Tyhjän pään ongelma " kenelläkään toisella "

Rohkeutta ja voimaa tarvitsee ihminen ollakseen nöyrä ja vaatimaton. Nykyisin kuin mantraa hokevat naistenlehdet kuin rohkeus olisi onnellisuuden avain. Itseään brändäävät tietysti ovat " rohkeuden lähettiläitä " ja muut sellaiset jotka tarvitsevat julkisuutta asiatta tai ilman. En voi käsittää mikä into on " ole rohkea " Omassa elämässään tavainen ihminen tarvitsee sosiaalisia taitoja ja rohkeutta elää elämäänsä ilman että ulkopuoliset määrittelevät enkä sanoisi että monikaan rohkea olisi todellisuudessa rohkea vaan esittävät itsevarmuutta ennenminkin.

Itseään jatkuvasti " rohkea " teke lukijoilleen ja katselijoille hyvinkin vastenmielisen olon jos omasta tunne-elämästä ei pidä huolta. Mielestäni rohkeutta vaatii nöyryys ja vaatimattomuus jolloin ei ole pakkopakko sanoa viimeistä sanaa ns. Rohkeutta mielestäni on elää omaa elämäänsä ja valmistaa vaikka jauhelihakastiksetta vaikka olisi pääsiäinen. Rohkeutta on pukea lämpöhousut koska ilmasto niin vaatii kuin hyväksyä itsensä juuri sen ikäisenä kuin on. Paljonkin ajatusta mitä todellinen rohkeus on ja mitä se ei ole.

Rohkeasti pidän kotiani arvokkaana jossa kannattaa pitää huolta puitteista kuin elää elämäänsä ilman " rohkeaa " itsekeskeisyyttä jolloin " rohkeille merkitsee vain minä itse ja muut ei mitään. Rohkeasti olen mielummin nynny kuin itselkeskein rohkea ja avoin joka kuvittelee sosiaalisessa mediassa että vain hänen mielipiteillään on arvonsa ja vaikutusta kun kaikki melskaavat minäminäminäminäminä, minunminunminun. Rohkeus monille merkitsee rumaa kielenkäyttöä, hävytöntä käytöstä ja itselleen korkeaa elintasoa mm. Rohkeasti kerron tässä että aloitan kevätsiivouksen jonka teen joka kevät jotta kesä " tulisi nopeammin " Rohkeasti kerron että en häpeä siivota ja pitää kotiani niin pyhänä paikkana että kodistani ei ole koskaan tullut hollitupaa.

Rohkenen pitää muita itseäni parempana vähättelemättä itseäni jolla taisi sittenkin olla kirjoitettavaa vaikka ei lukijoita mutta vaikuttaja statusta en ole hakenutkaan,

Joskus pohdin miten vaikeaa joillakin on koska kaikki eivät elä kuin itse tässä tapauksessa eräs jonka koti täyttyi sukulaisista joka viikko vaikka mitään heimokansaa eivät edustaneet. Ihmetteli sitten sitä ääneen minulle kun ei ole nähnyt meillä vieraita. wau.

Pidin poikeuksetta siinä samantien pohdikelevaan yllyttävän " luennon " josta " rautalangasta " väänsin että kotini ei kestä sitä että pienen ruokaryhmän äärellä istuu vieraat josta näkevät koko kotini melkein. En halua että sängylläni vieraita istuu enkä muutenkaan ole sitä luokkaa joka tarvitsee olemassa olonsa välttämyyksiin kuuluvan vieraita. En halua rohkeasti ketään sukulaistakaan arvotamaan kotini vähäisiä neliöitä. Olenkin todennut että tapaan sukulaisiani ja ystävieäni vaikka sitten kynttiläillalisilla ravintolassa ja muissa viehättävissä paikoissa jotka eivät ole koko kansan sitä ja tätä.

En ollut edes ajatellut että ketään kiinnitää moiseen kyläilemättömyyteen huomiota mutta eivät sitten ole tutustuneet hongkongin ahtaaseen kodin oninaisuuksiin ja kuinka tyylillä ja näppärillä ratkaisuilla ikea saa minunkin kodin toimivaksi.Tässä en edusta minkäänlaista viralista linjaa _ älkää tulko kylään. vain sellaista viralista linjaa joka sopii minulle rohkeasti. Suhde todellisuuteen muuttui kun ymmärsin miten vaikutan joidenkin näkemykseen mm. kyläilyistä. " luentoni " taisi mennä perille kun ei ole ihmettelyjä sen koommin kuulunut, mutta kylään kutsuja sitäkin enenmmän

" teitä tarkkaillaan " jopa käykö ketään kylässä. Uskomatonta itselleni ei ole tullut mieleenikään että joillekin se on päivän kohokohta.

Pääasian pääsin vasta nyt. Tämä on kuin kiinalainen liikeneuvottelun kaava ( jos tiedätte ) Radion suurkuluttajana useilla taajuksilla " seikkaillen " kun suutahdan aina välillä milloin mihinkin mutta nöyrästi olen anteeksiantavaa luonnetta vaikka eivät ole minun kuultavaksi mm. tehneet kyläilystä. Otsikko pitäisi olla : Pidätkö ja kutsutko vieraita. EN. Kuten äsken kerroin tapaan heitä joko yhteisillä lomamatkoilla ulkomailla tai sitten laadukkaissa ruokaravintoloissa päivällä. Voin kertoa että oli loukkavaa kokea kuinka eräälle naapurille oli kohokohta pitää silmällä käykö meillä vieraita.

Minun päiväpeiton päällä ei istu vieraat vain rohkeasti minä. Minun viehättävässä mutta vaatimattomassa ruokaryhmässä eivät vieraat eikä tutunt katsele missä minun sänky on ja minkälaiset peitot ( hienot ) Jos sukulaisia tulee kauvenmpaa ehdotan hotellia yleensä kämppiä olen itsekkin siellä monesti käynyt kahvilla ja maukkaalla lohikeitolla. Radiosta kun kuuluu jos vaikka mitä olisi ilahduttavaa että joku muu olisi heille ideoinut aiheen , enkä minä. Usein olisi tarkotuksenmukaista valita pohtiva sävy silloin. Meidän suku pitää joka vuosi sukukokouksen jossa voidaan tavata joten yleensä jokainen on hotelissa yön.

En aukaise ovea kenellekkään vaikka mitään syytä ei ole pelätä mutta ihmiset yleensä soittavat tai textaavat että sopiiko esimerkiksi. Nyt olen antanut aihetta sinne radion puolelle jos kuitenkin haluavat ideoita vaikka ideapankki en olekkaan. Asumisesta sen mukaavuudesta vastaa kotinsa haltija eikä vieraat. En yleensä osaa käydä keskusteluja ihmisten kanssa joilla on umpiluun ongelma kuten tuo tarkkailija naapurissa ja hänen kiinostuksen kohteensa. Käykö vieraita. Ei, eikä yökyläänkään kutsuta tämä on sitä ankarinta logikkaa säilyttää itsenäisyy, itsemäärämisoikeus ja rajata yksityiselämänsä koska noinkin kiinostaa se joillekin on ollut.

Kirjoittaminen on ajattelun kehittäjä joten totean kuinka ajatteluni kehittäminen ei sitten loppunutkaan.