suostua töihin ”nälkäpalkalla”.
SAK ei osallistunut aktiivimallin suunnitteluun. Kolmikannassa tehty KiKy meni jo äärirajoille työntekijöiden etujen leikkauksissa.
Jos uskoisi elinkeinoelämän väitteisiin yhteiskunnan menetyksistä yhden päivän ajalta, niin on huomattava, että elinkeinoelämä saa valtiolta – siis veronmaksajilta – tukea joka vuosi niin paljon, että vastaavien lakkojen pitäisi kestää yli kaksi kuukautta, jotta niiden vaikutukset ylittäisivät elinkeinoelämän saamat tuet.
Katsokaa ihmiset Areenasta: ”Requiem for the American Dream”. Tässä Noam Chomsky kertoo USA:sta. Vertailu suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa.
Elinkeinoelämä ja sen edustaja EK ovat hyökänneet lakko-oikeutta vastaan väittämällä, että poliittisen lakon vaikutukset kohdistuvat väärään kohteeseen. Osaltaan EK on oikeassa.
On kuitenkin vaikea järjestää lakkoa, jonka vaikutukset kohdistuisivat poliittisiin päätöksentekijöihin tai yleensä valtioon. Verojen maksusta pidättäytyminen ei oikein onnistu. Kohde on kuitenkin aivan oikea.
Valtiolla on luokkaluonne. Suomen valtio edustaa pääomapiirejä ja ajaa niiden asioita.
Verotuksen kohdistuminen pienituloisiin on tästä räikein esimerkki. Suorien verojen osuudet ovat koko ajan muuttuneet hyvätuloisia suosivaan suuntaan.
Toisaalta välillisiä veroja on korotettu kansainvälisiinkin vertailuihin nähden huimasti. Ja nämä välilliset verot koskevat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisiin.
Nämä johtavat siihen, että tosiasiassa pienituloiset tulevat maksaneeksi suuremman osan tuloistaan veroja kuin hyvätuloiset. Jos pieni- ja suurituloinen ostavat samanlaisen leivän, heidän siitä maksamansa vero on pienituloiselle suhteessa suurempi.
Säätyvaltiomuodon aikaan verot olivat kohdistettuja tiettyyn tarkoitukseen. Säädyt antoivat suostumuksen tiettyyn veroon, jolla kustannettiin tärkeäksi katsottava asia.
Näin maksettiin mm kansakoululaitos. Annettiin suostumus. Nykyään verot kerätään yksiin potteihin. Verot eivät ole korvamerkittyjä – poikkeuksena YLE-vero.
Jokainen kuitenkin näkee, että verot eivät ole oikeudenmukaisia.
Elinkeinoelämä ja hyvätuloiset maksavat nykyään hyvin pienen osan veroista.
Peruspäivärahasta peritään 20%:n ennakonpidätys! Tämä on suurempi osuus kuin mitä suuryritykset maksavat veroa voitoistaan.
Suomessa verotuksen epätasa-arvo sai alkunsa siitä, kun pääomaverot eriytettiin omaksi tuloluokakseen.
Aktiivimallia vastustettiin mielenosoituksilla ja lakoilla. Kohdistuivatko vaikutukset vääriin kohteisiin? Osittain kyllä.
On kuitenkin huomattava, että elinkeinoelämä lobbasi voimakkaasti saadakseen jotain ko mallin mukaista heikennystä työttömyysturvaan. Heidän tavoitteena on ollut se, että ihmisten olisi pakko suostua töihin ”nälkäpalkalla”.
SAK ei osallistunut aktiivimallin suunnitteluun. Kolmikannassa tehty KiKy meni jo äärirajoille työntekijöiden etujen leikkauksissa.
Jos uskoisi elinkeinoelämän väitteisiin yhteiskunnan menetyksistä yhden päivän ajalta, niin on huomattava, että elinkeinoelämä saa valtiolta – siis veronmaksajilta – tukea joka vuosi niin paljon, että vastaavien lakkojen pitäisi kestää yli kaksi kuukautta, jotta niiden vaikutukset ylittäisivät elinkeinoelämän saamat tuet.
Katsokaa ihmiset Areenasta: ”Requiem for the American Dream”. Tässä Noam Chomsky kertoo USA:sta. Vertailu suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen ei kuitenkaan ole kovin vaikeaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Valtio edustaa pääomapiirejä"
Porvarihallitus ja porvarijohtoinen hallinto (Hetemäet ym.) edustavat pääomapiirejä ja toimivat tavallista kansaa eli proletaaria vastaan.