Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa esitetään puitteet mahdolliselle assosiaatiosopimukselle EU:n ja Britannian tulevan suhteen perustaksi.
Parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että assosiaatiosopimus voisi tarjota puitteet EU:n ja Britannian tulevalle suhteelle, kun otetaan huomioon Britannian asettamat ehdot.
Tuleva suhde perustuisi neljään pääpilariin eli vapaakauppasopimukseen, sisäiseen turvallisuuteen, yhteistyöhön ulkopolitiikassa ja turvallisuudessa sekä aihekohtaiseen yhteistyöhön esimerkiksi tutkimuksessa tai innovointihankkeissa.
Mepit korostavat, että assosiaatiosopimuksen pitäisi varmistaa johdonmukaiset puitteet tulevan suhteen hallinnolle. Järjestelmään pitäisi sisällyttää vankka riitojenratkaisumekanismi.
Europarlamentin Brexit-ohjausryhmän valmistelemassa päätöslauselmassa korostetaan EU:n ainutlaatuista luonnetta, johon kuuluvat yhteiset sitovat säännöt, yhteiset toimielimet ja yhteiset valvonta-, täytäntöönpano- ja oikeudenkäyttöjärjestelmät.
Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolisilla mailla ei voi olla samoja oikeuksia, etuja ja markkinoille pääsyä kuin EU-mailla, vaikka niiden lainsäädäntö olisi lähes yhdenmukainen EU:n kanssa.
EU:n ja Britannian tulevan suhteen pitää päätöslauselman mukaan kunnioittaa EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä, tulliliittoa, neljää perusvapautta sekä taata EU:n oikeusjärjestys ilman, että poimittaisiin päältä vain parhaat palat. EU:n päätöksenteon ja oikeusjärjestyksen riippumattomuus, mukaan luettuna Euroopan unionin tuomioistuimen rooli, on säilytettävä.
Päätöslauselmassaan parlamentti tukee komission 28. helmikuuta julkaisemaa luonnosta erosopimukseksi ja esityksiä siirtymäjärjestelyistä.
Päätöslauselmassa korostetaan olevan tärkeää varmistaa EU:ssa asuvien brittien ja Britanniassa asuvien EU-kansalaisten yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Päätöslauselmassa parlamentti antaa näkemyksensä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ennen 22.-23. maaliskuuta järjestettävää EU:n huippukokousta. Huippukokouksessa EU:n päämiesten odotetaan hyväksyvän neuvoston suuntaviivat Britannian ja EU:n tulevaa suhdetta koskeville neuvotteluille.
Lopullinen sopimus edellyttää Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää.
Parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että assosiaatiosopimus voisi tarjota puitteet EU:n ja Britannian tulevalle suhteelle, kun otetaan huomioon Britannian asettamat ehdot.
Tuleva suhde perustuisi neljään pääpilariin eli vapaakauppasopimukseen, sisäiseen turvallisuuteen, yhteistyöhön ulkopolitiikassa ja turvallisuudessa sekä aihekohtaiseen yhteistyöhön esimerkiksi tutkimuksessa tai innovointihankkeissa.
Mepit korostavat, että assosiaatiosopimuksen pitäisi varmistaa johdonmukaiset puitteet tulevan suhteen hallinnolle. Järjestelmään pitäisi sisällyttää vankka riitojenratkaisumekanismi.
Europarlamentin Brexit-ohjausryhmän valmistelemassa päätöslauselmassa korostetaan EU:n ainutlaatuista luonnetta, johon kuuluvat yhteiset sitovat säännöt, yhteiset toimielimet ja yhteiset valvonta-, täytäntöönpano- ja oikeudenkäyttöjärjestelmät.
Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolisilla mailla ei voi olla samoja oikeuksia, etuja ja markkinoille pääsyä kuin EU-mailla, vaikka niiden lainsäädäntö olisi lähes yhdenmukainen EU:n kanssa.
EU:n ja Britannian tulevan suhteen pitää päätöslauselman mukaan kunnioittaa EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä, tulliliittoa, neljää perusvapautta sekä taata EU:n oikeusjärjestys ilman, että poimittaisiin päältä vain parhaat palat. EU:n päätöksenteon ja oikeusjärjestyksen riippumattomuus, mukaan luettuna Euroopan unionin tuomioistuimen rooli, on säilytettävä.
Päätöslauselmassaan parlamentti tukee komission 28. helmikuuta julkaisemaa luonnosta erosopimukseksi ja esityksiä siirtymäjärjestelyistä.
Päätöslauselmassa korostetaan olevan tärkeää varmistaa EU:ssa asuvien brittien ja Britanniassa asuvien EU-kansalaisten yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Päätöslauselmassa parlamentti antaa näkemyksensä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ennen 22.-23. maaliskuuta järjestettävää EU:n huippukokousta. Huippukokouksessa EU:n päämiesten odotetaan hyväksyvän neuvoston suuntaviivat Britannian ja EU:n tulevaa suhdetta koskeville neuvotteluille.
Lopullinen sopimus edellyttää Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Poor Teresa May, tuo rupsahtanut höynäytetty myrkynkeittäjä.
Britannian myrkkyskandaalin takia Iso-Britannia asetetaan karanteeeniin, aluksi viideksi vuodeksi ja sitten vuodeksi kerralaan tarpeen mukaan. Kanaalin yli ja ali Eurooppaan suuntautuva liikenne on myös katkaistava kyseisen myrkkyskandaalin takia.
löydettävissä vain Venäjältä. Siellä on pätevä märkien temppujen osasto, vaikka hallitus sen kieltääkin.
Britannia ja EU ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron jälkeisestä siirtymäajasta. EU-komission pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan siirtymäaika kestää lähes kaksi vuotta.
Siirtymäaika alkaa, kun Britannia jättää EU:n ensi vuoden maaliskuussa ja päättyy vuoden 2020 lopussa.
Barnierin mukaan siirtymäaikana Britannia ei osallistu enää EU:n päätöksentekoon.
– Siitä huolimatta se säilyttää hyödyt, yhteismarkkinan ja tulliliiton edut -- ja on sen vuoksi velvoitettu kunnioittamaan eurooppalaisia sääntöjä kaikkien jäsenmaiden tapaan, Barnier sanoi.
Barnier ja Britannian pääneuvottelija David Davis tapasivat tänään ja pitivät lehdistötilaisuuden tapaamisensa jälkeen. Davisin mukaan sopu siirtymäajasta antaa selkeyttä, jota yrityksen ja kansalaiset ovat toivoneet.
Tuota ei ole vielä käsitelty Brittien Parlamentissa.
Vahvimmilla taitaa olla näkökanta että kaikki sopimiset tehdään vasta kun maa on täysin irti EUsta ja he voivat toimia kuin aidosti itsenäinen onnellinen valtio.
on ainakin kaikkien EU:n etujen ja hyötyjen menettäminen.
Tosin maksut EU:lle poistuvat, mutta hyöty häviää sisämarkkinoiden ja muiden vain jäsenmaille kuuluvien etujen menettämiseen. Kanaalin lisäksi moni asia tulee erottamaan Britannian ja Manner-Euroopan.
Elämä voittaa kaiken assosioimisen.