Korintti oli tärkeä kauppakaupunki ja Kreikan kaupungeista väkirikkaimpia. Väestö koostui monista eri kansallisuuksista, ja myös idän mysteeriuskonnoilla oli paljon kannattajia. Paavali saapui Korintin seurakuntaan toisella lähetysmatkallaan todennäköisesti vuonna 50.
Viisaus tai oppineisuus ei pelasta
Paavalin viittaus ”viisaisiin” ja ”oppineisiin” (1. Kor. 1:20) kattaa sekä kreikkalaiset että juutalaiset seurakunnan jäsenet. Kreikkalaisilla oli maallisten mittapuiden mukaan paljon inhimillistä viisautta, jonka avulla he kykenivät puhumaan ja väittelemään asiasta kuin asiasta ja ratkaisemaan moninaisia ongelmia. Juutalaiset puolestaan arvostivat oppineisuutta.
Paavalin mukaan mikään tämän maailman viisaus ei voi saada aikaan sitä, minkä ristin sanoma on tehnyt. Apostoli kiteyttää: ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1. Kor. 1:21.)
Ristin sanoma näyttäytyy hulluutena
Jumalan tarkoitus on pelastaa maailma ristin sanoman kautta (1. Kor. 1:18). Juutalaiset etsivät kuitenkin ihmetekoja ja kreikkalaiset viisautta. Juutalaisille ihmeteot ja yliluonnolliset merkit olivat pyrkimystä tunnistaa Messias ja tämän tuoma vapautus. Kreikkalaisille taas inhimillinen, filosofinen viisaus oli ylpeyden aihe.
Paavali kuitenkin julisti ainoaa pelastuksen tietä: ristiinnaulittua Jeesusta Kristusta (1. Kor. 1:23). Juutalaisille se oli herjausta, koska he odottivat poliittista vapauttajaa, soturikuningasta, joka ei ole ulkonaisesti heikko vaan voimakas.
Kreikkalaisten taas oli mahdoton uskoa ristillä kuolleeseen Messiaaseen. Heidän ajattelussaan ristillä kuolivat vain rikolliset. Toisekseen koko ajatus ihmiseksi tulleesta Jumalasta oli heille mahdoton. Kreikkalaisessa ajattelussa nimittäin aineellisuus edusti pahaa ja näin ollen kaikki jumaluus voi olla vain henkeä.
Usko on avaraa armoa
Paavalin julistamassa ristin sanomassa ilmentyy Jumalan pelastava voima. Kyseessä on lopulta Jumalan viisas suunnitelma. Omana aikanaan kirkkoisä Augustinus pohdiskeli Jumalan rakkauden salaisuutta ja sovitustyötä:
”Meidän sovitustamme Kristuksen kuoleman kautta ei saa käsittää niin, että Poika olisi sovittanut meidät, jotta Isä joka vihasi meitä (syntimme tähden) alkaisikin rakastaa meitä. Ei, meidät sovitettiin Hänen kanssaan, kun hän jo rakasti meitä huolimatta Hänen vihollisuudestaan meitä kohtaan meidän syntimme tähden.”
Pääsiäinen heijastaa kristinuskon ydintä. Pelastus annetaan lahjaksi – Jumalan rakkautta ei voi ansaita. Ensimmäisten vuosisatojen kristityt ilmaisivat tämän osuvasti: ”Hän pyhimmällä piinallaan, hän katkeralla kuolollaan ja ylösnousemisellaan toi meidät armoon avaraan” (Vk. 95:2).
Viisaus tai oppineisuus ei pelasta
Paavalin viittaus ”viisaisiin” ja ”oppineisiin” (1. Kor. 1:20) kattaa sekä kreikkalaiset että juutalaiset seurakunnan jäsenet. Kreikkalaisilla oli maallisten mittapuiden mukaan paljon inhimillistä viisautta, jonka avulla he kykenivät puhumaan ja väittelemään asiasta kuin asiasta ja ratkaisemaan moninaisia ongelmia. Juutalaiset puolestaan arvostivat oppineisuutta.
Paavalin mukaan mikään tämän maailman viisaus ei voi saada aikaan sitä, minkä ristin sanoma on tehnyt. Apostoli kiteyttää: ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1. Kor. 1:21.)
Ristin sanoma näyttäytyy hulluutena
Jumalan tarkoitus on pelastaa maailma ristin sanoman kautta (1. Kor. 1:18). Juutalaiset etsivät kuitenkin ihmetekoja ja kreikkalaiset viisautta. Juutalaisille ihmeteot ja yliluonnolliset merkit olivat pyrkimystä tunnistaa Messias ja tämän tuoma vapautus. Kreikkalaisille taas inhimillinen, filosofinen viisaus oli ylpeyden aihe.
Paavali kuitenkin julisti ainoaa pelastuksen tietä: ristiinnaulittua Jeesusta Kristusta (1. Kor. 1:23). Juutalaisille se oli herjausta, koska he odottivat poliittista vapauttajaa, soturikuningasta, joka ei ole ulkonaisesti heikko vaan voimakas.
Kreikkalaisten taas oli mahdoton uskoa ristillä kuolleeseen Messiaaseen. Heidän ajattelussaan ristillä kuolivat vain rikolliset. Toisekseen koko ajatus ihmiseksi tulleesta Jumalasta oli heille mahdoton. Kreikkalaisessa ajattelussa nimittäin aineellisuus edusti pahaa ja näin ollen kaikki jumaluus voi olla vain henkeä.
Usko on avaraa armoa
Paavalin julistamassa ristin sanomassa ilmentyy Jumalan pelastava voima. Kyseessä on lopulta Jumalan viisas suunnitelma. Omana aikanaan kirkkoisä Augustinus pohdiskeli Jumalan rakkauden salaisuutta ja sovitustyötä:
”Meidän sovitustamme Kristuksen kuoleman kautta ei saa käsittää niin, että Poika olisi sovittanut meidät, jotta Isä joka vihasi meitä (syntimme tähden) alkaisikin rakastaa meitä. Ei, meidät sovitettiin Hänen kanssaan, kun hän jo rakasti meitä huolimatta Hänen vihollisuudestaan meitä kohtaan meidän syntimme tähden.”
Pääsiäinen heijastaa kristinuskon ydintä. Pelastus annetaan lahjaksi – Jumalan rakkautta ei voi ansaita. Ensimmäisten vuosisatojen kristityt ilmaisivat tämän osuvasti: ”Hän pyhimmällä piinallaan, hän katkeralla kuolollaan ja ylösnousemisellaan toi meidät armoon avaraan” (Vk. 95:2).
Vastaukset 15
Vanhimmat
hullujenhuoneen asukkaat tämän?
viisaita ne hullujenhuonelaiset ovat omasta mielestään, ja heillä kaikilla on puheripuli.
tulee paha mieli, jos joskus vilkaisee tuota ripulointia.
vilkaisematta. Joona ja Roosa hännystelijöineen ovat lähteneet Jumalan valtakunnasta. Ilma Helsingin rauhanyhdistyksellä onpuhdistunut kummasti kun eriseuraiset eivät enää juurikaan ole siellä pilaamassa raikkaita tuulia.
Eikö hieman hävetä. Miksi ole katkera heille, He seuraavat elävää Kristusta.
Ja ketitän ne hännysteliä ovat? Heidän osoite on Kerho, siellä hännystellään ja se pitää rippeitä kasassa, Jeesus on vasta tilalla kolme.
Aloituksesta jäi pois kokonaan pelastussanoman Ydin, eli se kuinka yksilö pelastuu ja pääse eperille Jumalan taivaaseen?
ajattelisin melkein kokonaisen aanelosen sivun mitaiseen sepustukseen mahtuvan asian ydinkin, mutta niin vain se unohtui kokonaan pois.
laitatko sen seuraavaan viestiisi kuitenkin oi kallis aloittaja!?
Raamatun kontribuutio yhteisölle on faktojen esilletuonti sekulaarimedian hölinän sijaan. Juuri tällä hetkellä kuuluu kysymys: miten maksimoida voitto iänkaikkisessa elämässä? Yltäkylläisen elämän saavuttaminen Kristuksessa, pelastuksen vastaanotto Jeesus Herrana täytyy yhteensovittaa lihalliseen realiteettiin syntiinlangenneessa luonnossa. Jeesuksen sovitustyö, armo, vastaanotetaan uskossa koskien pelastusta ja parantumista. Jotkut saarnaajat ovat perfektionismin kahleissa ja unohtavat, että Jumala armahtaa, he eivät. Kristillisyys on rakkautta, uskonnollisuus on sielunvihollisen ase sitoa ihminen orjuuteen. Kanaanin maassa ei muistella Egyptin helvettiä!
NN
27/03/2018 10:50
Sitaatti (Tekijä Joona KorteniemiKategoria(t): Uncategorized04/03/2018):.
”Lopuksi
Jotta edellä kuvattu tuhoisa kehitys pysähtyisi, vanhoillislestadiolaisten, erityisesti puhujien, tulisi hahmottaa, että oikea, kristillinen yksinkertaisuus ei tarkoita keskittymistä seurakuntaan sen itsensä tähden, vaan Kristukseen. Vain Kristuksesta käsin myös seurakunnan tehtävä avautuu oikein. Puhujien, myös maallikkojen, tulisi ottaa kaitsijantehtävänsä vakavasti, kilvoitella kasvaakseen Kristuksen tuntemisessa ja lukea Raamattua sekä hengellistä kirjallisuutta. Saarnoissa heidän tulisi opastaa kuulijoita Kristukseen tuntemiseen sekä rukoukseen ja Jumalan sanan tutkimiseen, ei pelkästään yhteisön mukana kulkemiseen.”
Joona hyvä,
Olet kertonut, että olet käynyt seuroissa (kymmeniä?) vuosia vähintään kaksi kertaa viikossa ja kuunnellut kymmenien vuosien ajalta kaikki suviseurasaarnat. Tähän suureen kokemukseesi perustat tämän mainitsemasi ”edellä kuvatun tuhoisan kehityksen” kuvailemisen ja sen julkistamisen tällä sivustollasi koko maailmalle.
Kuka (tai mikä) todistaa sinulle, Joona, että olet ymmärtänyt oikein kuulemasi niistä seurapuheista?
Kuka (tai mikä) vahvistaa sinulle, Joona, että toimit oikein pitäessäsi tällaista sivustoa?
Tykkää
Vastaus
Joona Korteniemi
27/03/2018 14:36
”Kuka (tai mikä) todistaa sinulle, Joona, että olet ymmärtänyt oikein kuulemasi niistä seurapuheista?”
Millä tavoin puhuttua tai kirjoitettua kieltä yleensä ymmärretään?
”Kuka (tai mikä) vahvistaa sinulle, Joona, että toimit oikein pitäessäsi tällaista sivustoa?”
Omatuntoni ja järkeni.
poikaparka ole omaatuntoa eikä järkeä.
julistuksessa aivan keskeistä on Pyhän Hengen avaama ymmärrys. Joona-polo ei puhu tässä mitään siitä, vaan vetoaa vain saatanan saastuttamaan omaantuntoonsa ja järkeensä.
Joona Korteniemi
04/03/2018 14:07
Kiitos, Markus!
palstalla juuri enää ketään ole eikä käy, joten melko tehotonta tänne on kirjoittaa. Joonalla on sentään hullussa eriseurassaan 19 aktiivijäsentä. He silittelevät toisiaan.
ilmoittanut,että hänen tarkoituksensa on mädättää Jumalan valtakuntaa sisältäpäin. Tässä tarkoituksessa eriseuraiset kulkevat Helsingin rauhanyhdistyksellä JUmalan lapsen luota toisen luoja yrittävät eksyttää.Jos mahdollista, valitutkin eksytettäisiin. Vain Roosan uskovaiset sukulaiset itkevät javaikertavat eksyneen tytärpolonsa surkeaa kohtaloa.
Kesi esiintyy joka ketjussa. Luulisi hullujenhuoneenkin vähitellen huolestuvan kun Kesi hännystelee heitä.
kelpaa kaikki ja hän mielistelee kaikkea, mikä on Jumalan valtakunnasta poispäin.