Mieshän oli jo ukko-koti iässä kun sota alkoi. Mutta ratkaisevaa oli, mitä tapahtui sitä ennen. Marski syyttää muistelmissaan eduskuntaa, joka ei antanut rahaa varustautumiseen. Syyte ei ole täysin vailla pohjaa, mutta entäpä sotilaiden oma toiminta. Panssarintorjunnan luominen sössittiin pahemman kerran ja kärsityt tappiot olivat sen mukaisia. Oman 20 mm pst-kiväärin käyttöönottaminen ja sarjavalmistuksen aloittaminen olisi ollut mahdollista jo vuosia ennen sotaa. Sotilaat vain tappelivat asiasta keskenään, eikä Marski saanut heitä kuriin. Toinen osoitus epäonnistumisesta olivat kalliit ja hyödyttömät pommikoneet.
Vanhaa Marskia siis vietiin kuin tyhjää rukkasta ja vähän samanlaistahan se oli sodankin aikana. Kenraalit kiukuttelivat kuin balettitytöt ja heitä piti siirrellä paikalta toiselle, että sotimisesta ylipäätään tuli edes jotain. Hyvä esimerkki on vaikkapa se kuuluisa Tali-Ihantalan taistelu, jossa johto oli sekaisin ja tehoton koko alkuvaiheen ajan. Samoin Kuuterselkä, jossa onneton rintamakomentaja (Pajari) ei ensin tiennyt mitään läpi tulleesta venäläisten panssarikiiltasta (jonka olemassaolo paljastui suomalaisille vasta kun se oli naapurilonkon selustassa, yllätti esikunnan ja sai koko puolustuksen romahtamaan) ja sitten ei suostunut Laguksen alaiseksi, jos kohta Laguskaan ei suostunut Pajarin alaiseksi. Suomalaiseen tapaan vastahyökkäyksestä ei sitten tullutkaan lasta eikä paskaa, herrojen tapellessa mieluummin keskenään kuin vihollista vastaan.
Marskin korkea ikä saattoi vaikuttaa siihen, ettei hänellä ollut tarpeeksi arvovaltaa pitää nirppanokkaiset alaisensa kurissa. Kenraalit naureskelivat ukon selän takana ja pitivät höppänänä.
Vanhaa Marskia siis vietiin kuin tyhjää rukkasta ja vähän samanlaistahan se oli sodankin aikana. Kenraalit kiukuttelivat kuin balettitytöt ja heitä piti siirrellä paikalta toiselle, että sotimisesta ylipäätään tuli edes jotain. Hyvä esimerkki on vaikkapa se kuuluisa Tali-Ihantalan taistelu, jossa johto oli sekaisin ja tehoton koko alkuvaiheen ajan. Samoin Kuuterselkä, jossa onneton rintamakomentaja (Pajari) ei ensin tiennyt mitään läpi tulleesta venäläisten panssarikiiltasta (jonka olemassaolo paljastui suomalaisille vasta kun se oli naapurilonkon selustassa, yllätti esikunnan ja sai koko puolustuksen romahtamaan) ja sitten ei suostunut Laguksen alaiseksi, jos kohta Laguskaan ei suostunut Pajarin alaiseksi. Suomalaiseen tapaan vastahyökkäyksestä ei sitten tullutkaan lasta eikä paskaa, herrojen tapellessa mieluummin keskenään kuin vihollista vastaan.
Marskin korkea ikä saattoi vaikuttaa siihen, ettei hänellä ollut tarpeeksi arvovaltaa pitää nirppanokkaiset alaisensa kurissa. Kenraalit naureskelivat ukon selän takana ja pitivät höppänänä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Taas yksiasiantuntematon höppänä lavertelee sadannen kerran asioista, joista ei omaa mitään todellista tietoa.
Marski oli täysin suvereeni ylipäällikkö sodan alusta niiden loppuun asti kaikkine kotkotuksineen.
Marskin osoittaminen syylliseksi jokaiseen vastoinkäymiseen tai ongelmaan on täysin järjetöntä.
Kyse ei ole myöskään siitä, mitä hän ammatillisesti osasi tai ei. Tälläkään arvostelijalla ei ole mitään käsitystä ylipäällikön työstä.
Asia on niin, että vain Marskilla yksinkertaisesti oli ylipäälliköltä vaadittava arvovalta, vaikka se loppua kohti hieman rapisikin.
Taitavia kenraaleja oli jopa kymmeniä, mutta vain yksi ylipäällikkö.
Ja sehän riitti.
Eli kävit siinä sitten satuilemassa omia herkkiä tuntemuksiasi Marskia kohtaan sen sijaan, että sinulla olisi ollut mitään asiaa ja evidenssiä sen tueksi.
Marski tuskin olisi eläissäänkään vastannut rakkauden osoituksiisi vaikka saattoi homoseksuaali ollakin.
avauksen hölynpölyn rinnalle.
Marskilla yksinkertaisesti oli ainoana Suomessa se tausta, kokemus, osaaminen ja arvovalta, joka ylipäälliköllä tuli olla.
Päteviä kenraaleja ja everstejä oli kyllä, mutta toista ehdokasta ylipäälliköksi ei.
Erittäin iäkäs, minkäänlaista teknistä koulutusta koskaan saamaton mies ei ollut paras valinta arvioimaan valtavalla vauhdilla kehittyvää ja teknistyvää nykyaikaista sodankäyntiä.
tekniseen ja taktiseen kehitykseen puolustusneuvoston pj:na mm. monilla ulkomaanmatkoilla.
Lisäksi hänellä oli käytössään maan paras sotilaallinen osaaminen.
Missään maailman maassa ei ollut kaikkea itse hallitsevaa ylipäällikköä.
Matkoilla ja retkillä painolastina mukana kulkeminen ei mitenkään korvannut puuttuvaa pohjakoulutusta. Esim. USA:ssa Ike taas hallitsi kaiken itse, siksi juuri hän johti D-dayta eikä yli-ikäinen ja -egoinen pederasti Monty.
Tarvitsematta edes mennä semanttiseen näpertelyyn mitä tarkoittaa doktriini, strategia ja taktiikka, on rehellistä todeta että Marskin sukupolven edustajalle jolle lentokone edusti käsittämätöntä ihmettä, oli 1900-luvun puolivälin sotilasteknologia täysin ylivoimaista ymmärtää. Kalpeana verrokkina voi ajatella niinkin arkista toimintaa kuin nykyajan verkkopankkipalvelut, joiden käyttö on Marskin ikäisille nykyihmisillekin haastavaa vaikka he ovat varttuneet koko ajan kehittyvän teknonogian ympäröiminä.
"Esim. USA:ssa Ike taas hallitsi kaiken itse, siksi juuri hän johti D-dayta eikä yli-ikäinen ja -egoinen pederasti Monty. "
Ike oli puhdas esikuntamies vailla kaikkea kenttäkokemusta pataljoonakomentajan tehtävää lukuunottamatta.
Mitään teknistä koulutusta hänellä ei ollut.
Ylipäällikkö hän oli, koska USA asetti suurimmat voimavarat.
Monty johti maihinnousun valmistelut ja toimeenpanonmaavoimien komentajana.
Monty oli syntynyt 1887, joten hän oli kenraaliksi parhaassa iässään. Ikeen verrattuna hänellä oli aivan ylivertainen kokemus
" että Marskin sukupolven edustajalle jolle lentokone edusti käsittämätöntä ihmettä, oli 1900-luvun puolivälin sotilasteknologia täysin ylivoimaista ymmärtää. "
Marski perusti Suomen ilmavoimat 1918. 1919 hän osti Ranskasta ensimmäiset taistelukoneet ja panssarivaunut. Hän matkusti paljon lentokonreella1930-livilta alkaen.
Enne sotia hän perehtyi sotatekniikkaan, valmistuksen ja käytön kannalta Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa ja Englannissa sekä tietysti Suomessa.
Todettakoon vielä, että ylipäälliköllä on aina paras asiantuntemus käytössään, Hänen ei tarvitse olla mikään Pelle Peloton, vaikka asiantuntemattomat höpöttäjät niin kuvittelevat.
Etkö keksinyt typerämpää vertailua kuin verkkopankkipalvelut? Olisit ottanut edes avaruuslennot ja todistanut Marskin niihin yli-ikäiseksi..
Miten vanha mies, jolla oli kokemusta vain Venäjän armeijan ratsuväestä olisi voinut hitaastikaan oppia millaiseksi sota oli muuttunut vuonna -44. Puuttui lisäksi peruskoulutustakin.
että Marski puolustusneuvoston pj:na perehtyi 1931 alkaen erittäin tarkasti tekniseen ym. kehitykseen. Hän hankitutti mm. panssarivaunuja ja lentokoneita.
Koulutusta Marski oli saanut mm. rintamakomentajana kahdessa sodassa ja ylipäällikkönä kolmannessa. Sitä oppia ei kyennyt mikään sotakorkeakoulu tai muukaan oppilaitos antamaan.
Vastaavaa ei Suomessa ollut kellään ja harvassa ne olivat maailmallakin.
Punaisen Tampereen puolustussuunnitelmasta vastanneella oli täsmälleen sama tausta.
Bulatsel oli harkovalaisen aatelisperheen upseeripoika, joka taisteli Japanin sodassa vuosina 1904–1905 ennen siirtoaan Suomeen. Ensimmäisessä maailmansodassa hänen rykmenttinsä soti itärintamalla saksalaisia vastaan.
saattoi muodostaa, ettei Bulatsel koskaan palvellut Suomen ylipäällikkönä. Lisäksi hänet ammuttiin 1918.
Oliko Mannerheim ylivertainen muihin ryssänupseereihin nähden.
Ainoa, joka kammotteli vastaan oli kenraalimajuri Löfström, joka oli kaikessa eri mieltä M:n kanssa ja aina väärässä. Hän oli yksinkertaisesti kateellinen M:lle, joka oli häntä pari vuotta nuorempi. L:llä oli opintoina vain Haminan Kadettikoulu.
Hän oli kyllä pätevä rintamakomentaja ja erosi vasta 1928 saaden ylennyksen täydeksi kenraaliksi.
Suurinta arvostusta nautti M:n jälkeen kenraali Wetzer, joka oli myös M:n luottomies ja ystävä.
Georgi Bulatsel tiesi Mannerheimin suunnitelmat, ja osasi torjua tämän ketjumarssirivistöt.
Mannerheim ei ollut sisällissodan aikaan mitenkään arvostettu eikä hänellä ollut kovin hyvin armeija eikä varsinkaan suojeluskunta hallinnassaan. Käskyjä ei aina noudatettu lisäksi ongelma oli Mannerheimin herkkähipiäisyys ja glorian kaipuu.
Varsinkaan suojeluskunta ei totellut Mannerheimia kuten pikaisista teloituksista tiedetään, tietysti yhtenä syynä oli ammutaan paikalla käsky
eikä kyennyt hyökkäystä torjumaan.
riittävän arvostettu ylipäälliköksi. Kouluttamaton armeija toimi osaamisensa mukaan. Kaikkea oli mahdoton valvoa ja ylipäällikkö oli etäinen sekä monille tuntematon.
Omavaltaiset teloitukset lähtivät kostona punikkien toimille.
Kuka muu olisi kyennyt parempaan?
Niin oli etäinen sekä monille tuntematon. Eikä yrittänytkään hillitä teloituksia. Viipurin vallien massamurhan tutkimuksia ei tehty ilmeisesti nimenomaan Mannerheimin käskystä.
Kun kostamaan lähdettiin pitkään ja rankasti niin oliko valkoiset yhtään punikkeja parempia?
Sinne ne jäi konekiväärien ristituleen puolet Wetzerin hyökkäysketjuista.
määräsi tutkimuksen Viipurin tapahtumista. Se pysähtyi hänen eroonsa, sillä liian moni jääkäriupseeri oli mukana.
"Eikä yrittänytkään hillitä teloituksia. "
Mannerheim kielsi useaan otteeseen mielivaltaiset teloitukset. Joukkojen kostonhalua ei kuitenkaan kyetty hillitsemään. Tuskin aina edes yritettiin. Se olisi ollut kenttäjohtajien velvollisuus.
"Viipurin vallien massamurhan tutkimuksia ei tehty ilmeisesti nimenomaan Mannerheimin käskystä."
Tavanomaista valetta.
valtasivat Tampereen. Vastustajan tappiot olivat kaksinkertaiset.
Kui nkahan se nyt todellisuudessa olikaan taas.
Mannerheim käski hyökkäyksen läpi Kalevankankaan hautausmaan.
Valkoiset etenevät vaikeassa maastossa metri metriltä. Yli 170 valkoista kaatuu Kalevankankaalla. Maa on lumeton, ja varsinkin valkoisiin pukeutuneet ruotsalaisprikaatin miehet ovat aukeassa maastossa kuin maalitauluja punaisten konekivääritulen edessä.
Kalevankankaan taistelu oli Raudun taistelun ohella koko sisällissodan verisin yksittäinen taistelu. Valkoiset menettivät koko päivän aikana hieman yli 200 miestä, punaiset noin 100. Pelkästään valkoisten asevelvollisuusjoukkoja komentaneita jääkäreitä kaatui tuon päivän aikana 28, osin sen vuoksi, että heidät erotti helposti vihreästä univormustaan. Seuraavana päivänä jääkäriupseerit ja -aliupseerit saivat määräyksen pukeutua samanlaisiin asuihin kuin miehistö.