EU:ssa on paraikaa meneillään iso joukko poikkeuksellisen suuria uudistushankkeita, joilla komissio haluaa muokata EU:ta nykyistä ”yhtenäisemmäksi, vahvemmaksi ja demokraattisemmaksi”.
Ympäripyöreä luonnehdinta on suora lainaus komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin viime syyskuussa pitämästä ”unionin tila” -puheesta.
Suomeksi sanottuna ja karkeasti pelkistäen komissio haluaa muuttaa EU:n ja ennen muuta euroalueen talousrakenteita ja talousvallan jakoa monin tavoin nykyistä liittovaltiomaisempaan suuntaan.
Onpa ehdotusten poliittisesta tai taloudellisesta mielekkyydestä mitä mieltä tahansa, erottuu niistä ainakin kolmenlaisia poliittisesti vaikeita vaikutuksia.
Yksi on ehdotuksiin sisään rakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esimerkiksi esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista.
Toinen on taloudellisen yhteisvastuun suora tai epäsuora lisääntyminen. Tätä tietäisivät esimerkiksi yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteisten vakaus- ja kriisirahastojen kasvattaminen ja yhteiset suhdannetasaustoimet.
Kolmas on uudistuksista avautuva ainakin epäsuora väylä talouskurin todennäköiseen ja valikoivaan höllentämiseen. Tätä sopinee odottaa esimerkiksi suhdanne-erojen ensi alkuun tilapäisestä mutta ajan oloon pysyvästä tasaamisesta.
Jos EU alkaa tasata vaikka Saksan ja Kreikan kaltaisten jäsenmaiden välisiä suhdanne- ja talouseroja, muuttuvat tasaamiseen ohjatut rahavirrat yhtä varmasti yksisuuntaisiksi ja pysyviksi kuin rahavirta on yksisuuntainen ja pysyvä Saksan läntisistä osavaltioista itäisiin tai Suomessa Uudeltamaalta Kainuuseen.
Ympäripyöreä luonnehdinta on suora lainaus komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin viime syyskuussa pitämästä ”unionin tila” -puheesta.
Suomeksi sanottuna ja karkeasti pelkistäen komissio haluaa muuttaa EU:n ja ennen muuta euroalueen talousrakenteita ja talousvallan jakoa monin tavoin nykyistä liittovaltiomaisempaan suuntaan.
Onpa ehdotusten poliittisesta tai taloudellisesta mielekkyydestä mitä mieltä tahansa, erottuu niistä ainakin kolmenlaisia poliittisesti vaikeita vaikutuksia.
Yksi on ehdotuksiin sisään rakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esimerkiksi esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista.
Toinen on taloudellisen yhteisvastuun suora tai epäsuora lisääntyminen. Tätä tietäisivät esimerkiksi yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteisten vakaus- ja kriisirahastojen kasvattaminen ja yhteiset suhdannetasaustoimet.
Kolmas on uudistuksista avautuva ainakin epäsuora väylä talouskurin todennäköiseen ja valikoivaan höllentämiseen. Tätä sopinee odottaa esimerkiksi suhdanne-erojen ensi alkuun tilapäisestä mutta ajan oloon pysyvästä tasaamisesta.
Jos EU alkaa tasata vaikka Saksan ja Kreikan kaltaisten jäsenmaiden välisiä suhdanne- ja talouseroja, muuttuvat tasaamiseen ohjatut rahavirrat yhtä varmasti yksisuuntaisiksi ja pysyviksi kuin rahavirta on yksisuuntainen ja pysyvä Saksan läntisistä osavaltioista itäisiin tai Suomessa Uudeltamaalta Kainuuseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ranska haluaa valtaa, Saksa vientituloja
Komission ehdotuksia voi puoltaa esimerkiksi sillä perusteella, että nykymuodossaan euromaiden talous- ja rahaliitto on keskeneräinen ja pitkän päälle kestämätön epäyhtälö.
Eurokriisin vuosina on erittäin kalliilla ja karkealla tavalla käynyt selväksi, että keskenään kovin erilaisten kansantalouksien rahaliitto ei toimi niin kauan kuin vain rahapolitiikka ja valuutta ovat yhteiset mutta muu talouspolitiikka on ainakin muodollisesti kansallista eikä maiden keskinäisten vaihtotaseiden tasapainottamiseen ole keinoja.
Keskittämisen jatkamista ja syventämistä voi perustella myös kysymyksellä, mitä mieltä on pitää kiinni kansallisen talouspolitiikan rippeistäkään, kun omasta rahasta ja itsenäisestä rahapolitiikasta on jo luovuttu.
Ranska on ollut jo pitkään komission kanssa suunnilleen samoilla linjoilla. Ja nyt näyttää ”pehmenneen” myös Saksa, joka ei tosin paina yhtä innokkaasti kaasua kuin Ranska mutta ei enää kovin pontevasti jarruakaan.
Ranskalle ensin EU ja sittemmin myös talous- ja rahaliitto EMU ovat olleet keinoja kasvattaa – tai ainakin pyrkiä kasvattamaan – omaa talous- ja valtapoliittista asemaa eurooppalaisena mahtimaana. Niiden avulla Ranska on myös halunnut hallita ja hillitä Saksan valta-asemaa.
Saksalle taas EU ja euroalue ovat olleet ja yhä ovat ennen muuta taloudellisia hankkeita, joilla se on varmistanut oman teollisuutensa kasvualaa ja -voimaa. Juuri Saksan talous on toistaiseksi hyötynyt eniten eurosta ja EU:n sisämarkkinoista, ja siksi se tekee mitä vain pitääkseen euronkin koossa.
Mutta Hollannin johtaman jarruryhmän maat ajattelevat toisin. Nekin sanovat haluavansa kehittää unionia ja rahaliittoa, mutta eivät sellaisilla loikilla kuin komissio esittää.
Saksan pankit ovat paraikaa suurissa vaikeuksissa huolimatta Saksan taloudesta.
Saksa pelkää Brexitin lisäävän sen omia kustannuksia joten on päivänselvää että se yrittää löytää keinon maksattaa lisäkustannukset muilla valtioilla.
Tälle käy kuten muillekin uudistuksille, ei saavuteta yksimielisyyttä.
Vähin äänin asia haudataan, kun uusi akuutimpi kriisi ilmaantuu.
EU:sa tartuttava uudistuksiin. Ainakin talous- ja rahaliiton eli EMU:n uudistaminen on mahdollista. Siitä voidaan sitten jatkaa muuhun.
Myös tietyt puolustusta parantavat vapaaehtoiset yhteishankkeet ovat myötäisessä.
EU-vihaajilla tule riittämään parkumista.
EU on projekti, jossa pienet pannaan maksamaan isojen maiden velat, nyt siitä on tullut sotija osapuoli USAn hulluihin hyökkäyksiin Syyriaan jolle EU_MOLOT vaan hurraavat
EUn uudistukset tarkoittaa huononnuksia kuten suomen hallituksen uudistukset.
Eu on vain yksi askel globaaliin maailmaan, yksi valuutta yksimaailma, oligakkien oligarkit on jo tehneet suunnitelmat vain kaupallisuuteen perustuvasta maailmasta ja kaikki sodat maailmassa johtuvat tästä tavoitteesta.