Punikki: " Lahtari ei olisi saanut Helsinkiä vallatuksi. Tampere vielä kaatui mutta se olikin tuohon aikaan pieni kaupunki, alle 50 000 asukasta ja suurin osa sen punaisista oli maalta kaupunkiin muuttaneita. Silti koville otti."
Tampereella olivat punaisten päävoimat ja apuna noin 500 venäläistä tykki- ja konekiväärimiehistöinä. Kaupungissa oli hyvät puolustusasemat ja runsaasti ampumatarvikkeita. Saartorenkaasta oli vaikea päästä ulos. Siksi valtaus otti lujille.
"On tunnettu asia, että punaiset olivat sen kovempia tappelemaan mitä lähempää Helsinkiä he olivat kotoisin ja hesalaiset kaiken kovimpia. Hesassa oli jo tuolloin 200 000 asukasta. Kun sellainen joukko ympäryskuntien joukot olisivat ryhmittyneet niin lahtari olisi saanut juosta verensä kuiviin päin punaisten kuularuiskuja."
Hölynpölyä. Muutamat helsinkiläiskomppaniat olivat kyllä punakaartin parhaimmistoa, mutta se ei ole paljon. Suurin osa oli rintamilla kaukana Helsingistä. Jäljellä oli vain heikkoa väkeä.
"Helsinkiä ei olisi voitu saartaa kuten Tampere vaan punaiset olisivat saaneet apua meriteitse. "
Mistähän se apu olisi tullut? Brest-Litovskin sopimus velvoitti bolsevikit lopettamaan punaisten tukemisen.
"Lopulta lahtarisotilaat olisivat alkaneet lähteä kotipitäjiin toukotöihin. Helsinki olisi jäänyt ilman saksalaisia valtaamatta ja sota jämähtänyt asemasodaksi. "
Asevelvolliset eivät voineet lähteä mihinkään.
Helsinki olisi ollut huomattavasti Tamperetta vaikeampi puolustaa ja punikit oli vallannut tappiohenki.
"Lopputulosta ei kannata yrittää edes arvailemaan sillä punaiset olisivat koko ajan oppineet sotimaan paremmin ja paremmin. "
Tuo on kyllä huttua. Tietenkin jotkut yksiköt rutinoituivat rintamalla, mutta ilman pätevää päällystöä' ei mikään tason nousu ollut mahdollinen.
"Olihan Hesassa valmiina myöskin venäläisten rakentamia linnakkeita mitä ei ollut Tampereella muualla kuin Pispalassa ja Pispalaahan ei vallattukaan. "
Tampere vallattiin ja niin olisi Helsinkikin. Punikin on turha haaveilla, kun kaikkinainen asiantuntemus puuttuu.
Tampereella olivat punaisten päävoimat ja apuna noin 500 venäläistä tykki- ja konekiväärimiehistöinä. Kaupungissa oli hyvät puolustusasemat ja runsaasti ampumatarvikkeita. Saartorenkaasta oli vaikea päästä ulos. Siksi valtaus otti lujille.
"On tunnettu asia, että punaiset olivat sen kovempia tappelemaan mitä lähempää Helsinkiä he olivat kotoisin ja hesalaiset kaiken kovimpia. Hesassa oli jo tuolloin 200 000 asukasta. Kun sellainen joukko ympäryskuntien joukot olisivat ryhmittyneet niin lahtari olisi saanut juosta verensä kuiviin päin punaisten kuularuiskuja."
Hölynpölyä. Muutamat helsinkiläiskomppaniat olivat kyllä punakaartin parhaimmistoa, mutta se ei ole paljon. Suurin osa oli rintamilla kaukana Helsingistä. Jäljellä oli vain heikkoa väkeä.
"Helsinkiä ei olisi voitu saartaa kuten Tampere vaan punaiset olisivat saaneet apua meriteitse. "
Mistähän se apu olisi tullut? Brest-Litovskin sopimus velvoitti bolsevikit lopettamaan punaisten tukemisen.
"Lopulta lahtarisotilaat olisivat alkaneet lähteä kotipitäjiin toukotöihin. Helsinki olisi jäänyt ilman saksalaisia valtaamatta ja sota jämähtänyt asemasodaksi. "
Asevelvolliset eivät voineet lähteä mihinkään.
Helsinki olisi ollut huomattavasti Tamperetta vaikeampi puolustaa ja punikit oli vallannut tappiohenki.
"Lopputulosta ei kannata yrittää edes arvailemaan sillä punaiset olisivat koko ajan oppineet sotimaan paremmin ja paremmin. "
Tuo on kyllä huttua. Tietenkin jotkut yksiköt rutinoituivat rintamalla, mutta ilman pätevää päällystöä' ei mikään tason nousu ollut mahdollinen.
"Olihan Hesassa valmiina myöskin venäläisten rakentamia linnakkeita mitä ei ollut Tampereella muualla kuin Pispalassa ja Pispalaahan ei vallattukaan. "
Tampere vallattiin ja niin olisi Helsinkikin. Punikin on turha haaveilla, kun kaikkinainen asiantuntemus puuttuu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
yksi punikkien unelma? Pitäisi kehittää parempia valeita.
tuhottiin Tampereella. Se oli samalla valkoisen armeijan kypsyyskoe.
Punaisten jäljelle jääneet joukot pakenivat kiireesti kohti itää valkoisten ja saksalaisten ahdistamina. Viipurin valtaus sinetöi sodan lopputuloksen.
Helsinki olisi ollut helppo nakki valkoisille.
Nyt sen valtasivat Mannerheimin suureksi harmiksi saksalaiset, jotka olivat erityisesti ruotsinkielisen väestön suursuosikkeja.
Siksi Mannerheim katsoi välttämättömäksi esitellä helsinkiläisille myös Valkoisen Armeijan 16.5. 1918. Paraati oli menestys ja pääkaupunki näki viimein Valkoisen Kenraalin.
Käykäähän vielä se nuijasotakin uudelleen tällä palstalla. Löytyy syyt, aloittajat ja nykyiset voittajatkin. Jos haluatte sisällissodasta jotakin vielä selvittää, selvittäkää miten kävi punakaartilaisten perheille ja omaisuudelle ja mikä kansanosa lopulta hyötyi koko asiasta.
Aikoinaan kerrottiin että elokuvatuista taisteluissa naiskaartin tarkka-ampujat tulitti kerrostaloista ja nykyään mainita sitten mitään?
Punaisten naiskaartilaisten osuus Tampereen taisteluissa oli hyvin vähäinen. He eivät juuri kivääreitään laukaisseet.
Asiasta on Tuomas Hopun hyvä tutkimus.
Naiskaartilaisilla lienee ollut jotain merkitystä vain Syrjäntaan läpimurtotaistelussa.
Historiasta mitään tietämätön lahtariäpärä mainosti Mannerheimin Helsingin 16.5-1918 järjestämää varjoparaatia. Pelle, muista tämä fakta loppuikäsi, kenraalimajuri Rudiger von der Goltz järjesti ensimmäisen ja sen oikean paratiimarssin 14.4-1918. Homohtavaa suomenruotsalaista keikaria eli Mannerheimiä kyrsi koko loppuelämänsä kun kansa sai tietää kuka oli silloin se oikea päälikkö maassamme, sehän oli saksalainen herra Goltz.
Mannerheim oli Suomen hallituksen joukkojen ylipäällikkö. Valkoisen armeijan ensimmäinen suuri paraati oli riemumarssi pääkaupunkilaisten edessä, ei mikään varjoparaati.
Goltz komensi lyhyen aikaa saksalaista apujoukkoa Mannerheimin alaisuudessa ja häipyi vähin äänin joulukuussa 1918. Mannerheim palasi valtionhoitajaksi.
Kas, kun stallarit palvovat Goltzin muistoa!
Tämä 1918 keväällä meillä käyty sota oli siitä ihmeellinen ja ainutlaatuinen että siinä tapettiin valtavasti enemmän ihmisiä taistelun loputtua kuin itse varsinaisen sodan aikana.
Sota loppui toukokuun alussa 1918. Sen jälkeen kuoli noin 6 200 punaista teloitettuina ja 14 000 tauteihin ja nälkään.
Taistelutappiot kaatuneina olivat 2729 valkoista ja 3 839 punaista. Lisäksi kaatui alle tuhat saksalaista, ruotsalaista ja venäläistä.
Helsingin ortdoksiset kirkot olisi pitänyt räjäyttää olemattomii tuolloin ja ampua Viipuri tyyllillä kaupungissa olevat venäläiset väristä riippumatta.
Svinhufvud ja Kallio eivät näyttäneet luottavan silloiseen ryssänkenraali Mannerheimiin vaan vaativat väenväkisin saksalaisia valiojoukkoja valtaamaan ensin pääkaupungin työväenkaartilta minkä myös tekivät. Toki sitä ennen oli Venäjän Itämeren laivasto poistunut Helsingistä 60 suuren sotalaivan ja n. 20.000 venäläisen merisotilaan kera tietty. Tokkopa vaivaiset paituhatta maalaispoikaa olisivat oikeasti kyenneet saksalaisesta apusotakoulutuksesta huolimatta kovinkaan kummoiseen offensiiviin heitä vastaan juurikaan muutoin. Ilman valkoisilla apuna ollutta ruotsalaista tykistöä ei olisi Tamperekaan murtunut laisinkaan.
Oliko Viipurin jälkeen syytä luottaa. Venäläiset lähtivät, koska saksalaiset niin käskivät. Suuria sotalaivoja ei Venäjällä muutamaa lukuunottamatta ollut. Kyllä Saksalta olisi sukellusveneitä ironnut, jos eivät olisi lähteneet sovinnolla. Mannerheimilla oli suomalaistamisen sijaan mielessä monarkian paluu.
Toveri on taas yhtä ulalla kuin ennenkin!?
”Svinhufvud ja Kallio eivät näyttäneet luottavan silloiseen ryssänkenraali Mannerheimiin vaan vaativat väenväkisin saksalaisia valiojoukkoja valtaamaan ensin pääkaupungin työväenkaartilta minkä myös tekivät. ”
Halusivat todella apua Saksalta ja saivat aivan tavallisen jv-divisioonan eikä mitään ”valiojoukkoa”.
”Toki sitä ennen oli Venäjän Itämeren laivasto poistunut Helsingistä 60 suuren sotalaivan ja n. 20.000 venäläisen merisotilaan kera tietty. ”
Jotka olivat kurittomia ja svoboda-tilassa.
”Tokkopa vaivaiset paituhatta maalaispoikaa olisivat oikeasti kyenneet saksalaisesta apusotakoulutuksesta huolimatta kovinkaan kummoiseen offensiiviin heitä vastaan juurikaan muutoin. ”
Jääkärit olivat saaneet perusteellisen sotilaskoulutuksen ja olleet rintamalla! Heistä sai monituhatpäinen valkoinen armeija oivaa alipäällystöä ryhmänjohtajasta komppanianpäällikköön! Helsinki olisi ollut helppo nakki!
”Ilman valkoisilla apuna ollutta ruotsalaista tykistöä ei olisi Tamperekaan murtunut laisinkaan.”
Todellisuudessa murtui varsin helposti. Punaiset olivat kurittomia ja jättivät asemansa kun siltä tuntui.
Oli ne silti aika tietoisia herruudesta ja tämä ärsytti punikkeja. Venäläinen käyttäytyi röyhkeästi nsisten seurassa ja oli kuin isäntä talossa, vaikka piti olla muka tovereita. Valkoiset ampuivat punaisten puolella olleet venäläiset tykkimiehet paikalleena. Leninin hommahan oli vain Venäjän köyhän nostamista entisen herran paikalle uudeksi isovenäläiseksi isännäksi. Ei aidosto toverillisilla mailla ole 40 000 sotilasta toisen valtion alueella.
Stallari lykkää aina täysin asiantuntemattomia valeitaan.
"Svinhufvud ja Kallio eivät näyttäneet luottavan silloiseen ryssänkenraali Mannerheimiin vaan vaativat väenväkisin saksalaisia valiojoukkoja valtaamaan ensin pääkaupungin työväenkaartilta minkä myös tekivät. "
Svinhufvud oli senaatin pj ja ylensi Mannerheimin ratsuväenkenraaliksi ennen saksalaisten tuloa. Kallio piileskeli Helsingissä.
Saksa tuli Suomeen valvomaan B-L rauhansopimusta.
"Toki sitä ennen oli Venäjän Itämeren laivasto poistunut Helsingistä 60 suuren sotalaivan ja n. 20.000 venäläisen merisotilaan kera tietty. "
Venäjän alukset poistuivat Saksan luvalla. Laivasto oli taistelukyvytön.
"Tokkopa vaivaiset paituhatta maalaispoikaa olisivat oikeasti kyenneet saksalaisesta apusotakoulutuksesta huolimatta kovinkaan kummoiseen offensiiviin heitä vastaan juurikaan muutoin. "
Ei varmaankaan. Valkoinen armeija käsitti tuolloin noin 70 000 miestä ja oli juuri vallannut Tampereen.
"Ilman valkoisilla apuna ollutta ruotsalaista tykistöä ei olisi Tamperekaan murtunut laisinkaan. "
Valkoisten tykistössä oli muutama ruotsalainen upseeri ja aliupseeri.