http://www.oikeamedia.com/o1-60006
Puolalainen nainen uskoi rauhalliseen elämään Ruotsissa - joutui muslimien raiskaamaksi
"Minulle ei annettu tilaisuutta antaa lausuntoa poliisiasemalla"
ULKOMAAT ma 26.03.2018 17:07
The victim, Agnieszka Wiśniewska Kuva: Voice of Europe
Noin vuosi sitten kaksi nuorta muslimimiestä raiskasi puolalaisen Agnieszka Wiśniewskan Ruotsissa. Hän päätti vihdoin kertoa tarinansa, jonka on julkaissut nyt Voice Of Europe.
Puolalaiselle radiokanava Radio Szczecinille antamassaan haastattelussa Agnieszka Wiśniewska avautuu kyseisen illan kokemuksista ja Ruotsin poliisin reaktiosta.
Hän sanoo, että poliisi ei edes yrittänyt selvittää tapausta ja hänen täytyi odottaa 11 kuukautta psykologin apua päästäkseen yli järkytyksestään.
Agnieszka Wiśniewska tuli Ruotsiin vuonna 2007, koska hän halusi elää rauhallisesti. Hän oli lukenut sanomalehdistä, että Ruotsi olisi loistava maa lapsiperheille.
Hän muutti maahan, löysi työpaikan, oppi englantia ja vietti normaalia elämää Tukholmassa rikospäivään asti.
"Se oli kuin mikä tahansa päivä: ostoksia kaupassa, paluu kotiin, laukussa leipää ja ruokaa kissoille. Oli pimeää, kun lähestyin kotia. Kaksi miestä oli lähellä taloani ja tunsin olevani vaarassa", hän aloittaa.
"Miehet kulkivat ohitseni, sitten he tarttuivat takkiini ja vetivät minut metsään... ja koko tilanne sai alkunsa", hän jatkaa.
Vaikka hän taisteli vastaan, Wiśniewska raiskattiin väkivaltaisesti Tukholman laitamilla - aivan hänen oman kotinsa lähettyvillä Järfällassa.
Autot kulkivat vain muutaman sadan metrin päässä ja hän oli täysin shokissa.
Hän oli järkyttynyt nuorten muslimimiesten kunnioituksen puutteesta.
"He olivat hyvin julmia. Elämässäni en ole tavannut tällaista ihmisen kohtelua, joka ei kunnioita ihmiselämää", Wiśniewska painottaa.
Häntä potkittiin, hakattiin, ja he repivät häntä hiuksista ja löivät hänen päätään puunrunkoa vasten. Kun hän yritti vastustaa, häntä lyötiin vatsaan. Iskiessään päänsä puuhun, hän tunsi veren tulvivan kasvoillaan ja pelkäsi pyörtyvänsä.
Hän ei nähnyt ihmisiä, jotka olisivat voineet auttaa häntä ja hän ajatteli lapsiaan, jotka odottivat häntä jo kauppareissulta kotiin. Hän kertoo tienneensä, että jos hän ei reagoi eikä tee mitään, he voivat jopa tappaa.
Wiśniewska arvioi, että koko tapahtumasarja kesti noin 10-15 minuuttia, mutta tuolloin se tuntui kestävän useita tunteja.
"Oli kylmä ja lunta, kun he raahasivat minua lumessa", hän muistelee.
Kun hän yhtäkkiä näki lähistölle pysäytetyn kuorma-auton, hän keräsi viimeiset voimansa ja huusi apua. Kuorma-autolla liikkeellä oleva mies pysähtyi ja katsoi ympärilleen, mutta ei nähnyt häntä metsässä.
Se säikäytti raiskaajat karkuun. Peloissaan hän lankesi kasvoilleen lumeen eikä uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jokaisen liikkeen herättävän huomiota ja tuovan heidät takaisin.
Vasta muutaman minuutin kuluttua hän pystyi soittamaan poliisille. Kun poliisi oli tullut, Wiśniewska vietiin sairaalaan rikosteknisiin tutkimuksiin ja hän sai hoitoa vammoihinsa.
Myöhemmin poliisi soitti hänelle ja pyysi todistamaan puhelimitse. Hän kieltäytyi, koska lapset olivat kotona ja kuulivat kaiken. Wiśniewska kertoo, ettei hän olisi "selvinnyt psykologisesti" puhelinkeskustelusta, joten hän ehdotti haluavansa mieluummin antaa selvityksen tapahtumista poliisiasemalla.
"Kukaan ei koskaan soittanut minulle uudelleen. Minulle ei annettu tilaisuutta antaa lausuntoa poliisiasemalla. Yksi todistaja oli miespyöräilijä, joka oli kulkenut hyökkäyksen aikana ohitse ja joka pysähtyi auttamaan minua. Hän on puolalainen naapurini. Hänen yhteystietonsa annettiin poliisille, mutta kukaan ei koskaan ottanut yhteyttä häneen. Kukaan ei kysynyt, mitä hän oli nähnyt tai mitä hän muisti", Wiśniewska sanoo.
Kun Agnieszka Wiśniewska yritti kääntyä psykologin puoleen raiskauksesta ja hakkaamisesta, klinikalta kerrottiin, että hänen oli odotettava, koska "pakolaisilla on traumoja ja heillä on etusija".
Pahoin traumatisoituneen Wiśniewskan oli odotettava 11 kuukautta, vaikka hän oli kirjoittanut useita sähköposteja klinikalle ja kertonut tarvitsevansa "todella jo apua" mielessä pyörivien itsemurha-ajatuksiensa takia.
"Minulle kerrottiin, että minun on odotettava, koska juuri maahan saapuneilla maahanmuuttajilla on niin suuria traumoja, että he ovat ensimmäisellä sijalla. Terveyspalvelu huolehtii ensin näistä ihmisistä, ja minun on odotettava. Ja odotin. Yksitoista kuukautta!" Wiśniewska kertoo Radio Szczecinille.
Yhdessä puolisonsa kanssa hän päätti lopulta ottaa yhteyttä mediaan ja haastaa klinikan oikeuteen.
Wiśniewska sanoo, että monia naisia ja tyttöjä raiskataan joka päivä. Tällaisia tarinoita jaetaan Facebookissa ja muissa sosiaalisissa verkostoissa. Hän kehottaa jokaista kertomaan rohkeasti "omilla kasvoillaan" tarinansa ja antamaan näin rohkeutta muille.
Hän kertoo lukeneensa potilastietoja poliisin papereista, joissa jopa kolme- ja nelivuotiaita on raiskattu ja erittäin väkivaltaisista naisten joukkoraiskauks
Puolalainen nainen uskoi rauhalliseen elämään Ruotsissa - joutui muslimien raiskaamaksi
"Minulle ei annettu tilaisuutta antaa lausuntoa poliisiasemalla"
ULKOMAAT ma 26.03.2018 17:07
The victim, Agnieszka Wiśniewska Kuva: Voice of Europe
Noin vuosi sitten kaksi nuorta muslimimiestä raiskasi puolalaisen Agnieszka Wiśniewskan Ruotsissa. Hän päätti vihdoin kertoa tarinansa, jonka on julkaissut nyt Voice Of Europe.
Puolalaiselle radiokanava Radio Szczecinille antamassaan haastattelussa Agnieszka Wiśniewska avautuu kyseisen illan kokemuksista ja Ruotsin poliisin reaktiosta.
Hän sanoo, että poliisi ei edes yrittänyt selvittää tapausta ja hänen täytyi odottaa 11 kuukautta psykologin apua päästäkseen yli järkytyksestään.
Agnieszka Wiśniewska tuli Ruotsiin vuonna 2007, koska hän halusi elää rauhallisesti. Hän oli lukenut sanomalehdistä, että Ruotsi olisi loistava maa lapsiperheille.
Hän muutti maahan, löysi työpaikan, oppi englantia ja vietti normaalia elämää Tukholmassa rikospäivään asti.
"Se oli kuin mikä tahansa päivä: ostoksia kaupassa, paluu kotiin, laukussa leipää ja ruokaa kissoille. Oli pimeää, kun lähestyin kotia. Kaksi miestä oli lähellä taloani ja tunsin olevani vaarassa", hän aloittaa.
"Miehet kulkivat ohitseni, sitten he tarttuivat takkiini ja vetivät minut metsään... ja koko tilanne sai alkunsa", hän jatkaa.
Vaikka hän taisteli vastaan, Wiśniewska raiskattiin väkivaltaisesti Tukholman laitamilla - aivan hänen oman kotinsa lähettyvillä Järfällassa.
Autot kulkivat vain muutaman sadan metrin päässä ja hän oli täysin shokissa.
Hän oli järkyttynyt nuorten muslimimiesten kunnioituksen puutteesta.
"He olivat hyvin julmia. Elämässäni en ole tavannut tällaista ihmisen kohtelua, joka ei kunnioita ihmiselämää", Wiśniewska painottaa.
Häntä potkittiin, hakattiin, ja he repivät häntä hiuksista ja löivät hänen päätään puunrunkoa vasten. Kun hän yritti vastustaa, häntä lyötiin vatsaan. Iskiessään päänsä puuhun, hän tunsi veren tulvivan kasvoillaan ja pelkäsi pyörtyvänsä.
Hän ei nähnyt ihmisiä, jotka olisivat voineet auttaa häntä ja hän ajatteli lapsiaan, jotka odottivat häntä jo kauppareissulta kotiin. Hän kertoo tienneensä, että jos hän ei reagoi eikä tee mitään, he voivat jopa tappaa.
Wiśniewska arvioi, että koko tapahtumasarja kesti noin 10-15 minuuttia, mutta tuolloin se tuntui kestävän useita tunteja.
"Oli kylmä ja lunta, kun he raahasivat minua lumessa", hän muistelee.
Kun hän yhtäkkiä näki lähistölle pysäytetyn kuorma-auton, hän keräsi viimeiset voimansa ja huusi apua. Kuorma-autolla liikkeellä oleva mies pysähtyi ja katsoi ympärilleen, mutta ei nähnyt häntä metsässä.
Se säikäytti raiskaajat karkuun. Peloissaan hän lankesi kasvoilleen lumeen eikä uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jokaisen liikkeen herättävän huomiota ja tuovan heidät takaisin.
Vasta muutaman minuutin kuluttua hän pystyi soittamaan poliisille. Kun poliisi oli tullut, Wiśniewska vietiin sairaalaan rikosteknisiin tutkimuksiin ja hän sai hoitoa vammoihinsa.
Myöhemmin poliisi soitti hänelle ja pyysi todistamaan puhelimitse. Hän kieltäytyi, koska lapset olivat kotona ja kuulivat kaiken. Wiśniewska kertoo, ettei hän olisi "selvinnyt psykologisesti" puhelinkeskustelusta, joten hän ehdotti haluavansa mieluummin antaa selvityksen tapahtumista poliisiasemalla.
"Kukaan ei koskaan soittanut minulle uudelleen. Minulle ei annettu tilaisuutta antaa lausuntoa poliisiasemalla. Yksi todistaja oli miespyöräilijä, joka oli kulkenut hyökkäyksen aikana ohitse ja joka pysähtyi auttamaan minua. Hän on puolalainen naapurini. Hänen yhteystietonsa annettiin poliisille, mutta kukaan ei koskaan ottanut yhteyttä häneen. Kukaan ei kysynyt, mitä hän oli nähnyt tai mitä hän muisti", Wiśniewska sanoo.
Kun Agnieszka Wiśniewska yritti kääntyä psykologin puoleen raiskauksesta ja hakkaamisesta, klinikalta kerrottiin, että hänen oli odotettava, koska "pakolaisilla on traumoja ja heillä on etusija".
Pahoin traumatisoituneen Wiśniewskan oli odotettava 11 kuukautta, vaikka hän oli kirjoittanut useita sähköposteja klinikalle ja kertonut tarvitsevansa "todella jo apua" mielessä pyörivien itsemurha-ajatuksiensa takia.
"Minulle kerrottiin, että minun on odotettava, koska juuri maahan saapuneilla maahanmuuttajilla on niin suuria traumoja, että he ovat ensimmäisellä sijalla. Terveyspalvelu huolehtii ensin näistä ihmisistä, ja minun on odotettava. Ja odotin. Yksitoista kuukautta!" Wiśniewska kertoo Radio Szczecinille.
Yhdessä puolisonsa kanssa hän päätti lopulta ottaa yhteyttä mediaan ja haastaa klinikan oikeuteen.
Wiśniewska sanoo, että monia naisia ja tyttöjä raiskataan joka päivä. Tällaisia tarinoita jaetaan Facebookissa ja muissa sosiaalisissa verkostoissa. Hän kehottaa jokaista kertomaan rohkeasti "omilla kasvoillaan" tarinansa ja antamaan näin rohkeutta muille.
Hän kertoo lukeneensa potilastietoja poliisin papereista, joissa jopa kolme- ja nelivuotiaita on raiskattu ja erittäin väkivaltaisista naisten joukkoraiskauks
Vastaukset 1
Vanhimmat
He joutuvat vastaamaan teoistaan viimeistään viimeisellä tuomiolla Jeesukselle Kristukselle, jolleivät tee parannusta ennen sitä.