Demari upseeriarvot tulisi purkaa

Vuosi 1918 on monelle suomalaispoliitikolle ja Suomen kansalle yhä hankala paikka. Siitä saatiin tänään osoitus, kun tasavallan presidentti Tarja Halosta ei näkynyt Jääkärisäätiön, Vapaussoturien huoltosäätiön, Lotta Svärd Säätiön ja niitä lähellä olevien yhdistysten järjestämässä juhlassa vapaussodan päättymisen 90-vuotispäivän kunniaksi. Finlandia-talo kyllä oli täynnä, joukossa runsaasti harmaantunutta vetaraaniväkeä kunniamerkkeineen.
Vaikka presidentillistä edustusta ei paikalla ollut, monelle muulle sotaveteraanien sekä muiden kutsuvieraiden seura ja korostetun isänmaallinen ohjelma oli mieluisa.
Valtiovallan tervehdyksen lausui eduskunnan puhemies Sauli Niinistö hyvin kansanvaltaisessa ja demokraattisessa hengessä.

Aivan, ja kas kun Suomen suurin puolue on nukkuvat herää kysymys kapiaisista joita elätämme? Tosin jo 80 luvun alussa oli vai juoppoja kapiaisia mikkelissä ja seura tais olla aito kansallinen sekoomus puheista ja eleistä päätellen.

Kevään edetessä ja aurinkopäivien lisääntyessä pankkomajuri on saanut "sisällön"tuottoonsa aivan uuden vaihteen päälle. Soopaa ja sontaa tulee solkenaan, vaan oikeaa asiaa ei nimeksikään. Pankkomajurin kapia kohtaan tuntema kaunakin on lisääntynyt. Kevät on eläkeläisen joulu.

Halonen poistatti hyvän aseen.
Miksi tämäkin sitä kunnioittaaa ? mukamas kapteeni.

Nikkikuvasta päätellen herra Ylivääpelöinen on palvellut Gallian armeijassa Asterixin ja Obelixin knihtinä. Ja tolvana sai aina nyrkistä päähän, kun arvosteli sosialisteja. Niitähän on Galliassa enemmistö :D

Enpä tiedä, millaisia ovat demariupseeriarvot, kun tunnen vain Tasavallan Presidentin myöntämiä upseeriarvoja. Sellaisen, kapteenin arvon, hän minullekin myönsi aikoinaan, jo 40 vuotta sitten.

Mutta kun oma sotilasarvosi näkyy olevan ylivääpeli, sekin kai vain itsesi antamana, mieluusti luovuttaisin sinulle sen kapteenin arvoni, mutta minulla ei valitettavasti ole oikeutta sen luovuttamiseen. Itse en kuitenkaan tee sillä arvollani enää mitään.

Vuosikymmeniin minulla ei ole ollut enää mitään suomalaisia sotilaspukujakaan, on vain yksi viimeiseltä rauhanturvaajareissultani saamani intialainen kenttäpuku, jonka puseron olkapoleteissa on kyllä kapteenin ruusukkeet, ja sitä pukuani olen käyttänyt pari kertaa toimiessani esittelijän tehtävissä rauhanturvaajien järjestämissä yleisötilaisuuksissa, joissa en ole ollut enää mukana pariinkymmeneen vuoteen. Vaikka olen edelleen mukana niin evp- kuin rauhanturvaajariennoissakin, ei niissä kukaan puhuttele minua kapteeniksi, pelkkä Korhonen siellä vain olen, useimmille kai Jorkka - Jombe olen vain tämän palstan kepuleille.

V. 1998 laaditussa testamentissamme meillä - minulla ja vaimollani - on tittelit, minun tittelinäni isännöitsijä ja vaimoni tittelinä osastonjohtaja, jollaisia silloin vielä olimme. Testamenttini liitteeksi olen kyllä laittanut perillisilleni pyynnön, että kuolinilmoitukseeni minulle ei laitettaisi mitään titteliä ja että ilmoitus olisi muutenkin hyvin vaatimaton, kuten hautajaisenikin vain läheisteni läsnä ollessa. En halua heissä himmentää muistoa vaimoni hautajaisista, joihin osallistui lähes 100 ihmistä. Vaimoni kuolinilmoituskin oli niin tyylikäs ja näyttävä, että sitä jopa kehaisi tällä palstalla kepulainen vastaväittelijäni Timo T.A.Ristimäkin, joka oli lukenut sen Hesarista.

Joo, ymmärränhän minä, että on se kova paikka jollekin se, että eräästä on tullut sotaväessä Tasavallan Presidentin ylentämä kapteeni, kun itse on jäänyt nostomieheksi ja pitänyt sitten itsensä ylentää ylivääpeliksi - eräs toki korkeammallekin, peräti majuriksi asti - mutta syytön minä olen sellaiseen. Kykyjen ja ansioiden mukaan sotaväessäkin edetään - kuten siviilissäkin.

Tämä aloitus on kyllä ihan turha. Mihin tällä pyritään? Eikö se nyt ole aivan selvä, miksi Halonen ei osallistunut? En minäkään lahtareiden juhliin olisi mennyt.
Vai pitäisi demareiden upseeriarvot purkaa, sanoo lahtari. Mutta samalla hengenvedolla arvostelee presidentti Halosta, joka ei pitänyt lahtareiden juhlia sen arvoisina, että olisi osallistunut.
Voi pyhä yksinkertaisuus!