Seligsonin osakerahastosalkkuni

Hyvä hajautus, ei noille mitään tarvitse tehdä. Laitat vain lisää rahaa samassa suhteessa kuin tähänkin saakka.

Toteutunut tuotto ei ole takuu tulevasta niin kuin sanotaan, joten kerron vain omia kokemuksia. Aloin sijoittaa suorien osakesijoitusten lisäksi Seligsonin rahastoihin vuonna 2009. Ajan kuluessa omistukseen tuli Pharos, Global Top 25, Pohjois-Amerikka ja viimeisimpänä Phoenix pikku summalla. Kaikki rahastot pääsivät plussalle ajan mittaan ja paras tuotto oli GT25:llä. Viime vuonna tarvitsin rahaa remonttiin ja päätin myydä rahastoja, koska ne eivät tuota kassavirtaa. Kaikkia rahastoja ei tarvinnut myydä ja ainoa, jota jätin salkkuun, oli GT25 tuottohistorian vuoksi. Tänä keväänä siinä ei ole ollut kehumista, mutta katsotaan.

Lisäksi ostin pariin otteeseen vuonna 2010 OMHX 25 ETF:ää, johon olen myös ollut tyytyväinen.

Salkun hajautus on mielestäni hyvä ja sillä voi jatkaa (mutta suosittelisin silti lisäämän salkkuun ainakin vähän sitä GT25:ttä). Aina se "mutta ..." löytyy.

Teoriassa oikea painotus ei mene kartan vaan markkinoiden mukaan. Siksi USA saa ollakin ylipainossa. Jos ostat kolmen mantereen rahastojen lisäksi Top 25 Brandsia, käännät sillä painoa suurimpien markkinoiden hinnoitteluvoimaisimpiin yhtiöihin, jotka tuottavat alasta riippumatta keskimääräistä paremmin.

W212 kirjoitti:

Teoriassa oikea painotus ei mene kartan vaan markkinoiden mukaan. Siksi USA saa ollakin ylipainossa. Jos ostat kolmen mantereen rahastojen lisäksi Top 25 Brandsia, käännät sillä painoa suurimpien markkinoiden hinnoitteluvoimaisimpiin yhtiöihin, jotka tuottavat alasta riippumatta keskimääräistä paremmin.

Lue lisää

"Jos ostat kolmen mantereen rahastojen lisäksi Top 25 Brandsia, käännät sillä painoa suurimpien markkinoiden hinnoitteluvoimaisimpiin yhtiöihin, jotka tuottavat alasta riippumatta keskimääräistä paremmin."

Mennyt tuotto ei kerro tulevasta tuotosta yhtään mitään. Menneiden tuottojen perusteella ei pidä valita sijoituskohteita. Riittävä hajautus, se on markkinoiden ainoa ilmainen lounas.

Näin.se.vain.on kirjoitti:

"Jos ostat kolmen mantereen rahastojen lisäksi Top 25 Brandsia, käännät sillä painoa suurimpien markkinoiden hinnoitteluvoimaisimpiin yhtiöihin, jotka tuottavat alasta riippumatta keskimääräistä paremmin."

Mennyt tuotto ei kerro tulevasta tuotosta yhtään mitään. Menneiden tuottojen perusteella ei pidä valita sijoituskohteita. Riittävä hajautus, se on markkinoiden ainoa ilmainen lounas.

Lue lisää

Nyt toistat kieltämättä oikeaa kirjaviisautta ilmaisesta lounaasta. Tämä on muistaakseni alun perin Burton Malkielin kielikuva kirjassaan Random Walk down Wall Street. Se on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja hyvä perustelu indeksisijoittamiselle. Tästä teoksesta ovat lähtöisin legendaariset hahmot harmaapäämummoista tikkaa heittävään apinaan ja pörssiviidakossa satunnaisella jakaumalla lanttia heittävään opiskelijaryhmään. Malkiel on päivittänyt alun perin 1970-luvun alussa kirjoittamansa kirjan toteutuneen historian valossa useita kertoja, joten pidä huoli, että saat varmasti uusimman version.

Aika moni toimiala on siitä huolimatta Winner takes it all -peliä, jossa kaikkien kiinteät kulut ovat suuret, mutta alan suurivolyymisimmilla ja arvostetuimmilla gorilloilla on parhaiten hinnoitteluvoimaa siirtää alan tuotoista muita suurempi osuus omaan taskuunsa.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, mutta jos ajallinen hajauttaja ei ostakaan kk-erillään indeksirahastoja, vaan eri markkinoiden osakkeita, eikö hänen mielestäsi kannata edes vilkaista yhdenkään ostamansa yrityksen tunnuslukuja?

Jos hajautus riittää, onko sama ostaa kaikkia toimialoja myös noususuhdanteen huipulla, vaikkei sykliseltä rakennusalalta löydäkään kuin huippuvuosien perusteella hinnoiteltujayrityksiä?

Näin.se.vain.on kirjoitti:

"Jos ostat kolmen mantereen rahastojen lisäksi Top 25 Brandsia, käännät sillä painoa suurimpien markkinoiden hinnoitteluvoimaisimpiin yhtiöihin, jotka tuottavat alasta riippumatta keskimääräistä paremmin."

Mennyt tuotto ei kerro tulevasta tuotosta yhtään mitään. Menneiden tuottojen perusteella ei pidä valita sijoituskohteita. Riittävä hajautus, se on markkinoiden ainoa ilmainen lounas.

Lue lisää

Toistan: mitä vikaa on Top 25 Brands kuukausierissä?

Kaikki hajautuksen periaatteet ovat käytettävissä, kun rahastossa on maantieteellinen ja toimialahajautus ja ajallisen teet itse.

Kun nyt sijoittamisen kielikuvilla alettiin kikkailla, niin näillä yrityksillä on sen lisäksi suuri vallihauta. Vaikka se näkyy historiallisena tuloksena, se on myös tulevaisuuden vahvuus (=hinnoitteluvoima), joka ei katoa hetkessä. Jos se joltain yhtiöltä katoaa, kyseinen yritys poistuu Top 25 rahastosta ja tilalle tulee toinen ilman sijoittajan omia toimenpiteitä.

Suomi indeksirahasto eroaa avauksessa mainituista markkina-alueen osalta. Avauksen rahastot sijoittavat EU, Amerikka, Aasia ja kehittyville markkinoille, Suomi-rahasto tietenkin Suomeen. Seligsonin sivuilta näet myös näiden rahastojen sisällön.

ETF tarkoittaa pörssissä myytävää indeksirahastoa (Exchange Traded Fund), jolla ostetaan indeksin sisältämien osakkeiden nippu yhdellä ostotoimeksiannolla omalla arvo-osuustilillä yksittäisten osakkeiden tapaan säilytettäväksi. Avauksessa ei ole yhtään ETF:aa, vaan ne kaikki ovat indeksirahastoja, joita ei säilytetä osakkeiden tapaan arvo-osuustilillä vaan niitä hallinnoi pankkiiriliike Seligson.

Periaatteet ovat pitkälle samoja, ETF on eräs rahastotyyppi. Kyse on lähinnä erilaisesta indeksirahastojen hallinnointitavoista. Omistajan riskit ovat pitkälle samanlaisia, koska myös Seligsonin mainitut rahastot ovat ns. fyysisiä rahastoja, jotka todella omistavat rahaston arvoa vastaavan määrän osakkeita indeksin määräämissä suhteissa. Näitä rahastoja ei siis syntetisoida mistään muista instrumenteista, joiden arvo tai vastapuoliriski olisi sijoittajalle vaikea arvioida.

W212 kirjoitti:

Suomi indeksirahasto eroaa avauksessa mainituista markkina-alueen osalta. Avauksen rahastot sijoittavat EU, Amerikka, Aasia ja kehittyville markkinoille, Suomi-rahasto tietenkin Suomeen. Seligsonin sivuilta näet myös näiden rahastojen sisällön.

ETF tarkoittaa pörssissä myytävää indeksirahastoa (Exchange Traded Fund), jolla ostetaan indeksin sisältämien osakkeiden nippu yhdellä ostotoimeksiannolla omalla arvo-osuustilillä yksittäisten osakkeiden tapaan säilytettäväksi. Avauksessa ei ole yhtään ETF:aa, vaan ne kaikki ovat indeksirahastoja, joita ei säilytetä osakkeiden tapaan arvo-osuustilillä vaan niitä hallinnoi pankkiiriliike Seligson.

Periaatteet ovat pitkälle samoja, ETF on eräs rahastotyyppi. Kyse on lähinnä erilaisesta indeksirahastojen hallinnointitavoista. Omistajan riskit ovat pitkälle samanlaisia, koska myös Seligsonin mainitut rahastot ovat ns. fyysisiä rahastoja, jotka todella omistavat rahaston arvoa vastaavan määrän osakkeita indeksin määräämissä suhteissa. Näitä rahastoja ei siis syntetisoida mistään muista instrumenteista, joiden arvo tai vastapuoliriski olisi sijoittajalle vaikea arvioida.

Lue lisää

Suomi-rahasto sijoittaa todellakin Suomen pörssiin, mutta useilla rahaston yrityksillä toiminta on ns. maailmanlaajuista. Täten riski ja tuotto-odotus seuraavat kohtuullisen hyvin yleistä kehitystä. Itselläni on OMHX25-ETF:ää, johon olen ollut tyytyväinen.

Sanoavat että etenkin Yhdysvalloissa osakkeet ovat kalliita eli siellä kupla joten ei 55% Pohjois-Amerikkaan koska siinä suurin osa on amerikkalaisia osakkeita. Max 35% Pohjois-Amerikka, loput maun mukaan Eurooppaan, Aasiaan ja kehittyville markkinoille.