Antivanhurskaus

Viimeisellä tuomiollahan Herra katsoo, kuinka ilman lakia on moni kulkenut.
Siksi Hän sanoo monelle, "En tunne teitä, te laittomuuden tekijät"!

Siis, ilman lakia - ilman rakkautta. Kun laittomuus lisääntyy kylmenee useimpien rakkaus.

Mat 5:13 Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.
Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
Mat 5:19 Sentähden, joka p.u.r.k.a.a.. y.h.d.e.n.k.ä.ä.n... näistä p.i.e.n.i.m.m.i.s.t.ä... k.ä.s.k.y.i.s.t.ä. ja ....>sillä tavalla< .o.p.e.t.t.a.a... ihmisiä, se pitää !! pienimmäksi taivasten valtakunnassa!! k.u.t.s.u.t.t.a.m.a.n.; mutta joka -->n.i.i.t.ä. .n.o.u.d.a.t.t.a.a. ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman >>>suureksi taivasten valtakunnassa.<<<!!!!!!
Mat 5:20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin ----> te ette pääse --->taivasten valtakuntaan.

Eli Suomeksi.... Joku ehdointahtoin haluaa olla hyljätty Jumalan valtakunnassa, siis tulla hyljätyksi, koska TÄÄLLÄ ylenkatsoo Jumalan Sanan opetuksen, ohjeen ja neuvon.
ts. on muotouskonnollinen ihminen - omalihaisen tien kulkija, kuten aloittajan henki kertoo.
Siitähän on kyse.

Ei meidän tarvitse adventistien puutarhanpuitten taakse piiloutua, ettei tarvitseisi siksi olla kuuliainen Sanalle. Sillä ilman adventismiakin laittomuus tullaan tuomitsemaan.
Sodomakin tuomittiin ilman raamattua.
Meidät tuomitaan raamatuineen, kun laittomuuden hengessä eletään muotojumalisisti.


Hyvät lukijat. Täällä jotkut pyrkivät pönkkäämään laittomuuden henkeä ajasta toiseen.
He eivät taivu lihassaan Jumalan tahdon alle, ja estävät toisiakin perille pääsemästä.

On muistettava se, että vaikkapa Lähi-Idässä yrittää "luvatta" kuninkaan puheille, niin siitä putoaa pää harteitten välistä aivan varmasti.
Saati sitten Jumalan Valtakuntaan, sen Kuninkaan puheille vanhoissa hynttyissä, vanhan aadamin alastomuudessa, niin Jumalalla on oikeus tappaa syntiä tekevä sielu.
Se on kirjoituksiin sisäistetty tieto. Siis tieto meillä on, kuinka Herraa lähestytään.
Tullaanko sinne Pojan kautta - seuraten Sapatin Herraa, jolloin on Isä ja Kuningas sekä valtakunta.
Vai pyrkiikö joku omin laittomuuden tein kulkemaan perille. Herra ei tunne häntä.
Hän kuolee synteihinsä.

Taivaan Kuninkaan valtakuntaan ei mennä ilman pukeutumista sinne soveliain puvuin ja sen pukee Herra itse.

Mat 24:4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. 12 Ja sentähden, että --->laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. <..
Mat 24:13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.


Mat 7:22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Mat 7:23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

Mitä Raamattua adventistit lukevat? Kirkkoraamattu puhuu ikuisesta piinasta.

Ilm. 20:10. Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

Mitä ovat sapattilain teot ?

<<JUMALAN VANHURSKAUS ILMAN LAKIA JA ADVENTISMIA>>

Aivan. Usko vanhurskauttaa ja kaste tai suun tunnustus pelastaa. Näinhän se on.

Room. 3:21
Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
ILMAN SAPATTILAKIA JA ADVENTISMIA VANHURSKAUS USKON KAUTTA
Room. 3:28
Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
ILMAN SAPATTILAIN TEKOJA JA ADVENTISMIA
Room. 4:6
niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:>>

Mietippä mitä Jaakob mahtoi tarkoittaa seuraavassa kohdassa?

Jaakob 2:14-26
14 Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? 15 Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, 16 niin turha teidän on sanoa: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin", jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. 17 Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.
18 Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. 19 Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. 20 Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön? 21 Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille? 22 Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi. 23 Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä. 24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella. 25 Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä. 26 Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.

Eikähän se ole niin, että usko ilmenee juuri teoissa. Eikö meidän kuulu rakastaa lähimmäistämme (myös niitä, jotka meitä vihaavat) niin kuin itseämme. Eikö meidän kuulu rakastaa Jumalaa yli kaiken? Miten osoitamme rakkautemme Jumalaan? Eikö juuri pitämällä hänen käskynsä. Osoitamme toisille ihmisille rakkautemme Jumalaan pyhittämällä sapatin, ainoan Jumalan siunaaman ja pyhittämän lepopäivän.

Kirjotan Bacciocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai poimintoja Roomalaiskirjeestä:

"Roomassa fanaattinen ja harhaoppinen ryhmä, joka huomattavassa määrin muistutti Kolossan vastaavaa ryhmää, ajoi ankaraa vegetarismia, kieltäytymistä viinistä ja tiettyjen päivien viettoa (Room. 14:1-10, 21). Luultavasti Paavali tässä (kuten Kol. 2:16) yhdisti toisiinsa syömisen ja syömättömyyden toisaalla ja päivien vieton toisaalla. Jos tämä tulkinta on oikea, silloin Room. 14:5,6:n mainitsemat ”päivät” tuskin voivat sisältää sapattia, sillä tiedämme että sapattia vietettiin juhlinnan päivänä eikä paastopäivänä.

Roomassa ongelma oli ilmeisesti vähäisempi kuin Kolossassa tai Galatiassa. Askeettiset opettajat olivat luultavasti siellä vähemmän vaikutusvaltainen vähemmistö eivätkä ”propagoineet sellaista seremonialismia, joka oli tähdätty ristin ytimeen”. Tämä ilmenee apostolin käyttämästä suvaitsevasta ja pidättyvästä kielestä: ”Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; jo joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa” (Room. 1:5,6).
Periaate, jonka mukaan kunkin on toimittava oman vakaumuksensa mukaisesti ja kunnioitettava toisten erilaista näkökantaa (Room. 14:3,10, 13-16, 19-21) ruokavaliota ja päivien valintaa koskevassa kysymyksessä, on Roomalaiskirjeessä selvästi vastakkainen uskon kautta vanhurskauttamista koskevan periaatteen kanssa. Viimeksi mainitussa Paavali ehdottomasti kieltäytyy tekemästä kompromissia, edellisessä hän tunnustaa yksilön omantunnon lopulliseksi auktoriteetiksi. Mistä tämä ilmeinen eroavuus johtuu? Vastaus on löydettävä Paavalin käsityksistä siitä, mikä on pelastuksen kannalta olennaista ja mikä epäolennaista. Usko Jeesukseen Kristukseen pelastuksen perustuksena on Paavalille olennainen periaate, jota ei voida asettaa kyseenalaiseksi (vrt. Room. 3:22, 26, 27, 28, 31; 4:3, 13, 22-25; 5:1).Mutta koska jokainen yksilö kokee ja ilmaisee uskon eri tavoin, tapa millä uskoa harjoitetaan on epäolennainen. ”Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma”, Paavali sanoo (14:5). Perustavana periaatteena, jota apostoli korostaa, on halu kunnioittaa Herraa, toimia ”Herran tähden” (14:6,7).

Voimme kysyä, saattoiko Paavali tämän periaatteen mukaisesti hylätä sapatin vieton. On vaikea uskoa, että hän olisi pitänyt sen noudattamista esteenä Herran kunnioittamiselle, kun hän itse ”tapansa mukaan (Apt. 17:2) tapasi juutalaisia ja sapattina synagoogassa (Apt 18:4). W. Rordorf väittää, että Paavali oli omaksunut kaksinaisen asenteen. ”Heikoille” juutalaiskristityille hän antoi vapauden noudattaa lakia sapatti mukaan luettuna. Toisaalta ”vahvoille” pakanakristityille hän soi ehdottoman ”vapauden kaikesta lain noudattamisesta”, etenkin sapatin noudattamisesta. Voidaanko tällainen johtopäätös oikeutetusti tehdä Roomalaiskirjeen 14. luvusta? Huomatkaamme, että ristiriita heikkojen ja vahvojen välillä ruoka- ja päiväkysymyksessä liittyy hyvin etäisesti, jos lainkaan, Mooseksen lakiin. Heikko, joka syö ainoastaan vihanneksia (14:2), ei juo viiniä (14:21) ja ”pitää yhden päivän toista parempana” (14:5), ei voi tällaisten vakaumustensa tueksi vedota Vanhaan testamenttiin. Missään ei Mooseksen laki vaadi tueksi ankaraa vegetarismia, täydellistä kieltäytymistä viinin käytöstä eikä myöskään määrättyjen paastopäivien viettämistä. Vastaavasti toinen, joka uskoo saavansa syödä kaikkea” (14:8) ja ”pitää kaikki päivät yhtä hyvinä”, ei tällä käyttäytymisellään ilmaise vapauttaan Mooseksen laista vaan sellaisista askeettisista uskomuksista, jotka ilmeisesti olivat peräisin juutalaisista lahkoista. Kysymyksessä ei siis lainkaan ole vapaus noudattaa lakia tai vapaus olla sitä noudattamatta, vaan kysymys on epäolennaisista omantunnonkysymyksistä, joita eivät säätele jumalalliset periaatteet vaan inhimilliset päätöksen ja ennakkoluulot. Koska nämä toisistaan poikkeavat käsitykset ja tavat eivät loukanneet evankeliumin olennaista sisältöä, Paavali neuvoo molemminpuoliseen suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen tässä asiassa. ”.