Seuraatko Jeesusta vai Paavalia?

Kristinusko ei synny aineksista, joita tyhmyyksissäsi edellä esität, eikä millään aatteella ole lähtökohtana äpäräkersaa - vaikka sellainen olisi olemassakin - ja missään ei ole puhuttu mistään muinaisista sekoiluista, joten tällaiset eivät ole olleet mitkään lähtökohdat, vaan oppinormisto, siis OPPI, joka on tehty ihmisten vallankäyttöön. Kristinuskon riitit on otettu pakannallisesta häränpalvontauskonnosta (mithralaisuus, jolla taas ei ole Jeesuksen kanssa mitään tekemistä. Tuo Paavalin oppi teki Jeesuksesta Kristuksen, joka on taas Paavalin antama arvonimi, ja koko oppi on hiottu monissa teologisissa kokouksissa. Jeesusta ei tässä opissa ole kuin pelkkänä nimenä, mutta Kristus on, joka piispa Huovisen mukaan on asetettu pakanajumala Sol Invictuksen tilalle Rooman keisarin toimesta, ja näin pidetty paikoillaan vanha pakanajumalan palvonta Jeesuksen kautta.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapulin sivuilta vakuudeksi:

"Juhannuksen aurinkoa ihaillessa sopii muistaa, että Kristuskin on aurinko, Toinen Aurinko, erotukseksi maallisista auringoista. Pakanallisten hallitsijoiden nimelle annettiin uusi merkitys. Kristus on Voittamaton Aurinko, Sol Invictus."

http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/helsingin_hiippakunnan_piispat/eero_huovinen/puheenvuoroja/?x20117=1379280

Tämä on nyt kuvio, joka ei tahdo mennä uskovaisten kalloon, ja joka tehtiin ihmisten hallintaan - Jeesus ja Jeesuksen opetukset - hänhän oli 2000 vuotta sitten opettaja, jolla oli oppilaita, on sitten se toinen juttu.

Ja jos sinulla on yksi aivosolu enemmän, niin pitäisi nyt ymmärtää, että tässä on kaksi täysin eri asiaa, jolla kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko ihminen syntynyt äpäränä vai eikö ole!

Ärsyttävää kun kummallakin puolella on pelkkiä idiootteja - on sitten uskovainen tai on sitten ateisti, niin sama tyhmyys loistaa kilometrien päähän.

Niinkö? Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisill, luku 7 näin:

14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22. sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23. mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Ja sen mitä hän teki Jeesukselle on kirjeessään galatalaisille, luku 3 - hän kirosi Jeesuksen ristille.

13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu".

Paavali oli juutalaisneuvoston jäsen, joka määräsi Jeesuksen ristinkuolemaan ja kolme vuotta myöhemmin samainen neuvosto, jossa Paavali oli jäsenenä määräsi kuolemaan myös pyhän Stefanoksen.

Kyllä, Jeesus puhuessaan rakkaudesta, tarkoitti jotakin muuta, mutta Paavali puhuu lihan himosta, jota hän ruumiillaan palvelee.

Ja jos jonkun mielestä edellä oleva Paavalin - joka julisti itsensä jopa apostoliksi - puhe on jollakin tavalla pyhän miehen puhetta, niin kyllä ihmettelen, mutta ennen kaikkea tuolla puheella ei ole mitään tekemistä Jeesuksen opetusten kanssa.

Nimimerkki "eiristiriitaa" kirjoitti edellä näin:

"Paavali ei todellakaan korota itseään, vaan monessa yhteydessä halveksii itseään esim siksi, että joskus on vainonnut Kristuksen seurakuntaa."

Ja todelisuudessa Paavali korotti jopa itsensä Jumalaksi ja kertoo tehneensä itse evankeliumin - ei Jeesus. Ja tämäkö ei ole mielestäsi itsensä korottamista?! Tällä opillaan hän ei ainoastaan enää vainonnut kristyttyjä, vaan päätti jopa voittaa omalla opillaan kaikki Jeesuksen seuraajat, ja hyvinpä onnistui - teki teistä kaikissa Saatananpalvojia okkultisine verenjuonti- ja ruumiinsyöntiriitein, jotka tulevat pakanauskonto mithralaisuudesta, joka oli ja voi hyvin jo kauan ennen kuin Jeesus edes eli. Siitä vaakuuden antaa myös piispa Huovinen laittamassani linkissä - Sol Invictus tulee juuri tuosta uskonnosta.

Näin Paavali todistaa itsestään Raamatussa:

"2. Kor. 11:2 Sillä minä kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella; minähän olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen.

1. Kor. 4:15 Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa."

Eikä nyt tarvitse olla Einstein huomatakseen, että myös Paavali itse sanoo synnyttäneensä Kristuksen (antamansa arvonimi) ja kirjoittaneensa koko evankeliumin, mutta että oikein Jumalana. Mutta totta hän puhuu - näin hän sen teki ja näin hän sai koko kristitysn maailman pauloihinsa.

Jeesuksen omista sanoista, jotka löydettiin autiomaahan haudattuna ja ovat ensimmäiseltä vuosisadalta, ei löydy mistään kohdin sanaa synti. Toinen sana on vanhurskaus, joka alkuperäkielellä on sana oikeudenmukainen. Miksi Raamattuun piti keksiä tuon sanan tilalle ihan oma sana - miksi oikeudenmukaisuus ei kelvannut?

Jeesus, joka on antanut tämän kaiken tapahtua aina lopun päiviin asti, jotta jyvät erottuvat akanoista, ja ne jotka ovat ymmärtäneet tämän huijauksen, kuulevat nyt sen totuuden. Jeesus ei ole koskaan sanonut tuovansa omaa henkeään, että muut voivat jatkaa irstailua ja lihan himoaan, jota Paavali edellä tarjoaa koko uskovaiselle kansalle oppiensa kautta. Jeesuksen opetukset perustuvat aivan toisenlaiseen ajatteluun, eikä hänen isällänsä, jota Jumalaksi kutsutaan ole mitään tekemistä Paavalin tarjoaman VT:n Jumala Baalin kanssa, joka vaati ihmisuhreja, jollainen Jeesuksestakin tehtiin.

On käsittämätöntä, että miten sokea on voinut olla uskova ihminen ahneuksissaan, kun Paavali lupasi kuoleman jälkeen paikan paratiisissa vain uskomalla Jeesusta Kristukseksi ilman minkäänlaista parannuksen tekoa (luterilainen oppi: yksin uskosta, yksin armosta), mikään tällainen ei tule esille edes niistä vähistä Jeesuksen sanoista, jotka on kelpuutettu Raamattuun. Muutenhan Jeesus tuomittiin harhaoppiseksi kirkon toimesta jo vuonna 309, kun hänen omat opetukset määrättiin ankaran rangaistuksen uhalla hävitettäväksi.

Ja olemme jälleen Pääsiäisessä - tuossa juutalaisten pyhässä juhlassa, joka myös oli jo kauan ennen Jeesusta - jolloin voimme palvoa Kristuksen, Jeesuksen runneltua ruumista, jonka Paavali itse tuomitsi kuolemaan tehdessään evankeliumin ja asettaessaan vielä Kristuksen eteen puhtaan neitsyen, ja hurrata onneamme, ettei meidän itse tarvitse ottaa vastuuta omista teoistamme, kun uskomme vain mitä Paavali sanoi - eihän tuolle himokkaalle ruumiille mitään kuitenkaan voisi, sanoi Paavali, ja tämän tietysti todistaa myös kirkon uumenista löytynyt massiivinen pedofilia. Siellä on varmasti ollut neitsyeiden metsästys masiivisimmillaan - kuten tiedämmekin Orlandin tytön - ja monen muun nuoren - sieppauksista Vatikaaniin pappien ja poliisien seksiorgioihin.

Ilmestyskirja, luku 12:

7. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
8. mutta eivät voittaneet, EIKÄ HEILLÄ ENÄÄ OLLUT SIJAA TAIVAASSA.

Luku 14:

1. Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.
2. Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat.
3. Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta.
12. Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
13. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä HEIDÄN TEKONSA SEURAAVAT HEITÄ".
14. Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen, päässänsä kultainen kruunu ja kädessänsä terävä sirppi.
15. Ja temppelistä tuli eräs toinen enkeli huutaen suurella äänellä pilvellä istuvalle: "Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt".

Luku 16:

5. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.
6. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet."

Luku 18:

2. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.
3. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."
10. he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: "Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!"
11. Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa,
16. ja sanovat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!"
17. Ja kaikki laivurit ja kaikki rannikkopurjehtijat ja merimiehet ja kaikki merenkulkijat seisoivat loitolla
18. ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: "Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?"
19. Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!"
20. Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne.
24. ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut.

Luku 20:

12. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

Minulle väitettiin aitoluterilaispalstalla, että Paavali oli saanut Jeesukselta valtakirjan tehdä uskonnosta sellaisen kuin halusi - mutta tämä teksti on Ilmestyskirjasta, jonka Jeesus itse on antanut Johannekselle - ja tämä on tapahtunut sen jälkeen, kun Paavali väittää saaneensa Jeesukselta valtakirjan.

On kaksi vaihtoehtoa: Paavali valehteli tai Jeesus perui valtakirjan, nimittäin tässä tullaan kaikki tuomitsemaan tekojensa mukaan.

Kumpi on todennäköisempi vaihtoehto?

Babylonin on mainittu olleen Roomasta käytetty salanimi liittyen mm. eräisiin kirjeisiin.

Ja vielä tuosta Ilmestyskirjasta, jonka näyn Jeesus antoi Johannekselle. Sen viimeistä edellisessä luvussa mainitaan uusi kaupunki, kun kaikki on kadonnut, ja siellä on portissa Jeesuksen kahdentoista opetuslapsen, apostolin nimet - ei kolmentoista, joka kolmastoista olisi apostoli Paavali, joka väitti saaneensa Jeesukselta valtakirjan ja nimitti itse itsensä apostoliksi.

Luku 21:

13. idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
14. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
17. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.

Luku 22:

10. Ja hän sanoi minulle: "Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä.
11. Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.
12. Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

Jopa Raamatun viimeisillä sivuilla on vahva ristiriita paavalilaiseen oppiin - ei yksin uskosta ja armosta, vaan kullekin annetaan tekojensa mukaan.

Minulle on väitetty Raamatun olevan Jumalan sanaa - hyvät uskovaiset - miksi se on Jumalan sanaa vain Paavalin kohdalla, mutta ei itse Jeesuksen?