Stallari: "Jääkärit olivat maanpettureita "
Jääkärit vannoivat valan Suomelle 11. helmikuuta 1918 ja pitivät sen kolmessa sodassa.
"Jääkärit menivät vieraan vallan palvelukseen liittääkseen kotimaansa siihen."
Tavoitteena oli Suomen erottaminen Venäjästä.
"Suomessa alkanut punaisten vallankumous esti tämän tapahtumasta ja punaisten toverit sosiaalidemokraatit pysäyttivät jääkärien maanpetoksellisen toiminnan vielä sodan jälkeenkin."
Jääkärit osallistuivat pääjoukollaan sodan loppuvaiheeseen varmistaen hallituksen voiton.
Demarit saivat vapaasti toimia valkoisessa Suomessa.
"Myös vuonna 1944 sosiaalidemokraatit pelastivat isänmaansa. He ajoivat sodan aikaisen vihollisen joukot pois Suomen alueelta ja varmistivat, ettei oikeistoluikeroiden vehkeilyt vihollisen kanssa onnistuneet."
Sakan joukkojen karkotus jäi jääkärien johtamalle Suomen armeijalle, jonka riveissä palveli kyllä sosiaalidemokraattejakin.
"Eipä tiedä, miten ilman sosiaalidemokraattien uljasta taistelua olisi käynyt. "
Sellaisesta ei tiedä kukaan muukaan.
"Neuvostoliitolla oli niin vähän joukkoja Suomen suunnalla, että he eivät olisi kyenneet meitä kunnolla auttamaan saksalaisten vallankaappausta vastaan. Vaikka olisimme tietenkin apua pyytäneet. "
Saksan masinoimalla vastarintaliikkeellä oli olematon kannatus. Mitään vallankaappausta se ei edes haaveillut.
Jääkärit vannoivat valan Suomelle 11. helmikuuta 1918 ja pitivät sen kolmessa sodassa.
"Jääkärit menivät vieraan vallan palvelukseen liittääkseen kotimaansa siihen."
Tavoitteena oli Suomen erottaminen Venäjästä.
"Suomessa alkanut punaisten vallankumous esti tämän tapahtumasta ja punaisten toverit sosiaalidemokraatit pysäyttivät jääkärien maanpetoksellisen toiminnan vielä sodan jälkeenkin."
Jääkärit osallistuivat pääjoukollaan sodan loppuvaiheeseen varmistaen hallituksen voiton.
Demarit saivat vapaasti toimia valkoisessa Suomessa.
"Myös vuonna 1944 sosiaalidemokraatit pelastivat isänmaansa. He ajoivat sodan aikaisen vihollisen joukot pois Suomen alueelta ja varmistivat, ettei oikeistoluikeroiden vehkeilyt vihollisen kanssa onnistuneet."
Sakan joukkojen karkotus jäi jääkärien johtamalle Suomen armeijalle, jonka riveissä palveli kyllä sosiaalidemokraattejakin.
"Eipä tiedä, miten ilman sosiaalidemokraattien uljasta taistelua olisi käynyt. "
Sellaisesta ei tiedä kukaan muukaan.
"Neuvostoliitolla oli niin vähän joukkoja Suomen suunnalla, että he eivät olisi kyenneet meitä kunnolla auttamaan saksalaisten vallankaappausta vastaan. Vaikka olisimme tietenkin apua pyytäneet. "
Saksan masinoimalla vastarintaliikkeellä oli olematon kannatus. Mitään vallankaappausta se ei edes haaveillut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Neljä jääkäriä loikkasi rintamalla Venäjän puolelle. Sodan jälkeen Suomesta loikkasi Neuvosto-Venäjälle tusinan verran ns. työläisjääkäriä.
Osa sai punaupseerikoulutuksen. He hävisivät Venäjän sisällissotaan ja Stalinin vainoihin. Entisen Saksan jääkärin elinajan odote oli siellä heikonpuoleinen.
Suomen armeijankoulutusta 1925 alkaen. He kouluttivat sotilaiksi myös demarit, joita eteni jopa reservinupseereiksi.
Talvi- ja jatkosodissa demarit palvelivat rintamalla. Toisin kuin stallarit, he eivät olleet maanpettureita.
noin 600 taustaltaan työväestöä. He olivat jossain määrin politisoituja ja osa järjestäytyi ns. työläisjääkäreiksi.
Monilla oli suuria vaikeuksia sopeutua ankaraan kuriin ja koulutukseen. Lopuksi noin 400 lähetettiin siviilitöihin ja rangaistusleirille. Nämä eivät osallistuneet vapaussotaan, vaikka osa
( noin 100) pyrki myöhemmin Suomen armeijan palvelukseen.
alun alkaen paljon työväentaustaisia..
Mainittakoon tunnetuimmista mm. kenraalit Hägglund ja Heiskanen sekä Puroma.
Myös legendaarinen Nikke Pärmi oli ammatiltaan suutari.
Vaikka yksinkertaistukset ja pellkistykset ovat aina liioiteltuja, niin Suomen armeijaa vodaan hyvin luonnehtia viime sotian aikana maalaisten ja työläisten armeijaksi. Upseeristo oli sitten taustaltaan paljolti kouliintuneempaa jo siviilipohjaltaan. Juuri niin sen kuului ollakin. Edelleen yleistyksenä lienee paikallaan luonnehdinta, jonka mukaan kaikki siellä sotivat penteleesti Suomen, isänmaan puolesta. Toki myös meillä Suomesa oli sisäisiä näkemyseroja sotimisen meilekkyydestä varsinkin jatkosodan suhteen ja aseelliseen maanpuolutukseen osalistumatontakin väkeä löytyi, mutta varsin vähäinen vähemmistöhän he olivat, vaikka heistä on runsaasti puheenaihetta kertynyt sotien jälkeen.
Kerrankin asiallista tekstiä. Vääristelyä on jo riittänytkin.
Ei täällä oikein saa mitään keskustelu aikaiseksi, jos painota sanomaansa sen verran, että siihen joku reagoi.
Samasta syystä sitä kyllä itsekin yleensä vastaa kirjoituksiin, silloin kun vastaa.
Mannerheim kävi 1916 Suomessa ja kertoi suomalaisille että jääkärit ovat maanpettureita koska ovat menneet sotaa käyvän vastustajan armeijaan. Hän sanoi että näiden olisi pitänyt liittyä Venäjän armeijaan saamaan sotaoppia. Tämä oli luonnollista koska hän oli Venäjän armeijassa sotimassa Saksaa vastaan. Vuonna 1918 mielipide muuttui kun Venäjällä oli ollut vallankumous.
kyllä, ettei ollut tietoinen jääkäreistä ennen 1918. Taisi kaunistella.
1916 hän esitti suomalaisen joukko-osaston muodostamista tsaarin armeijaan. Siitä voisi aikanaan saada palkkion.
Noin 500 suomalaista oli alkuinnostuksessa värväytynyt tsaarin armeijaan vakinaisten ja reserviin siirtyneiden upseerien lisäksi.
aina paraateissa heti Suomen lipun jäljessä ja Jääkärimarssi soi juhlavana isänmaallisissa juhlissa.
Myös demarit arvostavat molempia.
Sillä lailla!
Niillä terroristeilla oli komea marssi.
Tulivat tappamaan toisia suomalaisia.
Talvisota meni vasemmistolaisilta pääsääntöisesti ohi, siis sodan loppupuolella heitä tuli sitten jonkin verran mukaan, kun helmikuun kihlaus oli solmittu. Olen jostain lukenut, että heitä ei uskallettu ottaa mukaan, koska pelättiin heidän menevän puna armeijan, siis aateveljiensä puolelle. Vapaussodasta oli sen verran huonot muistot ja se olihan vielä ihan lähihistoriaa
Meidän kylältä ei vasemmistolaiset olleet tavisodassa. Jatkosodassa kylläkin. Talvisotaan lähti noin 250 tuhatta miestä ja jatkosotaan 500 tuhatta. Siis väkimäärä 2 kertaantui.
Kommunistit+olivat+lähes+100+%+mukana+Talvisodassa.
Se+väkimäärä+ei+sentään+jatkosodassa+talvisotaan+verrattuna+kaksinkertaistunut,+mutta+huomattavasti+suurempi+se+kyllä+oli.+Ero+oli+tosiasiassa+kuitenkin+enintään+noin+satatuhatta+miestä.+Lisäys+oli+noinkin+huomattavan+suuri,+tulihan+talvisodassa+tappioitakin.+Miesmäärän+lisäys+todellakin+johtui+pääosin+juuri+siitä,+että+rintamapalvelukseen+otettiin+nyt+miehiä,+joita+ei+vielä+talvisodan+aikana+nimenoman+heidän+poliittisen+suuntautuneisuutensa+ja+siitä+johtuvan+mahdollisen+epäluotettavuutensa+takia+haluttu+mukaan.+ja+niin+kuin+tiedetään,+jatkosodan+aikana+tapahtuivatkin+enimmät+loikkaukset+vihollisen+puolelle.+Huippuna+epäluotettavuudesta+lienee+Pärmin+porukka,+josta+varsin+aikaisessa+vaiheessa+kai+noin+20+%+vaihtoi+puolta,+vaikka+tuskin+tuo+sodanjohdolle+iso+yllätys+oli!+
" joita ei vielä talvisodan aikana nimenoman heidän poliittisen suuntautuneisuutensa ja siitä johtuvan mahdollisen epäluotettavuutensa takia haluttu mukaan."
Heitä ei ollut poliittisen suuntautuneisuutensa takia koulutettu 1930-luvun lamavuosien säästöhuumassa. Heitä alettiin kouluttaa talvisodan aikana ja suurin osa välirauhan aikana.
Pärmin porukka koostui "kääntymyksen tehneistä" poliittisista ja rangaistusvangeista. Osa siitä loikanneista "palasi" Suomeen desantteina ja teloitettiin.
"Miesmäärän lisäys todellakin johtui pääosin juuri siitä, että rintamapalvelukseen otettiin nyt miehiä, joita ei vielä talvisodan aikana nimenoman heidän poliittisen suuntautuneisuutensa ja siitä johtuvan mahdollisen epäluotettavuutensa takia haluttu mukaan. ja niin kuin tiedetään, jatkosodan aikana tapahtuivatkin enimmät loikkaukset vihollisen puolelle."
Hölynpölyä. Ennen sotia oli säästösyistäjätetty noin 93 000 miestä kouluttamatta. Pääosa oli myös fyysisesti kelpaamattomia. Näistä voitiin ottaa noin 50 000 nyt palvelukseen ja korvata Talvisodan tappiot.
Poliittisista syistä ei rauhanajan palveluksesta vapautettu. Sen sijaan vasemmistolaisia ei juuri koulutettu erikoistehtäviin, eikä johtajiksi.
Loikkauksia vihollisen puolelle tapahtui jatkosodassakin hyvin vähän.
talvisotaan olis taistelukuntoisia miehiä meillä ollut noin 500 tuhatta, siis 15 divisioonaa, mutta kokoon saatiin haalittua 270 tuhatta miestä, eli 9 divisioonaa. Ainoastaan tälle miehistölle valtiolla oli antaa ase. Se oli yksi syy, miksi koko miesvahvuutta ei talvisodassa nähty. Jatkosotaan olikin sitten antaa kättäpitempää jo joka miehelle.
Osa reservistä oli myös kouluttamatta. Suomen väestömäärä ei suinkaan merkittävästi kasvanut talvi- ja jatkosodan välillä, joten talvisotaan olisi saatu aivan sama määrä divisoonia kuin jatkosotaankin, jos olisi ollut aseita ja koulutusta, eli 16 divisioonaa ja kolme prikaatia erillisiä joukko-osastoja.
Talvisotaan todella lähdettiin 10:llä divisioonalla. Nekin hyvin vajaasti varustettuina. Sodan aikana perustettiin kolme divisioonaa lisää. Sodan päättyessä oli 13 divisioonaa ja kaksi prikaatia.
Jo 1934 tiedettiin miehiä riittävän 15:een divisioonaan, mutta ei ollut aseita.