Ruotsin kielen opiskelu kriisissä.

Luulenpa, että jos opiskelu ei kiinnosta, niin se johtuu siitä, että ruotsin osaamista ei pidetä tärkeänä, Kyllä nuoret yleensä on fiksuja ja opiskelee niitä asioita, jotkä näkevät hyödyllisinä.

Alun perinhän ruotsia opiskellaan kouluissa siksi, että se on nimenomaan toinen kotimainen kieli ja osa suomalaista kulttuuria. Nykyään tuo humanistinen kulttuuripainotus on jäänyt muutenkin vähemmälle ja keskitytään bisnekseen. Siinä ajattelussa ruotsin kieli ei ole kovin keskeisessä roolissa. Suomenruotsalaisten palevluista ajatellaan yleensä, että riittä kun joku työpaikalla pystyy palvelemaan ruotsiksi, niin se riittää, eikä kaikkien tarvitse pystyä. Oikeastaan moni tuntuu ajattelevan, että suomenruotsalaiset voivat tuottaa palvelut ruotsiksi toisilleen, eli ruotsia ei sen vuoksi tarvitse erikseen kenenkään suomenkielisen opetella. Ruotsinkielisillä alueilla, missä on ruotsinkielisiä asiakkaita, on ylensä ymös ruotsinkielisiä työntekijöitäkin samassa suhteessa.

Toinen kysymys on sitten naapurimaan Ruotsin kieli - kouluruotsihan ei varsinaisesti ole koskaan ollut sitä varten, että meidän pitäisi Ruotsin ruotsalaisten kanssa pystyä puhumaan ruotsia. Internet-aikakaudella englanti on niin ylivoimainen, ettei sen asemaa voi mitenkään kyseenalaistaa. Länsinaapurimaan kieli ei ole muuta kuin yksi kieli muiden joukossa. Jos muita kieliä ajattelee opiskella englannin lisäksi, niin venäjä ja kiina ovat hyvin tärkeitä kieliä ja myös japanin osaaminen on ainakin matkailualalla kovin kysyttyä ja Keski-Euroopassa puolestaan tarvitaan enemmän ranskaa, espanjaa ja saksaa. Rakennusalalla tarvitaan puolaakin enemmän kuin ruotsia. Varmaan silti jotkut vielä opiskelee ruotsiakin, koska kyllähän sitäkin jonkin verran tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta ei tosiaan sillä tavalla, että kaikkien pitäisi osata.

Mielenkiintoista, että puhutaan toisenasteen koulutuksesta ja kuinka se jätetään käymättä.
Kukaan ei ole huolissaan ylioppilaista, jotka eivät kirjoita ruotsia. Käytännössä heidän jatko-opiskelu mahdollisuudet ovat menetetyt. Hylätäänkö suomalaiset vai ruotsin kieli?

Suomalaisten pitäisi tosiaankin suhtautua ruotsinkieleen niin, että se on suomalaiselle hyödytön.
Suomalaisten pitäisi ajatella myös kieliasiaa EU-mittakaavassa, jolloin suomenkieli on vähemmistökieli. pitäkää huolta omista kielellisistä oikeuksistanne. Jätetään suosiolla ruotsinkieli niille, joilla on etuoikeus käydä ruotsinkielistä koulua.

Meidän firmassa ei ruotsin osaamiselle anneta mitään arvoa. Toimimme kansainvälisillä markkinoilla ja meillä on ulkomaalaisia työntekijöitä. Yhteydet Ruotsiin hoidetaan englanniksi.

"Mielenkiintoista, että puhutaan toisenasteen koulutuksesta ja kuinka se jätetään käymättä.
Kukaan ei ole huolissaan ylioppilaista, jotka eivät kirjoita ruotsia. Käytännössä heidän jatko-opiskelu mahdollisuudet ovat menetetyt. Hylätäänkö suomalaiset vai ruotsin kieli?"

Miksi pitäisi olla huolissaan? Jatko-opinnot voi suorittaa ilman virkamiesruotsin suoritusta kunhan poliitikot muuttavat nykyistä resursseja tuhlaavaa hölmöläisten käytäntöä - eli nyt tuhlaamme 100% nuorten korkeakoulutettujen (ja muidenkin) aikaa pakollisen ruotsin opiskeluun vapaaehtoisuuden sijaan. Nykyinen käytäntö on poliitikkojen keksintö - se ei suinkaan ole kiveen hakattu maailman laki jota ilman nuorten elämä menee pilalle.

Olen opiskellut 8 kieltä ja vaikka täyden pisteen L onkin kirjoituksista ruotsista niin hyödyttömin kieli. Suomi tarvitsee kielitaitoisia, ei vain pakkoruotsitettuja, ihmisiä. Meidän on syytä lopettaa kansantaloudellisesti ja sivistyksellisesti haitallinen pakkoruotsittaminen ja virkamiesruotsivaatimus, puhumattakaan että pakkoruotsittaminen nykymuodossa polkee tasavertaisuutta.