"Useat läntiset teollisuusmaat ovat huolissaan tuottavuutensa matalasta kehityksestä. Ovat sitä mieltä, että kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen kansakunnan pitää olla tuottava sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. En ole huomannut samanlaista huolestumista Sipilän hallituksessa. Enemmän on piirretty himmeleitä ja lisätty byrokratiaa.
Julkisen sektorin tuottavuuden kohentamisessa ei kannata keskittyä asiakastyötä suorittaviin, vaan siellä pitäisi keventää hallintoa. Miksi niin ei tehdä johtuu siitä, että liki puolella kansanedustajista on pakasteessa julkisilla varoilla ylläpidetty hallintovirka. Kuka sitä oman oksansa sahaisi? Jos ne vaikka leikkaavat sitä kasanedustajan sopeutumiseläkettäkin?
Yksityisellä puolella on yritetty parantaa tuottavuutta tietotekniikan avulla. Monesti siinä on onnistuttukin. Ainakin silloin, kun teknologian avulla on hoidettu prosessit uudella kevyemmällä tavalla. Julkisella puolella teknologian käyttö on sen sijaan lisännyt byrokratiaa. Joka johtuu siitä, että järjestelmät suunnitellaan palvelemaan järjestelmää, ei asiakkaita. Sekin saattaa olla osaltaan selitys, että julkinen sektori ei osaa ostaa. Vakiona voi varautua siihen, että julkisen sektorin tietotekniikkaprojektien hinnan voi kertoa kahdella ja aikataulun kolmella. Länsimetron ohjausjärjestelmän kohdalla sekään ei olisi riittänyt.
Poliitikkojen tavoitteena on työttömyyden alentaminen, vaikka sen tulisi olla kannattavien työpaikkojen luominen. Sekin on yksi syy siihen, että poliitikot eivät välitä tuottavuuden kasvusta. Lyhyellä tähtäimellä tuottavuuden paraneminen aiheuttaa työpaikkojen vähenemistä. Mutta se on kuitenkin edellytys sille, että pitkällä tähtäimellä maassamme on jäljellä työpaikkoja. Tuottavuuden parantuminen siis lisää ajan kanssa työpaikkoja. Lisää, koska se parantaa yritysten ja yhteiskunnan kilpailukykyä. Totuus kun on, etteivät yritykset voi menestyä, ellei yhteiskuntakin ole kilpailukykyinen.
Sipilän hallitus on mielestään onnistunut. Työllisyysaste on kohonnut lähelle asetettua tavoitetta. Mutta sallitaan kyynikon kysyä. Miksei hallitus kerro uusien työpaikkojen jakautumaa, paljonko on syntynyt yksityiselle sektorille ja paljonko julkiselle? Velkarahalla elävän valtion ei pitäisi lisätä julkisia työpaikkoja ja sitä myötä menoja. Senkin voisi kertoa kansanedustajille, että tilastokeskuksen mukaan tuottavuus ei ole kymmeneen vuoteen kohonnut julkisella puolella samaan tahtiin kuin yksityisellä puolella. Ei ole, vaikka työkaluja olisi. Julkisella sektorilla voitaisiin nimittäin helposti keventää hallintoa tekoälyn avulla. Helposti siksi, että julkisen sektorin toiminta on tiukasti säädeltyä ja siksi helppo siirtää tekoälysovelluksien hoitoon. Tuottavuus kohenisi hetkessä, kun pikkupomot siirrettäisiin tekemään työtä asiakkaiden kanssa ja tekoäly hoitaisi heidän nykyiset hommansa, eli siirtelisi papereita pinosta toiseen."
Taas Kalle on blogissaan asian ytimessä. Julkinen sektori ryöstää meitä ja on tehnyt sitä kauan. Katsokaapa julkisessa hallinnossa lymyilevien työtehtäviä ja palkkoja, ovatko ne balanssissa? Antavatko he koko summalle vastinetta? Katsokaapa vielä valtion yhtiöiden rahan käyttöä kuten Alko, Solidium jne. Siellä jaetaan don pomoille rahaa ansiottomasti. Tämä on (JULKISEN) MAFIAN toimintaa. Ennen oli sanonta, että valtion leipäpon pitkä, mutta kapea. Nyt se on pitkä, leveä, paksu ja voita molemmin puolin joka on kansalaisilta pois.
Julkisen sektorin tuottavuuden kohentamisessa ei kannata keskittyä asiakastyötä suorittaviin, vaan siellä pitäisi keventää hallintoa. Miksi niin ei tehdä johtuu siitä, että liki puolella kansanedustajista on pakasteessa julkisilla varoilla ylläpidetty hallintovirka. Kuka sitä oman oksansa sahaisi? Jos ne vaikka leikkaavat sitä kasanedustajan sopeutumiseläkettäkin?
Yksityisellä puolella on yritetty parantaa tuottavuutta tietotekniikan avulla. Monesti siinä on onnistuttukin. Ainakin silloin, kun teknologian avulla on hoidettu prosessit uudella kevyemmällä tavalla. Julkisella puolella teknologian käyttö on sen sijaan lisännyt byrokratiaa. Joka johtuu siitä, että järjestelmät suunnitellaan palvelemaan järjestelmää, ei asiakkaita. Sekin saattaa olla osaltaan selitys, että julkinen sektori ei osaa ostaa. Vakiona voi varautua siihen, että julkisen sektorin tietotekniikkaprojektien hinnan voi kertoa kahdella ja aikataulun kolmella. Länsimetron ohjausjärjestelmän kohdalla sekään ei olisi riittänyt.
Poliitikkojen tavoitteena on työttömyyden alentaminen, vaikka sen tulisi olla kannattavien työpaikkojen luominen. Sekin on yksi syy siihen, että poliitikot eivät välitä tuottavuuden kasvusta. Lyhyellä tähtäimellä tuottavuuden paraneminen aiheuttaa työpaikkojen vähenemistä. Mutta se on kuitenkin edellytys sille, että pitkällä tähtäimellä maassamme on jäljellä työpaikkoja. Tuottavuuden parantuminen siis lisää ajan kanssa työpaikkoja. Lisää, koska se parantaa yritysten ja yhteiskunnan kilpailukykyä. Totuus kun on, etteivät yritykset voi menestyä, ellei yhteiskuntakin ole kilpailukykyinen.
Sipilän hallitus on mielestään onnistunut. Työllisyysaste on kohonnut lähelle asetettua tavoitetta. Mutta sallitaan kyynikon kysyä. Miksei hallitus kerro uusien työpaikkojen jakautumaa, paljonko on syntynyt yksityiselle sektorille ja paljonko julkiselle? Velkarahalla elävän valtion ei pitäisi lisätä julkisia työpaikkoja ja sitä myötä menoja. Senkin voisi kertoa kansanedustajille, että tilastokeskuksen mukaan tuottavuus ei ole kymmeneen vuoteen kohonnut julkisella puolella samaan tahtiin kuin yksityisellä puolella. Ei ole, vaikka työkaluja olisi. Julkisella sektorilla voitaisiin nimittäin helposti keventää hallintoa tekoälyn avulla. Helposti siksi, että julkisen sektorin toiminta on tiukasti säädeltyä ja siksi helppo siirtää tekoälysovelluksien hoitoon. Tuottavuus kohenisi hetkessä, kun pikkupomot siirrettäisiin tekemään työtä asiakkaiden kanssa ja tekoäly hoitaisi heidän nykyiset hommansa, eli siirtelisi papereita pinosta toiseen."
Taas Kalle on blogissaan asian ytimessä. Julkinen sektori ryöstää meitä ja on tehnyt sitä kauan. Katsokaapa julkisessa hallinnossa lymyilevien työtehtäviä ja palkkoja, ovatko ne balanssissa? Antavatko he koko summalle vastinetta? Katsokaapa vielä valtion yhtiöiden rahan käyttöä kuten Alko, Solidium jne. Siellä jaetaan don pomoille rahaa ansiottomasti. Tämä on (JULKISEN) MAFIAN toimintaa. Ennen oli sanonta, että valtion leipäpon pitkä, mutta kapea. Nyt se on pitkä, leveä, paksu ja voita molemmin puolin joka on kansalaisilta pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se on tuo tuottavuuden kehittäminen ollut Suomessakin lähinnä luotujen yritysten pilkkomista ja kansallisomaisuuden realisointia yksityistämällä.Vähissä on ollut ne innovaatiot jolla olisi uutta luotu.Vaha luotu on osattu pistää kyllä sileäksi, mutta se on kaivo joka ehtyy.
Sama jako on jatkunut Eu kautta .Talousunioni on osannut luoda sääntöjä ja kertoa mitä pitää olla ja kustantaa,mutta tulojen aikaansaaminen ja talousunionin yhtenäisyyden luominen yhtenäisine tulleineen ja yhtenevisine talousalue sääntöineen liikkuvuutta edistänine vastuineen sosiaaliturvien myötä jne on jäänyt lapsenasteelle.
Armejoita armejoiden sisään ja kustannuksia valaln himoissa on saatu aikaiseksi aivan kuin talöous unionissa olisi kyse vallasta ja toisten hallitsemisesta direktiiveillä enneminkin kuin talous alueen yhtenäisyydestä ja tuottavuuden kasvattamisesta . Tuon jäätyä unholaan ona saatu aikaiseksi glopaali työttömyys.