tasoero näkyi hyvin 100 v sitten Tampereen valtauksessa. Kiirastorstain verilöyly seurasi valkoisille kun hyökättiin M-heimin suunnitelman mukaan. Hyökkäys vaati yli 200 valkoisen hengen ja päätyi täyteen pakokauhuun.
Ilmeisesti m-heimilla oli sen verran järkeä päässään, että antoi hyökkäyssuunnitelman laatimisen ammattimiehen eli saksalaisen Ausfeldin tehtäväksi eikä enää puuttunut siihen muuten kuin seisten Vehmaisten kalliolla katselemassa kun ammattimiehet johtavat sotaa. Kunnian valtauksesta kuten koko sodan voitostakin hän kyllä otti, siihen ammattitaito riitti. Sodissa pärjättiin hänestä huolimatta, ei hänen ansiostaan.
Mitähän mokia se ukko mahtoi saada aikaan Talvi- ja Jatkosodissa. Niistä on vaiettu.
Ilmeisesti m-heimilla oli sen verran järkeä päässään, että antoi hyökkäyssuunnitelman laatimisen ammattimiehen eli saksalaisen Ausfeldin tehtäväksi eikä enää puuttunut siihen muuten kuin seisten Vehmaisten kalliolla katselemassa kun ammattimiehet johtavat sotaa. Kunnian valtauksesta kuten koko sodan voitostakin hän kyllä otti, siihen ammattitaito riitti. Sodissa pärjättiin hänestä huolimatta, ei hänen ansiostaan.
Mitähän mokia se ukko mahtoi saada aikaan Talvi- ja Jatkosodissa. Niistä on vaiettu.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Aika pieniä olivat sentään tappiot verrattuina samaan aikaan käynnissä olleeseen saksalaisten suurhyökkäykseen länsirintamalla. _Siellä_ kaatui todella miestä kuin heinää ja taktisista alkumenestyksistä huolimatta mitään merkittäviä tavoitteita ei saavutettu.
Ainakin Winston Churchill on sitä mieltä, että tämä saksalaisten upseerien suunnittelema taidonnäyte joudutti Saksan tappiota vuodella. Kesällä voimat oli käytetty ja länsivaltojen vastahyökkäys syksyllä kohtasi yllättävän pehmeän vastuksen.
Ardennien suurhyökkäys johtui Hitlerin aloitteesta ja Saksan sodanjohto joutui sen toteuttamaan riittämättömin voimin, ilman ilmatukea ja polttoainepulan vallitessa. Molempien osapuolten tappiot olivat suunnilleen samat, mutta länsi pystyi kalustotappuonsa helposti korjaamaan kun Saksa taas ei!
Hyökkäys oli epäviisaasti suunnattu! Tuossa vaiheessa sotaa olisi titenkin kannattanut suunnata kaikki liikenevä sotavoima itään hillitsemään ryöstelevän ja massaraiskaavan muna-armeijan etenemisen hidastamiseen, jolloin mahdollisimman suuri siviiliväestömäärä olisi selvinnyt pakenemaan turvaan länteen!
Natsit nimenomaan kielsivät siviiliväestön evakuoimisen itäPreussissa ,että Muna-armeijan pöllyttämät Wehrmactin resupekkadivisioonat olisi paremmin motivoituja jäämään taisteluhautaan!Paikalliset gauleiterit toteuttivat tuota käskyä tinkimättä,vaan omat perheensä lennättivät ja kuljetuttivat ajoissa alta pois!
Ryssän läpimurron tapahduttua jälki oli sitten kauheaa!
"Ardennien suurhyökkäys johtui Hitlerin aloitteesta ja Saksan sodanjohto joutui sen toteuttamaan riittämättömin voimin..."
Länsiarmeijan voimat eivät olisi tuplaantuneet yhtään sen paremmin seuraamalla Rundstedtin tai Modelin ehdotuksia ja kaikki taktiseen voittoon tähtäävät suunnitelmat olisivat muutenkin olleet liian pieniä tuossa vaiheessa.
"Tuossa vaiheessa sotaa olisi titenkin kannattanut suunnata kaikki liikenevä sotavoima itään hillitsemään ryöstelevän ja massaraiskaavan muna-armeijan etenemisen hidastamiseen, jolloin mahdollisimman suuri siviiliväestömäärä olisi selvinnyt pakenemaan turvaan länteen!"
Ja miten se olisi palvellut Hitlerin, jonka henkilökohtainen projekti koko sota oli, intressejä länsiliittoutuneiden talvioffensiivin työntyessä Reinille ja sen yli? Oliko Eisenhower luvannut hänelle jätskin palkinnoksi? Mikään "hidastaminen" millään rintamalla ei olisi ollut riittävästi hänelle vaan ainoastaan ratkaiseva voitto jossain olisi voinut hänet pelastaa kohtaloltaan ;)
Mitähän mokia se ukko mahtoi saada aikaan Talvi- ja Jatkosodissa.
Talvisodan onneton hyökkäys 23.12 Kannakella oli Mannerheimin keksintö. Sitä samaa päätöntä törmäilyä mitä oli Tampereellakin Kiirastorstaina 1918. Ei suunnitelmaa, ei valmisteluja, ei muuta kuin sinne vain. Niin ry...ssäläistä sodanjohtoa että.
Juuri tuolla tavoin päättömästi Puna-armeija hyökkäili 1941 vastahyökkäyksissään. Niin mannerheimilaista sodanjohtoa että.
"Talvisodan onneton hyökkäys 23.12 Kannakella oli Mannerheimin keksintö. "
Ei ollut!
Oli ihan Kannaksen joukkojenjohdon omia suunnitelmia. Ensi alkuun Airo ei antanut lupaa hyökkäyksen aloittamiseen, koska se oli hänen mielestään liian laaja, 5 divisioonaa, ja huonosti suunniteltu. Harald Öhquist kuitenkin halusi suorittaa vastahyökkäyksen ja lopulta päämaja (Airo) antoi luvan sille.
Suomalaiset eivät olleet ennen sotaa harjoitelleet näin laajojen joukojen operaatioita rahan puuteen takia. Harjoitukset olivat yleensä pataljoona-luokkaa.
Hyökkäyksen epäonnistumisen taustalla on kehno tiedustelu ja valmistelu. Venäläisjoukkojen vahvuudesta ja sijoituksesta ei ollut tarkkoja tietoja. Tiukan aikataulun ja riittämättömien viestiyhteyksien takia osa joukoista pääsi liikkeelle pahasti myöhässä. Viestiyhteyksien puutteiden vuoksi joukot jäivät myös ilman tarvittavaa tykistötukea.
"Niin mannerheimilaista sodanjohtoa että. "
Punapojat ovat ihan hakoteillä!
Mannerheimin aikaan oli Tsaarin armeija eikä mikään huutoäänestyksiä harjoittava puna-armeija, siinä oli vissi ero. Vaikka kyllä Tsaarin armeijakin oli aika laho sisältä ja esim. korkeimmat upseerit Puolassa harjoituksien sijaan juhlivat melkein joka päivä. Mannerheimin kerrotaan vältelleen juhlimista ja harjoitutti joukkojaan ja sai katselmuksissa kunniamainintoja hyvistä suorituksista.
Mannerheimin omat joukot pärjäsivät aika hyvin myös I maailmansodan taisteluissa.
Sotaa vaikeutti venäläisiltä peritty suosituimmuusjärjestelmä. Pietari I lahjoitti suosikeilleen lahjoitusmaata ja Mannerheim hiluja. Vastaan ei saanut juuri koskaan sanoa. Ukko piti yllä aina hännystelijöiden hovia kuin mikäkin tsaari. Stalinillakin oli v6elä 'ammattimiesvaiheessa' samaamenoa, vaikka lopulta Stavkan suositukseen kieltäytyä Suomen 'vapauttamiseen' annetuista lisäjoukoista taipuikin.
Vuotivat kuiviin. Ukko halusi samanlaista slaavilaista mallia tänne, vaikka sodan jälkeen rakennettiin kuva tappioista välittävästä päälliköstä. Ukkohan suorastaan punastui Valkeasaaren kujanjuoksun takia ja ukon vaalima kasvojen menetyksen-kulttuuri näkyy vieläkin. Ei siinä ollut mitään kasvoja menettävää, että johdon munattua juostaan perääntyen ja lopulta ryhmitytään puolustusasemiin joissa jauhetaan mobgooleilta perittyä hakkaa päälle-taktiikka noudattava Puna-armeijan iskujoukko nurin. Ne niin sanotut miinanpolkijat etenivät komissaarin käskystä, vaikka valittivat suomalaisen tykistön jauhavan heitä kappaleiksi.
Puna-armeija jyräsi loppuunasti määrällä saakeli. Kerropa mitä järkeä oli edetä suoraan suomalaisten tykistökeskitykseen tai päin puolustusasemaa ihmisaaloilla kesällä 44. Oliko se jotenkin kunniakasta kaatua varmasti Viipurinlahdella Isän puolesta. Valkeasaaren pelkurit ja ne jotka olisi ammuttu komissaarin toimesta murhasivat myöhemmin paljon musikoita. Suomessa sotilaskuri oli naurettava ja jermun tahto vahva. Musikka oli Suomessa ankaran kurin ja perheelle mahdl0ollisesti tapahtuvan vahingon takia. Ei niitä suotta sanottu miinanpolkijoiksi. Se on venäläiselle hieno asia saada kaatua Syyriassa, Suomessa tai Ukrainassa. Me täällä lännessä arvostamme ihm7selämää ja tavoittelemme saniarikuoleman sijaan maailman rauhaa.
Määräsiköhän Wetzer Ausfeldin pitämään risuja asepuvussaan, Mannerheim kylvetti Ausfeldia uralin perhosen kansa risuilla.
Punaiset olisivat joka tapauksessa hävinneet olipa mitä oli. Tokoille kerrottiin ettei luvattua määrää viljaa ole tulossa ja muutenkin huolto oli mahdotonta. Punaisten ainut toivo pitää Tampereen väestö hengissä oli lähettää partioita takavarikoimaan viljaa hampaisiin asti aseistetuilta talonpojilta. Etäisyydet huomioiden tämä oli mahdoton tehtävä. Valkoiset eivät halunneet pitkittää Suomen kansan kärsimyksiä pitkällä sodalla. Ilmankos Tokoista tuli myöhemmin kova tunkion vastustaja, tiesi kokemuksesta ettei niin sanottujen ryssien sanaan ole luottamista.
Mannerheim johti sotaa ja koko Tampereen operaatiota. Kaupungin valtauksen suunnitteli ja johti eversti Wetzerin Hämeen Ryhmän esikunta ruotsalaisen ye-upseeriTörngrenin johdolla. Hän noudatti saksalaisia taktisia oppeja.
Joukkoja johtivat Saksassa koulutetut jääkärit tai Ruotsissa saksanvoittoisen sotaopin saaneet ruotsalaiset ammattiupseerit.
Mannerheim pysyi roolissaan ylipäällikkönä.
Kun ensi hyökkäys epäonnistui, hän veti joukot pariksi päiväksi lepoon ja täydennykseen, toi reservejä paikalla, vahvisti tykistöä ja teetti uudet hyökkäyssuunnitelmat.
Palstan typerykset eivät tajua mitään sotilasasioista, eikä Tampereen taistelusta.
Tärkeää on vain tuhannennen kerran mollata Mannerheimia ja jostain kumman syystä nostaa nuori saksalainen alemman tason upseeri ikään kuin kilpailijaksi, mitä hän ei vähimmässäkään määrin ollut.
Mannerheimilla ei haastajaa ollut ylipäätäänkään missään vaiheessa.
Valkoisten päämajan sotakokemus oli v. 1809.
Rinnakkaisavaaja luuseri on keksinyt ihan uuden vitsin, että muka -----Mannerheimilla ei haastajaa ollut ylipäätäänkään missään vaiheessa. ----
Riippuu ihan mistä asiasta puhutaan. Keikaroinnin ja niuhotuksen hän hallitsi mutta ei ymmärtänyt mitään muusta kuin ry...ssäläisestä sodanjohtamistavasta. Missä hän parempaa muuten olisi oppinutkaan kun 30 vuotta oli siihen yhteen juurruttanut itseään. Missä modernit saksalaiset sodankäyntitavat olisi oppinut, ei missään.
typeryydessään keksineet palstan stallarit. Kun muuta ei ole löydetty, on pantu haastajaksi nuori saksalainen kapteeni, josta M. oli tehnyt everstin.
Mannerheimilla oli häneen verrattuna täysin ylivoimainen johtamis- ja sotakokemus. Ausfeld oli toiminut lyhyen aikaa rintamalla komppanianpäällikkönä ja sitten jääkärien pataljoonankomentajana.
M. tunsi saksalaisten taktiikan taisteltuaan heitä ja itävaltalaisia vastaan kolme vuotta.
Hän oli luonut tyhjästä Suomen armeijan ja johti sitä tehokkaasti.
Ausfeld oli pikkupoika hänen rinnallaan.
Saksalaisen taktiikanosaajia olivat mm. Mannerheimin Päämajan ruotsalaiset upseerit.
Sä oot se uralin perhonen
----- on pantu haastajaksi nuori saksalainen kapteeni, josta M. oli tehnyt everstin.
Mannerheimilla oli häneen verrattuna täysin ylivoimainen johtamis- ja sotakokemus. Ausfeld oli toiminut lyhyen aikaa rintamalla komppanianpäällikkönä ja sitten jääkärien pataljoonankomentajana. Ausfeld oli pikkupoika hänen rinnallaan.-----
Eikö ollut melkoisen vastuuntunnotonta antaa tuollaiselle osaamattomalle alokkaalle noinkin vastuullisia tehtäviä. Pettikö Mannerheimin arviointikyky pahemman kerran tässäkin asiassa ?
yksi harvoista suursodan rintamakokemusta oma<vista nuorista upseereista.
Marski ylensi hänet everstiksi ja antoi everstin tehtävän. Ausfeld suoriutui hyvin. Marskin arvio oli oikea.
Ausfeldista ei ollut Marskin haastajaksi kuin punikkien valeissa. Tehtävä prikaatin komentajana on aivan eri tasoa kuin ylipäällikkyys.
Mannerheim tunsi täysin tykistön roolin jalkaväen rynnäköissä siinä missä Ausfeldkin. Herrat olivat itse olleet sellaisessa tykistökeskityksessä jpsta punaiset näkivät unia. Tykistö, tankit ja ilmavoimat mupdostivat lopulta toisessa maailmansodassa jalkaväen tärkeimmät tukipilarit. Tamperetta suorastaa moukaroitiin tykistöllä.
Koomillista kun joku tekstailee:
-----Mannerheimin taitava johtaminen, pätevät alaiset ja sitkeät joukot olivat voiton avaimet Tampereella.-----
Missä m-heim olisi oppinut taitavaa johtamista vai sanooko joku, että Venäjän armeija oli taitava armeija jota johdettiin taitavasti. Miksi se sitten otti sakuilta turpaansa mennen tullen jos siellä oli taitavat johtajat kuten m-heim?
----Jälkiselvittely meni yli äyräiden ennen kuin Mannerheimin määräämät kenttäoikeudet ehtivät hätiin---
Juuri kenttäoikeudethan sen murhaamisen veivät yli äyräitten alkamalla vallatuissa pitäjissä hillittömät tappo-orgiat. Kivaa kehitystähän toisaalta kun valkoisetkin jo myöntää, että m-heimhan se oli vastuussa massamurhista.
on+jokaisessa+armeijassa,+kuten+myös+virheitä.
,,,,,Tampereella+kenttäoikeudet+tutkivat+vankien+asiat+ja+vain+noin+4+%+sai+kuolemantuomion.,,,
pihalla, kuten valehtelevan punikin tuleekin.
Mannerheim asetti 10 kenttäoikeutta Tampereella taistelun jälkeisten teloitusten hillitsemiseksi. Niissä arvioidaan surmatun noin 1 000 punikkia.
Punikkien liioittelut menevät jatkuvan valehtelun ikuisesti avoimeen arkkuun.
Valkoisten m-heimiin nuolijain tarinat menevät näin, että kaikki hyvä oli m-heimin tuomaa ja kaikki huono jonkun muun. Tosin selittäjät unohtavat, että ylipäällikkö on vastuussa kaikesta ja hyväksyy alaistensa suunnitelmat. Ei voi mennä piiloon alaistensa selän taa.
Voi mennä toisten housuissa tuleen.
On vain oiottu Mannerheimia mustaavat valeet.
Hän kantoi kaiken vastuun ja johti sekä Tampereen operaatiota että koko sotaa.
Ei hän koskaan mennyt piiloon alaistensa selän taa. Siihen ei ollut edes tarvetta.
Toisaalta jokainen johtamistehtävässä oleva sotilas kantaa myös itse vastuun virheistään,. Niitä ei voi panna esimiesten syyksi.
Mennä toisten housuilla tuleen tarkoittaa, että riski oli jääkäreillä.
Suuri Mannerheim ei tehnyt kolmessa sodassa ainuttakaan virhettä. Jos joku sellaista väittää niin kyllä oli alaisten tekemä.
-----Hän+kantoi+kaiken+vastuun+----
Mannerheim kantoi kaiken vastuun ylipäällikön tehtävässään.
Hän laati kokonaissuunnitelman ja antoi sen mukaiset käskyt sekä valvoi niitä. Tietysti hän sai myös tiedot alaistensa ryhmien käskyistä ja puuttui niihin tarvittaessa.
Ei se millään tavalla estä alaisia tekemästä virheitä johtamistoimissaan. Niihin on siinä vaiheessa mahdoton puuttua. Esimerkiksi hyökkäys avoimen kentän yli päin valmisteltua puolustusta oli 2.Jääkärirykmentin komentajan majuri Bonsdorffin virhe. Hänen miehensä kaatuivat ja hän kantoi siitä vastuun.
Mannerheim saattoi vain jälkikäteen todeta tapahtuneen. Rykmentin komentajan käskyn tarkistaminen on hänen lähimmän esimiehensä asia, ei ylipäällikön.
Stallareilla ei ole mitään käsitystä sotilasjohtamisesta, ei varsinkaan tapahtumista Tampereella 1918.
Kyse on vain katkeruudesta punikkien kapinan kukistanutta Mannerheimia ja hänen armeijaansa kohtaan. Sata vuotta on näköjään liian lyhyt aika asiaan perehtymiselle, mutta valehdellahan aina voi,
taistellussa jokaisella osallistujalla ylipäälliköstärivimieheen. Jokaisella on vastuu tehtävästään.
Ylipäällikkö vastaa kokonaisuudesta ja kukin alijohtaja omasta osuudestaan.
On järjetöntä vaatia ylipäälliköltä kurkkimista jokaisen alaisen olan takana.
Käskyt annettuaan ja suoranaisten alaisten suunnitelmat hyväksyttyään, hän voi vain odottaa ilmoituksia tapahtumista ja tarvittaessa reagoida niihin.
....On järjetöntä vaatia ylipäälliköltä kurkkimista jokaisen alaisen olan takana...
On aika erikoista selittää, että m-heimin ei ylipäällikkönä edes kuulunut ottaa kantaa Tampereen valtaussuunnitelmiin. Ei muuta tekemistä kuin olla ja "kantaa vastuuta" eli mitähän sekin mahtanee tarkoittaa aikuisten oikeesti.
Kun hänellä oli monta alaista niin kuuluiko jokaisen alaisen laatia ihan oma suunnitelmansa Tampereen valtaamiseksi toisista tietämättä ja alkaa panna sitä toimeen silloin kun itseä huvittaa ylipäällikölle esikunnassa niitä esittelemättä. Noin ovat naurettavia oikeiston puheet.
Etkö pysty muuhun?
Mannerheim antoi käskyt Tampereen valtauksesta ja järjesti sitä varten resurssit. Se oli hänen työnsä. Tietysti hänelle lähetettiin Hämeen Ryhmän hyökkäyssuunnitelma hyväksyttäväksi.
Koska se noudatti hänen linjauksiaan, oli asia selvä.
Tämä on Tampereen taistelujen osalta selvitetty moneen kertaan, mutta stallarilla on ikuinen vääristelyn tarve.
Alempien johtoportaiden suunnitelmien hyväksyminen kuului niiden esimiehille, ei ylipäällikölle.
Yksi hyvän ylipäällikön taidoista on työrauhan antaminen alaisille. Mannerheim noudatti sitä vaihtelevasti.
Kaikkein ikävimmän tempun punaiset olisivat tehneet vetäytymällä Lempäälään vesireitin varrelle, toisaalta he hävisivät myös Päijänteen itäpuolella, joten Kouvola-Viipuri oli ainut tsäänssi, mutta Leninhän petti heidät. Saksalaiset eivät Ukko-Pekkaa.
johtanut tuhoon. Punaiset eivät pystyneet liikuntasotaan. Se nähtiin jo Tampereen operaation alkuvaiheessa. Vain puolustustaistelu valmiissa asemissa onnistui jonkin aikaa.
-----Punaiset eivät pystyneet liikuntasotaan----
Eivätkä olisi osanneet valkoisetkaan jos ei olisi ollut ammattiupseereita ryssäälästä, Ruotsista ja Saksasta niin paljon mukanan.
Alempien johtoportaiden suunnitelmien hyväksyminen kuului niiden esimiehille, ei ylipäällikölle.
Hyökkäysjoukkojen johtajat olivat suoraan hänen alaisiaan. Kun armeija valmistautuu ratkaisutaisteluun niin on se outoa jos ylin päällikkö ei ole kiinnostunut miten se on tarkoitus käydä. Millaisin joukoin, millaisella taktiikalla, jne...
Niin, kyllähän saksalainen on aina tappaa osannut, varsinkin aseettomia.
Katyn ja gulagit osoittavat, ettei venäläinen jää toiseksi...