Olen joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa entisessä suhteessani, siitä syystä minä alan itkemään paljon herkemmin mitä aiemmin. Ennen pidin sellaisia ihmisiä outuina, jotka alkoivat itkemään nyyhkyleffan takia. Nyt minä itse aina meinaan ruveta itkemään pelkän elokuvan takia. Samaten kun minulla olisi pienikin ongelma nykyisen mieheni kanssa niin rupean heti itkemään. Onko tähän olemassa jonkinlaista helpotusta? Minua hävettää olla nykyään niin kauhea itkupilli.
Henkisen väkivallan aiheuttama herkkyys
ItkettääLiikaa
472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luulisin, että kyseessä on eräällä tavalla päälle jäänyt pelko. Eli, että edellisen suhteen henkinen väkivalta olisi aiheuttanut niin syvän tunnejäljen, että olet vieläkin tuon pelon vallassa. Yleensä sitä pelkoa ei suoraan tunnista olemassa olevaksi, että se ikään kuin on piilevänä, mutta tuo itkuherkkyys voisi olla oiretta siitä. Pelosta ja jopa häpeästä. Oletko käsitellyt eli käynyt läpi tuon huonon suhdekokemuksen tunteet? Yleensä se vaatii useampia keskustelukertoja jonkun hoitajan, terapeutin, psykologin, mielenterveysalan ammattilaisen tai henkisen valmentajan kanssa. Idea on jakaa jollekin tuo tunnetrauma ja että tulet sen kanssa kuulluksi ja saat turvallisesti itkeä sen pois.
Eihheih! Itke sinä vaan! Oikeastaan kunnon itku on terapiaa!!! Näin kun itket, itket kaikkien meidän onnettomien puolesta, joilla itkut on jo itketty...
Jos ei ole käsitellyt entisiä ahdistuksia mielessään (tai puhunut niistä ammatti-ihmisen kanssa vaikka),
melkein jokainen asia joka niistä muistuttaa, nostaa vanhat tunteet ja ahdistukset pintaan
ja liikuttuu jopa itkuun asti.
Voi myös "elää" niin filmissä mukana, samaistua roolien henkilöihin, että tunteet nousevat pintaan.
Kyllä minä pelkään, että nykyinen suhteenikin päättyy samalla lailla kun entinen. Tämän hetkinen suhteeni on kuitenkin paljon parempi kuin se. Nykyinen mieheni kuuntelee minua enemmän ja suostuu päättämään asioista yhdessä, vaikkakin vasta viime tingassa, mutta kuitenkin olemme aina päässeet asioista yhteisymmärrykseen.