Amerikkalainen tutkija Stephen Kotkin on saanut valmiiksi toisen osan massiivisesta Stalin-elämäkerrastaan.
Kissingerin mukaan Stalin oli poliittinen taituri - aikakautensa Richelieu.
Kotkin yhtyy siihen, mutta toteaa Stalinin silti syyllistyneen neljään uhkapeliin:
1. Maatalouden kollektivointi ja kulakkien tuhoaminen.
2. Puhdistukset puolueessa ja armeijassa.
3. Sopimus Hitlerin kanssa 23.8. 39.
4. Hyökkäys Suomeen ja Talvisota.
Eipä noissa varsinaista uutta ole. Lisätä voisi vaikka kylmän sodan ja Korean sodan.
( Kts HS 18.3. 2018)
Kissingerin mukaan Stalin oli poliittinen taituri - aikakautensa Richelieu.
Kotkin yhtyy siihen, mutta toteaa Stalinin silti syyllistyneen neljään uhkapeliin:
1. Maatalouden kollektivointi ja kulakkien tuhoaminen.
2. Puhdistukset puolueessa ja armeijassa.
3. Sopimus Hitlerin kanssa 23.8. 39.
4. Hyökkäys Suomeen ja Talvisota.
Eipä noissa varsinaista uutta ole. Lisätä voisi vaikka kylmän sodan ja Korean sodan.
( Kts HS 18.3. 2018)
Vastaukset 9
Vanhimmat
pakkokollektivoinnilla Venäjän maatalouden niin, ettei se ole toipunut vieläkään.
Venäjä oli aiemmin Euroopan vilja-aitta. Neuvostoaikana se kärsi jatkuvasta nälänhädästä. Sitä torjuttiin tuonnilla ulkomailta. Säkit vaihdettiin venäläisiin.
Ukrainassa kuoli nälkään noin kaksi miljoonaa ihmistä jo 1920-luvulla.
Moskovan saartoyritys 1941 taisi olla ainut todellinen uhka. Än oli samanlainen kuin Mannerheim, hyppäsi mielellään toisten housuilla (Trotski) tuleen.
oli aivan ymmärrettävä. Stalin koki vanhat kommunistit uhkaksi itselleen. Heillä oli vallankumouksen ajalta aivan toiset ansiot kuin hänellä, vaikka Stalin kirjotutti historiaan itselleen todellisuutta suuremman roolin.
Asemaa uhkasivat vanhat kommunisti, kuten Zinovjev ja Buharin ym. Kun heidät poistettiin kansanvihollisina, ei Stalinilla ollut kilpailijoita.
Trotski oli oma lukunsa. Hän kilpaili jopa Leninin kanssa ansioista vv. 1917-1922. Stalin onnistui erotuttamaan hänet viroistaan, ajamaan maanpakoon ja murhauttamaan.
Se todisti, ettei häntä vastaan kannattanut nousta.
Ei ihme, että palstan stallarit juhlivat Stalinia suurena demokraattina. Toimintamalli on heille mieluinen. Se jäi Suomessa kokematta, kun punikit hävisivät 1918.
Stalin oli juuri oikea mies opettamaan demokratiaa suomalaisille valkolahtareille.
Ja hyvin kuuliaisina valkolahtarit kuuntelivatkin. Kukkoilu ja ryssäviha katosivat kummasti.
lienee+johtunut+Stalin+epäluulosta+korkeita+upseereita,+eritoten+marsalkka+Tuhatsevskia+kohtaan.
oli sopimus Hitlerin kanssa 23.8. 39. Etuna oli vapaat kädet tsaarinajan rajojen palauttamiseen, mutta vaarana oli joutua lopullisesti Saksan rinnalle länsivaltoja vastaan. Nämä eivät molempien onneksi julistaneet sotaa Stalinin hyökätessä Puolaan yhdessä natsien kanssa.
Stalin tuki myös Saksan hyökkäystä länteen toukokuissa -40.
KV-1 oli raskas versio jap97:sta.
http://www.historynet.com/japans-type-97-chi-ha-medium-tank.htm
oli neljäs uhkayritys, vaikka Stalin tuskin sitä ennakkoon sellaiseksi arvioi. Suomi piti miehittää parissa viikossa. Toisin kävi.
Stalin oli hyvin lähellä joutua lopullisesti samalle puolelle Saksan kanssa, mutta vältti sen Suomen suostuessa rauhanehtoihin.
Ikuisuuskysymykseksi jää, olisiko Talvisota voitu välttää suostumalla Stalinin vaatimuksiin?
Suomen hallitus kuitenkin katsoi sen poliittisesti mahdottomaksi. Sotaan ei uskottu.
Se syttyi ja voitettiin, mutta Stalin kärsi mittavan sotilaallisen ja poliittisen tappion.
Mauno Koiviston kirjasta löytyy tähänkin vastaus.